Millainen on tuleva sote-kaupunki?
Perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa lausunnon, jossa se totesi sote-uudistuksen valinnanvapausmallissa olevan perustuslaillisia ongelmia. Samalla valiokunta totesi, että hallituksen tulisi arvioida uudelleen myös sitä, miksi kunnat eivät voi toimia sote-palveluiden tuottajina.
Suurten kaupunkien johtajat ovat jo ehättäneet vaatimaan, että valiokunnan lausuntoa ei saa siivuuttaa olankohautuksella. Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustja Annika Lapintie on todennut, että jo pelkästään valiokunnan kehotus harkita jotakin asiaa uudelleen, on paljon sanottu.
Saarikko ehätti kuitenkin jo ennen ministeripestiä sanomaan viikonlopun Helsingin Sanomissa ja viime torstaina Ylen aamu-tv:ssä, että hän tulkisee perustuslakivaliokunnan näkemyksen toiveeksi eikä velvoitteeksi. Kanta ei ole ministeripestin myötä muuttunut.
– Koen sen viitteeksi siitä, että hallituksen pitää perustella paremmin, miksi kuntien tuotantovastuuta ei haluta tässä mallissa säilyttää. Perustuslakivaliokunta ei muutokseen oman käsitykseni mukaan velvoita.
Kutsun suuret kaupungit keskustelemaan aiheesta
Suuria kaupunkeja aiotaan kuitenkin kuulla uuden valinnanvapauslain valmistelussa. Eikä vähiten siksi, että alkuperäisen valinnanvapauslakiesityksen noin sadasta pykälästä peräti kuutisenkymmentä joutuu viilauksen kohteeksi.
– Kutsun ilmanmuuta suuret kaupungit keskustelemaan aiheesta. Pidän tärkeänä pohdintaa siitä, miltä tulevaisuuden kunnat ja kaupungit soteuudistuksen ja maakuntauudistuksen jälkeen näyttävät. Oma kotikaupunkini on Turku, joten ymmärrän suurten kaupunkien näkökulmaa.
Hallituksen alkuperäinen tavoite on, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on perustettavilla 18 maakunnalla. Peruslakivaliokunta linjasi, että maakunnat saisivat myös tuottaa palveluita.
