Niin siis tutkittuun tietoon jenkkien toimesta, joka eroaa muusta maailmanväestä. Rummuttavat lihaa niin terveelliseen sävyyn, mutta silti heillä on hirveä ylipaino-ongelma. Kun katsoo Aasiaan päin missä syödään paljon vähemmän lihaa ja on enemmän kasvis- ja kalapainotteista niin kas kummaa ylipainoa ei ole lähes nimeksikään. Silti jenkit sysäävät tätä lihaa kansojensa kurkusta alas ja ihmettelevät kun kansa turpoaa.
Missä aasian maissa syödään paljon lihaa? Onko sillä yhteys pidempään eliniänodotteeseen?
Tässä tiivis katsaus
Aasian lihankulutukseen ja sen yhteyteen eliniänodotteeseen:
Missä Aasian maissa syödään paljon lihaa?
Aasian maat poikkeavat toisistaan lihankulutuksen määrässä:
Korkea lihankulutus per capita:
- Hongkong – yksi maailman korkeimmista lihankulutuksista henkeä kohti myös Aasiassa, erityisesti sianlihaa ja siipikarjaa.
- Etelä-Korea ja Vietnam – vahvaa sianlihan kulutusta per henkilö Aasian mittakaavassa.
- Kiina – suuri kokonaiskulutus (koska maa on väestöltään valtava) ja per capita-kulutus on nousussa; sianliha on suosituin lihalaji.
Keskitasoa tai paikallisesti korkeaa:
- Japani – perinteisesti vähemmän punaista lihaa ja enemmän kalaa, mutta kulutus on kasvanut länsimaistumisen myötä.
- Malesia – korkea siipikarjanlihan kulutus suhteessa Aasian maihin.
Alhaisempi lihankulutus:
- Etelä-Aasian maat kuten Intia, Pakistan, Bangladesh, Nepal—erityisesti Intiassa lihankulutus on keskimäärin matala osittain kulttuuristen ja uskonnollisten syiden vuoksi (kasvissyönti ja maidon painotus).

Yleisesti Aasian lihankulutus on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta tasot vaihtelevat suuresti eri maiden välillä.
Onko lihankulutuksella yhteyttä eliniänodotteeseen?
Yhteys ei ole yksinkertainen ja riippuu monista tekijöistä kuten kokonaishyvinvoinnista, sosioekonomisista olosuhteista ja muista ruokavalion komponenteista.
Tutkimukset ja havainnot:
- Maakohtainen korrelaatio: Laajassa analyysissä lihankulutus ja eliniänodote korreloivat positiivisesti useissa maaryhmissä (korkeassa ja matalassa kulutuksessa), mutta tämä ei tarkoita syy-seuraussuhdetta — kyseessä on usein rikkaampien maiden parempi terveydenhuolto ja elintaso.
- Aasiassa erityistutkimus ei löytänyt selvää yhteyttä lihankulutuksen määrän ja all-cause-kuolleisuuden välillä, kun tarkasteltiin väestötutkimuksia Japanissa, Koreassa, Kiinassa, Taiwanissa ja Bangladeshissa.
- Eliniänodote Aasiassa on yleensä korkea mm. Japanissa ja Hongkongissa, mutta tämä liittyy laajasti terveyteen vaikuttaviin tekijöihin kuten terveydenhuoltojärjestelmään, sosiaaliseen tukeen, vähärasvaiseen ruokavalioon (paljon kalaa ja kasviksiä) sekä muihin elämäntapoihin — ei pelkästään lihan määrään.
- Kansainväliset tutkimukset viittaavat siihen, että runsas punaisen lihan kulutus voi olla yhteydessä joidenkin kroonisten sairauksien riskiin (kuten syöpä ja sydänsairaudet), mutta yksilöllinen riskitekijä riippuu terveydestä ja ruokavalion kokonaisuudesta.
Yhteenveto:
- Aasiassa on sekä hyvin lihansyöjiä (esim. Hongkong, Etelä-Korea, Vietnamin joissain osissa) että vähän lihaa syöviä (esim. Intia).
- Korkea lihankulutus ei automaattisesti tarkoita pidempää eliniänodotetta — laajemmat sosiaaliset ja terveystekijät ovat usein tärkeämpiä.
- Ruokavalion laatu (esim. kala, kasvikset, kerätyt ravintoaineet) sekä terveydenhuolto näyttävät olevan avainasemassa eliniänodotteen kannalta.
Jos haluat, voin myös listata
tarkkoja lukuja lihankulutuksesta per capita Aasian maissa (kg/henkilö/vuosi) viimeisimmän FAO-tilaston mukaan.