Sasse!Moe! Äläs yritä tehdä minusta ykkösnilkkiä! :mad_old:
Onneksi ei käynyt pahemmin.
Outo olo. Vähän kuin Squmilla aikoinaan kun ruumiista irtautui kolarin jälkeen.
Sasse!Moe! Äläs yritä tehdä minusta ykkösnilkkiä! :mad_old:
Onneksi ei käynyt pahemmin.
Mitä pidempi jarrutusjälki, sitä enämpi naatintaa.Mitä pidempi jarrutusmatka, sen märempi mirri. - Moe 23.12.2009
Juteltiin Knoukan kanssa puhelimessa näistä 'vähällä piti' tilanteista. Kyä saatana vois ampua rintaan, niin henki lähtis. Sydän nimittäin seuraavan viikon kurkussa.:thumbfh:Toi pysäyttää!
Tuosta aiheutuu tod.näk jatkossa se, että lumipöllyssä ajellessa sä tsiigaat sinne valkosen puuterin sekaan silmäsi kipeiksi.
Oma kokemus syyspimeällä keulaan juosseesta hirvestä. Pari vuotta tuli pimeällä tuijotettua pientareita suht intensiivisesti.
Mitään ei ole tehtävissä, molemmissa tapauksissa tilanne tulee silmille niin äkäseen.
Hiehoa, että ukko on kuosissa! :thumbup:
Sitä juuri tarkoitin vaikka lause olikin hieman huonosti muotoiltu. Se joulu, se joulu...Juu, ja kouvon vanhemmat!
Itsehän väistin vuosia sitten ojaan sumusta syliin änkeävää hirvenpersettä. On julman näköinen meinaan se vaikka ei ollut vauhtia vielä paljonkaan kun tossa ihan lähtiessä meinasi sattua. Polvet löi loukkoa kun alkuadrenaliinit oli poltettu ja vieläkin tulee seurattua hirviä- ja hirvimerkkejä hyvinkin tarkkaan.Oma kokemus syyspimeällä keulaan juosseesta hirvestä. Pari vuotta tuli pimeällä tuijotettua pientareita suht intensiivisesti.
Mitään ei ole tehtävissä, molemmissa tapauksissa tilanne tulee silmille niin äkäseen.
Hiehoa, että ukko on kuosissa! :thumbup:
Tai, AJ Saatana.Mutta "vittu" voi lipsahtaa useammaltakin.
Haist ite!Tai, AJ Saatana.
Noi läheltä pitäen tilanteet on aika metkoja. Muutama vuosi sitten ekan kerran hinatessani painavaa peräkärryä se lähti heittelemään alamäessä. Kun vaunu kiskoi heiluriliikeessä autoa milloin minnekkin, niin että vetoauton takapyörätkin oli välissä ilmassa. Jahka lopulta sain tilanteen hallintaan ja pysähdyin ekalle pysäkille vetämään hermosavut, ei tupakki pysynyt sormien välissä, täristi niin tolkuttomasti.Itsehän väistin vuosia sitten ojaan sumusta syliin änkeävää hirvenpersettä. On julman näköinen meinaan se vaikka ei ollut vauhtia vielä paljonkaan kun tossa ihan lähtiessä meinasi sattua. Polvet löi loukkoa kun alkuadrenaliinit oli poltettu ja vieläkin tulee seurattua hirviä- ja hirvimerkkejä hyvinkin tarkkaan.
Systerillä vinkui filtteri, kun se säilyi junan alle joutumasta Fiatin sammuttua raiteille.Noi läheltä pitäen tilanteet on aika metkoja. Muutama vuosi sitten ekan kerran hinatessani painavaa peräkärryä se lähti heittelemään alamäessä. Kun vaunu kiskoi heiluriliikeessä autoa milloin minnekkin, niin että vetoauton takapyörätkin oli välissä ilmassa. Jahka lopulta sain tilanteen hallintaan ja pysähdyin ekalle pysäkille vetämään hermosavut, ei tupakki pysynyt sormien välissä, täristi niin tolkuttomasti.
Nyt sitten vanhemmat ja pikkuveli sairaslomalla, ja minä eläkkeellä. Tavan invoja Niskat oli mennyt kipeäksi, muttei mitään vakavampaa onneksi.Juu, ja kouvon vanhemmat!
Koko perhe yhteiskunnan elätettävinä, onkohan suvussa romaniverta?Nyt sitten vanhemmat ja pikkuveli sairaslomalla, ja minä eläkkeellä. Tavan invoja Niskat oli mennyt kipeäksi, muttei mitään vakavampaa onneksi.
Oleellisin pointti tuossa viestissä oli lähellä Varkautta.Elamani ainoa onnettomuus, 18 veena 140 vauhdissa ajettu vesiliirrossa sivuttain vastaantulevien kaistalle lahella Varkautta sai aikaa toteamuksen "ei vittu". Ja sit mentiin.... :thumbfh:
Siita opin. Onneksi en tormannyt kenenkaan, ihan 100% oma moka. :thumbdown
Raihnaisia vainen.Koko perhe yhteiskunnan elätettävinä, onkohan suvussa romaniverta?
Oliko tavaratkin omia?Sanoi muuttavansa itse itseään ja tunsinkin muuttajan. Tässä alkaa epäillä kaikkia.
Tyylistä päätellen olivat.Oliko tavaratkin omia?