Matti Vanhanen jyrähtää Stubbin kolumnista: "Täysin väärä viesti maailmalle"
Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhasen niskakarvat nousivat pystyyn, kun hän torstaina luki kansanedustaja Alexander Stubbin kolumnin talouslehti Financial Timesissa.
Alexander Stubb kirjoitti kolumnissaan, että Nato-option menetys jättäisi "turvallisuuspoliittisen tyhjiön pohjoiseen Eurooppaan".
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen jyrähtää, että Suomessa ei ole "tyhjiötä".
Hänen mielestään Stubbin johtopäätös on väärä, sillä Suomi on tehnyt vuosikymmeniä töitä oman uskottavan puolustuksensa eteen.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen korostaa, että Etyk päätti pitkän historian, jossa oli totuttu suurvaltojen keskinäisiin sopimuksiin ja etupiirijakoihin.
Kansanedustaja Pertti Salolainen: ”Vakavin skenaario Suomen kannalta olisi etupiiriajattelu”
MPKK:n professori: "Trump on todennäköisesti haluton laajentamaan Natoa"
Ex-pääministeri, kansanedustaja Alexander Stubb(kok) kirjoitti Financial Timesin kolumnissa pelkäävänsä, että Yhdysvaltain vastavalittu presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putinpäättävät nollata Suomen ja Ruotsin "Nato-option".
Stubbin mukaan option menetys jättäisi "turvallisuuspoliittisen tyhjiön pohjoiseen Eurooppaan, erityisesti Suomeen ja Ruotsiin".
Keskustan presidenttiehdokas, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen ei allekirjoita Stubbin kolumnista yhtä asiaa "missään tapauksessa".
- Hänen väitettään siitä, että Suomessa ja Ruotsissa olisi turvallisuuspoliittinen tyhjiö. Erityisesti Suomi on kehittänyt puolustustaan vuosikymmenten ajan. Olemme tehneet töitä sen puolesta, että maailmalla puolustuksemme on uskottava. Siihen on käytetty miljardeja, miljardeja rahaa - ja koko ajan käytetään. Meillä on myös erittäin laaja maanpuolustustahto, Vanhanen perustelee ja jatkaa:
- Ei meillä ole "tyhjiötä" - sitä käsitettä pitäisi välttää. Täysin väärä viesti maailmalle - meillä on oma, uskottava puolustus ja lisäksi harjoitamme tiivistä yhteistyötä monien tahojen kanssa.
- Asemamme on aivan erilainen kuin Baltian asema oli 1990-luvulla - siellä oli todellinen sotilaallinen tyhjiö, Vanhanen vertaa.
"En jaksa ymmärtää"
Vanhanen kuitenkin sanoo joka tapauksessa ymmärtävänsä Stubbin kolumnin perusidean.
- Olen kirjoittanut itsekin samansuuntaista, mutta johtopäätös siitä, että Suomessa ja Ruotsissa syntyisi turvallisuuspoliittinen tyhjiö, jos Nato-optio poistettaisiin, on täysin väärä viesti.
Vanhanen muistuttaa, että Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä. Vanhanen nostaa esille, että Trumpin vaalikampanjassa oli myös mukana vaatimus puolustuksen vahvistamisesta.
- Teoreettinen mahdollisuus on aina olemassa, että USA päätyisi siihen, että se käyttää veto-oikeuttaan Natossa niin, että sotilasliitto ei hyväksy uusia jäsenmaita. Naton periaatteena on kuitenkin hyväksyä jäsenekseen kaikki Nato-kriteerit täyttävät maat.
Vanhanen ei usko, että sotilasliitto rikkoisi omaa arvoperustaansa.
- En jaksa ymmärtää, miksi Yhdysvallat antaisi sellaista ennakkoilmoitusta Suomen ja Ruotsin suhteen - varsinkin, kun he tietävät, että emme ole edes hakemassa Nato-jäsenyyttä.
"Etyk päätti historian"
Voivatko Trumpin ja Putinin sopimukset Vanhasen mielestä vaikuttaa Suomeen?
- Kyllä, jos he sopivat jotain typeriä meidän kannaltamme. Mutta ei nyt maalata piruja seinälle, ei pidä myöskään luoda liikaa ennakkoluuloja ennen kuin virka on edes otettu vastaan, Vanhanen sanoo.
Hän sukeltaa hetkeksi historiaan, joka on täynnä esimerkkejä siitä, miten sopimuksia on tehty muiden maiden yli. Myös Vanhanen kirjoitti tällä viikolla kolumnissaan MTV:llä, että "emme kaipaa uutta Jaltaa". Toisen maailmansodan jälkeen kolme liittoutunutta valtiota kokoontui Jaltan konferenssiin sopimaan sodan jälkeisen Euroopan jaosta.
- Jaltan sopimusta pidetään täysin ymmärrettävänä, se oli reaalipolitiikkaa niissä oloissa. Molotov-Ribbentrop -sopimusta puolestaan ei ole pidetty hyväksyttävänä: se jakoi maita natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä etupiireihin sekä antoi oikeuden vallata alueita.
Vanhanen toteaa, että vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin päätösasiakirja on edelleen voimassa.
- Etyk päätti pitkän historian, jossa oli totuttu suurvaltojen keskinäisiin sopimuksiin ja etupiirijakoihin. Etykin jälkeisessä maailmassa ei voida hyväksyä sitä, että toiset sopivat jotain rajoittaen muiden maiden suvereenia päätöksenteko-oikeutta.