SIKA
Joulun viettomme alkaa jo toukokuussa,
porsaalla silloin on herkut suussa.
Se lihoo, se kasvaa, se vahvistuu,
ja sitten kun koittaa marraskuu,
niin lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kuulan kalloon saa,
Sika - sen setä teurastaa.
Sika - ja setä verta juo,
Sika - se Joulumielen tuo.
Minä läävässä lojuvaa karjua katsoin
kärsivin ilmein, vellovin vatsoin.
Jouluna sikaa mä muista en,
vain kinkkua vahtaan himoiten.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - kun sitä suolataan,
Sika - yhdessä kuolataan.
Sika - ja isi mielellään,
Sika - on vesi kielellään.
Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää
kadulla adventtisohjoa kyntää.
Joku ihmistä katsoo, kääntää pään,
kun ihminen rypee läävässään.
ja lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - se kohta paistetaan,
Sika - sen perää maistetaan.
Sika - on sähköuunissa,
Sika - on mutsi duunissa.
Kato, äiti on laittanut kystäkyllä,
sinappihuntu on sialla yllä,
isoveli veistänsä terottaa,
ja luistansa porsaan erottaa.
Lapset laulaa: "Joulun tähti on ehdoton."
Sika - lopulta tappoi sen,
Sika - ympäristö vatsan happoisen.
Sika - voi kuinka isi syö,
Sika - isiltä loppuu vyö.
Joulu täynnä on kinkkua, kylkeä, potkaa,
läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa,
kun loppuu aatto ja alkaa yö,
niin ihminen on sitä mitä hän syö.
Sika - la la la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.
Sika - lala la laa la laa,
Sika - tra la la laa la laa.