Willer sanoi:
Onko markkinoilla jokin sellainen mekanismi, joka pitää tämä suhteen jatkossakin - tapahtuipa taloudessa mitä tahansa?
Rahalaitokset käyvät koroilla kauppaa myös keskenään. Pitkään korkoon sisältyvä aikatekijä on aina suurempi riski kuin lyhyissä koroissa. Siksi pitkät korot ovat perustasoltaan hieman kalliimpia, mutta niiden pienempi volaliteetti (kurssiheilahtelun riski) antaa loppukäyttäjälle (esim. asuntosäästäjä) tiettyä puskuria suurten mullistusten varalta.
Sellaisiakin väliaikaisia häiriötilanteita on korkomarkkinoilla nähty, että korkokäyrä on taipunut. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. 6 kuukauden korko on ollut halvempaa kuin 3 kuukauden. Joskus tällaisia merkittävästi kääntyneitä korkokäyriä on nähty taantumaa edeltävinä aikoina.
Taipunut korkokäyrä voi näyttää esim tältä numeroina :
aika / peruskorko
1 kk : 3.10%
3 kk : 3.05%
6 kk : 3.00%
12 kk : 2.98%
24 kk : 3.05%
36 kk : 3.15%
60 kk : 3.25%
Kyseessä on aina häiriötilanne, joka korjaantuu suhteellisen nopeasti (yleensä 6-15 kuukauden aikana sen alkamisesta)
Normaalitilanteessa lyhyt lainakorko on aina halvempaa kuin pitkä (ja päinvastoin : normaalitilanteessa pitkille korkosijoituksille maksetaan korkeampaa korkoa kuin lyhyille - tällöin rahalaitos on se lainan ottaja - vaikka mattimeikäläinen ei sitä aina siten mielläkään kun työntää määräaikaistilille rahansa)