Kirjailija, luontokartoittaja Anni Kytömäellä ei ole koskaan ollut kotonaan joulukuusta, koska hän kiintyy puihin. Kuusen hitaan kuoleman seuraaminen tuntuisi pahalta.
Mitä kuusi ajattelee, kun se kaadetaan ja viedään sisälle nököttämään? Fakta on se, että kuusi tekee hidasta kuolemaa.
Aamulehti kertoi viime vuonna julkaistussa artikkelissa, kuinka entiselle metsänhoitajalle, kirjailija Peter Wohllebenille selvisi, että puut aistivat kipua, niillä on muisti ja ne asuvat yhdessä jälkikasvunsa kanssa.
Artikkeliin Wohllebenin väitteitä kommentoimaan on haastateltu kirjailija, luontokartoittaja Anni Kytömäkeä.
Kytömäki kertoi tuolloin, että kasvit reagoivat vaurioitumiseen siten, että viesti saattaa välittyä lähistön muille kasveille. Esimerkiksi samassa huoneessa olevat joulukuuset luultavasti aistivat toistensa kemialliset hätäviestit ja stressaantuvat oman kärsimyksensä lisäksi kaverinsa puolesta.
Kysyimme Kytömäeltä lisätietoja asiasta. Kytömäen mukaan on oleellista tiedostaa, että kasvien välillä on ainakin joissain tapauksissa ”yhteydenpitoa”, jota ihminen ei näe, kuule eikä haista.
Kasvit kommunikoivat kemiallisilla signaaleilla. Hänen mukaansa on epävarmaa, mitkä kaikki kasvilajit kemiallisia signaaleja erittävät. Samoin se, ymmärtävätkö viestejä muutkin kuin lajitoverit.
Kytömäki ei siis osaa sanoa, ahdistuvatko huonekasvit joulukuusen "hätähuudoista". Kytömäki toivoo, että joku kasviekologi innostuu asiaa tutkimaan.
- Viestien tarkoitus on varoittaa muita kasveja uhkaavasta tuhosta, esimerkiksi lehtiä järsivien hyönteisten saapumisesta. Varoituksen ”kuulleet” kasvit voivat sitten alkaa valmistaa erilaisia tehoaineita, jotka esimerkiksi saavat lehtiin kitkerää makua.
- Uhkaan valmistautuminen on kasveille ylimääräinen ponnistus, joka saattaa vähentää niiden voimia ja näkyä vaikkapa jonkinasteisena rähjääntymisenä tai kasvun hidastumisena.
Asiantuntija Stefano Mancuson mukaan kasvit tunnistavat sukulaisensa ja ne ovat niiden kanssa vuorovaikutuksessa eri tavoilla. Kasvien on havaittu suhtautuvan sukulaisiinsa suopeammin kuin vieraisiin lajeihin.
Aamulehden mukaan Wohlleben ehdotti, että kuusen kärsimystä voi vähentää antamalla sen nukkua. Kytömäki ei allekirjoita väitettä yhtä suorasukaisesti.
- Puut ovat muiden elävien olentojen tavoin sopeutuneet valon ja pimeän vuorotteluun. Lepotauko on niille tärkeä yhtä lailla kuin ihmisillekin. Joulukuusen jäljellä oleva elinikä on lyhyt ja puu hiipuu hetki hetkeltä, joten suurta huojennusta valojen sammuttaminen tuskin tarjoaa. Jos ihminen kuitenkin haluaa taata puulle niin hyvät viimeiset hetket kuin mahdollista, valot kannattaa sammuttaa.
Kytömäellä itsellään ei ole ikinä ollut omassa kodissaan joulukuusta.
- Se johtuu ensisijaisesti siitä, että kiinnyn puihin, ja joulukuusen hitaan kuoleman seuraaminen tuntuisi pahalta. Vanhassa kotikaupungissani Ylöjärvellä on hieno tapa, että jouluvalot ripustetaan suureen, elävään kuuseen, joka kasvaa kaupungin keskustan tuntumassa. Se on joulukuusi, joka tuottaa iloa vuoden ympäri.
