Walter Röhrl antoi lyhyen ja ytimekkään analyysin Kallesta rallin jälkeen: he is a hero. Tuohon ei ole paljon lisättävää, rallin MM-sarjassa eletään nyt hyvin vahvasti Kallen aikakautta. Itse ralli ei loppupeleissä ollut mitenkään erityisen yllätyksellinen. Päinvastoin, sellainen hyvin vahva déjà vu -tunne meinasi vallata mielen useaankin otteeseen rallin aikana:
- Kalle tekee virheen mutta Kallen kuudes aisti aktivoituu välittömästi, tilanne pelastuu kuin ihmeen kaupalla ja matka jatkuu maailmanmestaruuteen
- Evans taipuu paineen alla. Tällä kertaa mestaruusjahti ei pysähdy italialaiseen kaiteeseen, vaan saksalaiseen ladon seinään
- Neuville kruisailee mestarilliseen tyyliin jo perinteeksi muodostuneeseen loppukauden assuvoittoon. Thierryn kannalta harmillista että kaikki mestaruudet on taas hävitty jo aikoja sitten ja tämä mestarillinen & virheetön Neuville aktivoituu aina siinä kohtaa kun kaikki on jo menetetty
- Neuville ei onnittele Kallea mestaruudesta maalihaastattelussa
- Ogier kiukuttelee kuin pikkulapsi ja haukkuu Pirellin maanrakoon
- Tänak hakkaa oikuttelevan Puman vaihdekeppiä raivon vallassa, aivan kuin McRae Focuksen keppiä aikanaan. Tässä on hienoa symboliikkaa koska Tänak tuntuu käsittelevän autojaan muutenkin yhtä hienovaraisella otteella kuin Colin McRae. En varsinaisesti yllättyisi jos Hyundai alkaa taas yhtäkkiä hajoilemaan joka toisessa rallissa ensi kaudella
- Lappi vetää rajusti pihalle heti rallin alussa, pätkä on ulosajon jäljiltä kuin raatteen tie kun Hyundain palasia lojuu siellä sun täällä
- Katsutan autosta hybridi hajalla
- Suninen taipuu Katsutalle kaksintaistelussa
- Loubet ajaa umpisurkean rallin
Joskus nähnyt tämän saman tarinan aikaisemminkin. Onneksi tässä nykyisessä tarinaformaatissa herrana ja hidalgona toimii suomalainen rallisankari.