Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
MoeSzyslak6.gif
 
Olisi voinut olla edes se JAS, kuten ehdotin.

Kyllä- edes! Nyt on särmällä ja syvällisellä hahmolla mitäänsanomattomuudessaan hankala nikki. Ei toimi!

Eritoten kun täällä jo yks AJ toikkaroi!
 
Kyllä- edes! Nyt on särmällä ja syvällisellä hahmolla mitäänsanomattomuudessaan hankala nikki. Ei toimi!

Eritoten kun täällä jo yks AJ toikkaroi!
Vähän sama kuin Puolipöhkö vaihtaisi nikkinsä takaisin siihen...mikä se nyt oli? Se oli joku mitäänsanomaton kirjainsarja. jps & jpp jääneet muistiin..muttei tuo ja kyllä.
 
Turhautunut on vähän olo. Mutta toiveikas.

On nimittäin aika vittumaista hommaa tää asunnonetsintä yksin asuvalla opiskelijalla Stadissa. HOAS-kämpät olis toki halpoja mutta ne ei todellakaan houkuta ja toiseks niitä ei edes saa vaikka houkuttaiskin. Markkinahintaisia maksaessa tietää maksaneensa kun toinen päivä koittaa.

Aika paljon enämpi oli tuota valinnanvaraa kun kaksin näitä katteli. Tai mähän nää silloinkin kattelin mutta helpompaa oli kuitenkin kun vuokrasta sai suoraan huitasta puolet pois. Mitähän sitä keksis ennen kuin poletit loppuu aivan tyystin tässä kartanossa budjatessa.
 
Melko toiveikas. Eiköhän tää tästä. Viime vuosi oli, tai oikeastaan lokakuusta 2008 alkanut jakso oli melkoisen synkkää ja raskasta aikaa. Joskohan tuo nyt jo alkais kääntyä? Vaikka kroppa on sairasteluista romuna, niin ainakin olen saanut nukuttua jo viitenä yönä nyt ihan normaalisti ja ilman mitään nappeja. Aikamoinen suoritus minulta :thumbup: Loppiainen oli ylivoimaisesti kivoin päivä pitkään aikaan, eikä tämäkään päivä siitä paljoa jäänyt. Suhtaudun myös toiveikkaasti läheisen ihmisen vakaviin terveysongelmiin, eiköhän sielläkin olla parempaan suuntaan menossa. Ja itse aion huomenna väsätä työhakemusta uusiin hommiin.

Kai tää tästä. Vaikka välillä tuntuu, että ei risukasasta linnoja rakenneta, niin voi se aurinko välillä paistaa tännekin. Ja kyllä se vielä paistaakin.
 
Melko toiveikas. Eiköhän tää tästä. Viime vuosi oli, tai oikeastaan lokakuusta 2008 alkanut jakso oli melkoisen synkkää ja raskasta aikaa. Joskohan tuo nyt jo alkais kääntyä? Vaikka kroppa on sairasteluista romuna, niin ainakin olen saanut nukuttua jo viitenä yönä nyt ihan normaalisti ja ilman mitään nappeja. Aikamoinen suoritus minulta :thumbup: Loppiainen oli ylivoimaisesti kivoin päivä pitkään aikaan, eikä tämäkään päivä siitä paljoa jäänyt. Suhtaudun myös toiveikkaasti läheisen ihmisen vakaviin terveysongelmiin, eiköhän sielläkin olla parempaan suuntaan menossa. Ja itse aion huomenna väsätä työhakemusta uusiin hommiin.

Kai tää tästä. Vaikka välillä tuntuu, että ei risukasasta linnoja rakenneta, niin voi se aurinko välillä paistaa tännekin. Ja kyllä se vielä paistaakin.

:thumbup::thumbup:


Mukavaa kuulla, että on alkanut unikin maittamaan kunnolla jne...


Isot tsempit uuden toimen tavoitteluun :):)
 
Harmittaa vähän kun loma on loppu ja pitää palata taas lappeen Rantaan. Tuntuu kyllä juuri nyt siltä, ettei sähkötekniikka ole meikäläisen ala. Suunnitteilla on, että katselen paikan meininkiä vielä tämän kalenterivuoden ja ensi kevään hakuihin mennessä koetan selvittää, missä ja mikä olisi mukavampaa.
 
Ylös