PuuhaPete ketju (nikkarointia, viilausta ja höyläystä yms. äijä-sälää)

[PuoliPöhkö]

PP!

Heitäs hatustasi karkea arvio/hintahaitari tämmöselle. Ei tarkkaa, eikä nuukaa. Noin niinku vain.

50-luvun perusrintamataloon
- uus peltikatto
- uus öljylämmityskattila
- pesuhuoneremppa

omalla työllä, paitsi kattila

Ai niin puuhapetehommia. Kynsiä viilailen.

Ei mulla ole tuohon Sam:n kustannusarvioon lisättävää.
Jotain tuollaista siitä tulee, isoin varianssi syntyy sitten ihan valinnoista. (Keskiharmaa tylsä öljykattila vai lakattu pirtsakka punainen ferrarin logoilla, Ruukin nanopinnoitettu konesaumakatto vai virolaista sinkkipelliä, Portugalilaista ale-laattaa vai Pukkilan Hype-sarjan ultramodernia keramiikkaa.

Ja vituiks menneen vesieristyksen vuoksi remontin uusiminen parin vuoden päästä = teetettynä saisit halvempaa.

Ei saa teettämällä mitää varmuutta vedeneristyksen onnistumisesta jos ei hanki pätevää tarkastajaa / valvojaa toteamaan työn onnistumista mm. kalvopaksuusmittauksin ja tiiviyskokein.

On tullu joskus tarkastettua muutaman sadan kylppärin vesieristeet tekijänsä jäljiltä.
Suurin osa ammattilaisten tekemiä, pieni osa itse tehtyjä.
Ihan yhtä varmasti tulee hylsyjä ammattilaisille kuin kotiväellekin.
65-70% tarkastetuista vedeneristyksistä on saanut ekalla tarkastuksella hylätty-leiman. Melkosta epäpätevyyttä osoittaa osa myös sertifioiduista vedeneristäjistä.
HUOM! näin on tapahtunut vaikka ovat tehdessään tienneet että tällä kertaa työn jälki varmasti tarkastetaan ja mitataan.
Mitä mahtaa syntyä silloin kun tietävät, ettei kukaan tule vahtimaan?

Tällä vähäisellä kokemuksellani uskallan sanoa, että alle 30% viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa vedeneristetyistä kylppäreistä (sekä uusista että remontoiduista) on vedeneristetty niin, että vedeneristys ei vastaa vedeneristykselle asetettuja vaatimuksia.

Vois tietää montakin kohdetta, jossa ulkopuoliset virallisen remppafirman tekijät ovat kusseet homman päin persettä. Itse itselleen tekee paljon huolellisemmin - tietysti edellyttäen että tietää mitä tekee.

Just näin...

..olkootkin, ettei se teettäminen ole tietenkään mikään tae sille, että vesieristys tulee hoidettua kunnolla.

...ja näin.


nimimerkillä
Rakennustöiden paikallisvalvojan tutkinto
Märkätilatöiden valvojan tutkinto
Pätevöityneen kosteudenmittaajan tutkinto
Kuntotarkastajan pätevyys
.... jne. jne.

 

[jjv]

Ja vaikka vesieristys olisikin hyvin tehty, niin vedeneriste voi pettää...

 

[Knoukka]

Tällä vähäisellä kokemuksellani uskallan sanoa, että alle 30% viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa vedeneristetyistä kylppäreistä (sekä uusista että remontoiduista) on vedeneristetty niin, että vedeneristys ei vastaa vedeneristykselle asetettuja vaatimuksia.

Se on varmasti näin kun kokemuksen perusteella näin sanot. Mutta vedeneristyksen vaatimukset ovat vain vaatimuksia. Toinen juttu on se miten talossa asutaan ja tässä tapauksessa sen veden ja/tai ilmanvaihdon kanssa läträtään. Se miten talossa eletään. Asuminenkin kun vaatii järkeä ja sen käyttöä.

Tuli vaan mieleen, että kumpikohan, rakenteelliset vai asumiseen liittyvät syyt, ovat suurempi syy vesi- ja kosteusvaurioihin sekä niistä seuranneisiin sisäilmaongelmiin? Osaatko tästä sanoa? Jos noille nyt niin tarkkaa rajaa voi edes vetää.

Itse veikkaisin, että fifty-fifty menisi tämä suhde. Idioottivarmaa taloa kun ei ole vielä rakenettukkaan.

 

[Sam]

Knoukan viestin jatkoksi haluaisin myös spekuloida noista uusista rakennusmääräyksistä eristykseen liittyen. Minulla on paha pelko perseessä, että nyt toistellaan 70-luvun virheitä ja yritetään säästää tietämättä miten homma oikeasti toimii. Olkoonkin teoria periaatteessa hanskassa, mutta ei tuo nykysysteemillä tekijöitä kiinnosta - urakka nopeasti alta pois ja kohti seuraavaa, mielellään virolaisten tai puolalaisten kanssa...

 

[PuoliPöhkö]

Se on varmasti näin kun kokemuksen perusteella näin sanot. Mutta vedeneristyksen vaatimukset ovat vain vaatimuksia. Toinen juttu on se miten talossa asutaan ja tässä tapauksessa sen veden ja/tai ilmanvaihdon kanssa läträtään. Se miten talossa eletään. Asuminenkin kun vaatii järkeä ja sen käyttöä.

Tuli vaan mieleen, että kumpikohan, rakenteelliset vai asumiseen liittyvät syyt, ovat suurempi syy vesi- ja kosteusvaurioihin sekä niistä seuranneisiin sisäilmaongelmiin? Osaatko tästä sanoa? Jos noille nyt niin tarkkaa rajaa voi edes vetää.

Itse veikkaisin, että fifty-fifty menisi tämä suhde. Idioottivarmaa taloa kun ei ole vielä rakenettukkaan.

Mutulla vedän,
että rakennusten merkittävät kosteusvauriot, kosteusongelmat ja kosteuden aiheuttamat oheisongelmat (kuten huono sisäilma, homeet, emissiot, VOC-yhdisteet yms.) johtuvat...

35% Väärät rakenneratkaisut ja rakennusvirheet (ei pelkästään edellä mainittu vedeneriste, vaan rakennuksen kaikki rakenneratkaisut - vedeneristeet on lopulta ongelmien aiheuttajana hyvinkin pienessä osassa kun katsotaan isoa kuvaa)

30% Rakennuksen ikääntymisestä johtuvat vuodot (esim. käyttövesikupariin tulee pistesyöpymä, josta vettä alkaa tihkua rakenteisiin tai tasakatto alkaa vuotaa vettä kermien ikääntyessä jne...). Tämän voisi myös kuitata sanoilla : Ennakoivan korjaamisen puute, jolloin kyse on omistajan huolimattomuudesta

25% Eläminen, rakennuksen "väärät" käyttötavat. Rakennus pilataan käyttämällä sitä väärin ja laiminlyömällä normaali ylläpito.

10% Ennakoimattomissa olevien tapahtumien aiheuttamat vesivahingot (joita ei voi välttää edes ennakoivalla korjauksella ja normaalilla hyvällä ylläpidolla)


Töissä mulla on hyllyssä vakuutusyhtiöiden keräämää tilastofaktaa näistä asioista, voin mulkasta huomenna jos muistan ja ehdin.

 

[PuoliPöhkö]

Knoukan viestin jatkoksi haluaisin myös spekuloida noista uusista rakennusmääräyksistä eristykseen liittyen. Minulla on paha pelko perseessä, että nyt toistellaan 70-luvun virheitä ja yritetään säästää tietämättä miten homma oikeasti toimii. Olkoonkin teoria periaatteessa hanskassa, mutta ei tuo nykysysteemillä tekijöitä kiinnosta - urakka nopeasti alta pois ja kohti seuraavaa, mielellään virolaisten tai puolalaisten kanssa...

Kyseessä on selkeästi askel kohti tuntematonta. Seurannaisvaikutuksia aletaan ymmärtää ehkä 25 vuoden kuluttua.
Pahimmillaan saattaa kyseessä olla megaluokan kansallisomaisuuteen kohdistuva vahingonteko, parhaimmillaan ihan hyvä juttu. Aika näyttää, asiaan uskovat asiantuntijatkaan eivät tiedä - uskovat ehkä vahvasti, mutta eivät tiedä. Osa asiantuntijoista on uskossaan tasan toista mieltä.

Toivotaan, ettei kiireellä tehdyt ja läpi viedyt/vietävät asetukset ja uudet normit raiskaa huomenna rakennettavia upeita ja uljaita rakennuksia 20 vuoden päästä homeiseksi ongelmajätteeksi.
Ei kai auta kuin toimia lailla asiantuntijoiden - toivoa parasta. Ja välttää sudenkuoppia mahdollisuuksien mukaan mikäli alkaa itselleen tönöä bygaamaan.

 

[Knoukka]

Itse teetätin tänä talvena kosteusmittaukset, rakennetarkastukset sekä sisäilmamittaukset. Terve ja huolella rakennettu talo. Mutta ei virheetön: oman nukkumahuoneen ulkonurkassa hieman lämpövuotoa. Tämänkin osasin odottaa ja päivän remontilla asian korjaan.

Mutta mieltä rauhoitti kummasti. Ja kun asialla oli sukulaismiehen kuivaustekniikkayritys niin kustannuksetkin jäi niin alas, etten kehtaa tänne kirjoittaa.

 

[oldez]

Mutta mieltä rauhoitti kummasti. Ja kun asialla oli sukulaismiehen kuivaustekniikkayritys niin kustannuksetkin jäi niin alas, etten kehtaa tänne kirjoittaa.

Eli se vähä mitä maksoit oli pimeetä ja todennäköisesti nestemäisessä muodossa

 

[Knoukka]

Eli se vähä mitä maksoit oli pimeetä ja todennäköisesti nestemäisessä muodossa

Viskipullo vaihtoi vierailupäivänä omistajaansa ja liki väkisin piti lasku pyytää muiden kulujen osalta, mutta sekään ei kyllä tainnut mennyt taksojen mukaan. Äiteen serkkumies siis atimoi ja hällä vajaan parinkymmenen työntekijän kosteus- ja vesivahinkojen kartoitukseen ja korjaamiseen erikoistunut yritys. Puolipöhkiksen kolleekoja.

Käytän kyllä surutta aina sukulaisten ja ystävien ammattitaitoa, mutta kun vaikka väkisin jotain maksaa niin on tulevaisuudessa tarpeen tullen paljon mukavampi pyytää uudestaan apua. Tai vastavuoroisesti vastapalvelus.

 

[Tolerantti]

PP!

Heitäs hatustasi karkea arvio/hintahaitari tämmöselle. Ei tarkkaa, eikä nuukaa. Noin niinku vain.

50-luvun perusrintamataloon
- uus peltikatto
- uus öljylämmityskattila
- pesuhuoneremppa

omalla työllä, paitsi kattila

Ai niin puuhapetehommia. Kynsiä viilailen.

Tuossa jo ehdotettiin brikettejä. Niitä pitää olla paikalla polttamassa, joten sen verran on sitouduttava lämmitystyöhön. Jos tarkoitus asua talossa pitkään, harkitsisin vakavasti maalämpöä. Rintamamiestalot tuppaavat olemaan vähän hataria, jolloin energiankulutus on suurehko. Öljy kallistuu aina vaan, ja sitä palaa paljon!

Jos nykyinen kattila on aivan söko, eikä ole varaa investoida maalämpöön heti, olisi hyvä vaihtoehto ostaa uudehko käytetty kattila vermeineen tilalle. Tori.fi ja sieltä hakemaan: rakentaminen/lämmitys. Sanoisin, että n. 500 eurolla saa kilkkeet.

Sitten maalämpöä hankkimaan ajan oloon. Porakaivo + vehkeet + asennustyöt asettunee haarukkaan 12 000 - 18 000. Tästä saatavissa kotitalousvähennystä (2 000 e/ sielu) ja energia-avustusta n. 1 500 e. Energia-avustuksen hakuaika päättyy huhtikuussa.

 

[Rentta]

Tuossa jo ehdotettiin brikettejä. Niitä pitää olla paikalla polttamassa, joten sen verran on sitouduttava lämmitystyöhön. .

Sen verran selvennän , että tuo kattilamalli mitä ehdotin on täyttämistä lukuunottamatta täysin automaattinen . Vuorokauden - puolitoista palaa yksi pesällinen joten ei se kauheasti vaadi omaa työpanosta . Se on sellainen ylhäältä alaspäin palava joka myös auttaa pitämään lämmön tasaisempana.

 

[markoj]

PP tai joku

Tommonen ulkovarasto: Valmiina jostain ostettu paketti. Koolaus ~kolmetuumaisella, ponttilautavuori ja lautalattia. Katto peltiä ja toolit näkösällä (sisältä). Miten tohon tekisit kevyen lämpöeristyksen, jolla ois tarkoitus jatkaa kesää molemmista päistä. Ei siis pakkasilla tartte tareta, mutta keväällä ja sysyllä. Nii, ja halavalla.

 

[PuoliPöhkö]

Vuoraa se koppisi sisäpuolelta 25 mm:n Runkoleijonalla. Samalla valmistajalla on myös 22 mm Huokoleijona, jota en ole itse koskaan käpistellyt, enkä tiedä vastaako se jäykkyydeltään runkileijonaa. http://www.suomenkuitulevy.fi/fi/tuotteet/rakennuslevyt/tuulensuojalevyt/runkoleijona

Pitää riittävästi lämpöä tilapäistä tarvetta silmällä pitäen, on helpohko työstää ja asentaa naulaamalla/ruuvaamalla runkopuihin ja kattovasoihin. Jos kopissa ei rymistellä (verstas?), niin kestää lievää nojailuakin ilman, että pitää laudoittaa päälle. Kovilla esineillä tökkimistä ei juurikaan siedä. Menee pinta rikki.

Asenna levyt tarkasti siten, että saumat tulevat tiiviiksi ettei lämpö karkaa saumoista.

+ Hengittävä materiaali, kosteus pääsee liikkumaan rakenteessa.
+ On riittävän jäykkä, jotta voi toimia myös sisäpintana
+ Helppo työstää ja kiinnittää
+ Ei homehdu heti ekana syksynä, koska levyssä on aineita, joiden ansisosta se sietää ulkoiolman kosteutta ilman että alkaa heti vihertää reunasta.

- Ei pidä valtoimenaan lämpöä, mutta sehän ei ollut tarkoituskaan.
- Ei siedä paljoakaan mekaanista kulutusta.

Lattia on oma casensa, mutta jos ei tarvitse olla varsinaisesti lämmin koppi, eikä etenkään pitkiä aikoja (näin ymmärsin), niin kokeile ilman lattian eristämistä. Lämpö pruukaa nousta ylös.

Jonkun lämmittimenhän (puhallin on nopein/tehokkain) sä tarvitset tonne koppiin, naksautat vaan päälle koppia satunnaisesti kylmällä käytettäessä, ilman lämmön lähdettä ei
eristetyssäkään kopissa ole yhtään lämpöisempi kuin ulkona. Toisinaan saattaa olla jopa kylmempi.

Jos olisit avannu vähän ton kopperon käyttötarkoitusta olis helpompi arvata, että onko tämä soveltuva tapa.
Itse ajattelin, että sulla on joku koppi pihassa, jossa käyt satunnaisesti tekemässä esim. 1-2 tuntia "jotain", eli tarve olisi hyvin vähäistä. Jos te meinaatte asua keväästä syksyyn tuolla, niin ehdotan jotain muuta.

Edith: Niin ja näissä on myös huonona puolena se, että levyt on rakennuslevyn kokoisia, eli isoja. Saattaa vaikuttaa kuljetukseen ja joutuu ehkä pilkkomaan jos eivät sovi ovesta sisään.

 

[markoj]

Puuhasteluverstas siitä just ois tarkotus tulla ja kylmänä tosiaan pakkaskaudet. Just toi kylmänä olo arveluttiki, ettei heti homehtus röttelö ja jotain halteksin tapasta ajattelinki. Tosin eka tuli mieleen uretaani tms... Meinaat ettei mitään eristettä väliin ton lisäksi? Mun tekis vähä mieli laittaa ja noi kuitueristeet kai sillon ois kyseessä.

Toi kosteus ois sillon lämmitysaikanaki hyvä olla suht tasanen ja mietin sitä lämmitystapaa. Puhallinta en pölyn takia laita joten patteri lienee vaihtoehto. Ilmakuvaimia ei kai voi käyttää pölyisissä paikoissa?

Alta päin tuleva kosteus sitte. Lattialaudotuksenkaan päälle tuskin kannattaa mitään kovin tiivistä laittaa? Koppi on vain harkkojen päällä ja maa alla.

 

[PuoliPöhkö]

Toi kosteus ois sillon lämmitysaikanaki hyvä olla suht tasanen ja mietin sitä lämmitystapaa.

Ok, ok, ok, eli koppia pidettäisiinkin syksyllä/keväällä siis lämpöisenä vuorokaudet ympäriinsä? Ei vain 1-2 tuntia kerrallaan.
Ja saa nyt sitten ilmeisesti maksaakin enemmän kuin 60 euroa

Toi edellä ollut ehdotelmani oli mietitty HALVALLA ja ihan tunnin parin hetkittäisiä tarpeita varten (eli lämmität vain silloin kun menet tekemään sinne jotain), ei sovellu kausilämmitteiseksi kopperoksi se.

Kun tarkoitus onkin pitää koppero lämpimänä pidempään, vieläpä mahdollisesti tasalämpöisenä, täytyy ottaa käyttöön tukevammat aseet ja myös se lattia täytyy eristää.

Parit fotot olis kivat ennen enempiä neuvoja. Yleiskuva ulkoa, sisäkuvakatosta, sisäkuva lattiasta sisäkuva seinästä, kuva kopin alta ym.

Lähtökohtaisesti puukuitueristeet ovat melko ideaaleja tollasen toisinaan kylmänä pidettävän kopin seinän ja katon väliin, koska hengittävät ja päästävät kosteuden liikkumaan luontaisesti rakenteessa.

 

[markoj]

Fotoja ei ole just nyt saatavilla, ehkä myöhemmin.

Lattiarakenteet on tehty höylätyn kakkosnelosen (42*95?) päälle. Laudotus päällä pikku raolla.

Seinissä on se vakio(?) 70mm*jotain koolaus. Ulkovuori sitä ponttilautaa.

Kattotuolien alajuoksut on kai tota samaa 70mm*jotain (tästä en oo varma). Peltikatto harvalaudotuksen päällä.


Lattia tietty puretaan laudotuksen osalta. Koppia vois varmaan nostaa hieman ja levyttää alapuolen.

Tarvitaanko aluskate tms.? Tota varten pitää ehkä rakentaa uusiksi koko katto...

 

[Fagerholm]

Asennan myymälään laminaattia lattiaan. Olen ÄIJÄ!

 

[markoj]

Fotoja ei ole just nyt saatavilla, ehkä myöhemmin.

Lattiarakenteet on tehty höylätyn kakkosnelosen (42*95?) päälle. Laudotus päällä pikku raolla.

Seinissä on se vakio(?) 70mm*jotain koolaus. Ulkovuori sitä ponttilautaa.

Kattotuolien alajuoksut on kai tota samaa 70mm*jotain (tästä en oo varma). Peltikatto harvalaudotuksen päällä.


Lattia tietty puretaan laudotuksen osalta. Koppia vois varmaan nostaa hieman ja levyttää alapuolen.

Tarvitaanko aluskate tms.? Tota varten pitää ehkä rakentaa uusiksi koko katto...

Fotoja ei ole vieläkään, kun en oo käyny siellä päinkään.

Mitä mieltä?

Eristeeksi seiniin ja lattiaan Vitalia (näyttäs olevan hyvästi vaihtoehtoisia paksuuksia tarjolla) http://www.vitalfinland.fi/default/sivut/tuotteet/vital__eristeet/

Seinät levytetään jollain sopevalla puukuitulevyllä.

Lattiaan alapuolelle vesivaneri ja varsinaiseksi lattialevyksi esim. tavallinen vaneri. Välissä tuo Vitalis.

Katosta en vielä tiedä.

Kannattaako tohon sotkia mitään ilmasulkupapereita?

 

[PuoliPöhkö]

Vaikuttaa suunnitelmalta. :thumbup:
Ei niitä ilmansulkuja mun mielestäni tarvitse tuollaiseen (keskitalvella täysin kylmillään olevaan?) "puolieristettyyn" ja puolilämpimään vajaan laittaa.
Kyllä se sisäseinään asennettava levy ihan riittävästi ilmavirtoja sulkee itsessäänkin.

Hyvä siitä tulee.

Onko tietoa millä maalilla ulkoverhous on maalattu?

Jos on joku julkisivulateksi, niin ei kannata välttämättä työntää sitä eristettä kiinni siihen lautaan vaan jättää hieman ilmarakoa väliin, jotta rakenteeseen pääsevä kosteus tuulettuu tehokkaammin pois. Paksulla ja hyvin vesihöyryä jarruttavalla maalikerroksella käsitelty ulkoverhous saattaa alkaa pehmetä ajan kanssa, jollei lauta tuuletu takapinnaltaankaan kunnolla. Näin on käynyt esim. rintamamiestaloille, jonka julkisivut on erehdytty läträämään jollain muovimaaleilla.
Parin sentin ilmarako eristeen ja ulkoverhouksen välissä auttaa tässä ratkaisevasti.

Jos on joku ohut öljymaalikerros tai puunsuojakäsittely ulkoverhouslaudan pinnassa, voi tuollaisen hengittävän eristeen asentaa laudan taustaa vastenkin ihan hyvin, lain!

 

[markoj]

Vaikuttaa suunnitelmalta. :thumbup:
Ei niitä ilmansulkuja mun mielestäni tarvitse tuollaiseen (keskitalvella täysin kylmillään olevaan?) "puolieristettyyn" ja puolilämpimään vajaan laittaa.
Kyllä se sisäseinään asennettava levy ihan riittävästi ilmavirtoja sulkee itsessäänkin.

Hyvä siitä tulee.

Onko tietoa millä maalilla ulkoverhous on maalattu?

Jos on joku julkisivulateksi, niin ei kannata välttämättä työntää sitä eristettä kiinni siihen lautaan vaan jättää hieman ilmarakoa väliin, jotta rakenteeseen pääsevä kosteus tuulettuu tehokkaammin pois. Paksulla ja hyvin vesihöyryä jarruttavalla maalikerroksella käsitelty ulkoverhous saattaa alkaa pehmetä ajan kanssa, jollei lauta tuuletu takapinnaltaankaan kunnolla. Näin on käynyt esim. rintamamiestaloille, jonka julkisivut on erehdytty läträämään jollain muovimaaleilla.
Parin sentin ilmarako eristeen ja ulkoverhouksen välissä auttaa tässä ratkaisevasti.

Jos on joku ohut öljymaalikerros tai puunsuojakäsittely ulkoverhouslaudan pinnassa, voi tuollaisen hengittävän eristeen asentaa laudan taustaa vastenkin ihan hyvin, lain!

Juu, pakkasajat ihan kylmänä.

Maali oli Pika-Teho tai Ultra. Siitä oli jotain keskustelua aikoinaan noiden välillä, enkä muista kumpaan päädyttiin. Tarkistaminen on helppoo, kunhan käyn paikan päällä. Liekkö noissa tossa suhteessa lopen paljoa eroa. Eka vähä vähemmän paha.