Viimeistään nyt alkaneen taloustaantuman jälkeen on selvää, ettei Suomessa mihinkään 3-4 prosentin työttömyyslukuihin tulla pääsemään vuosikymmeniin. Tuolle tasolle päästään korkeintaan suurten ikäluokkien eläköitymisen kautta vasta 2020-luvun loppupuolella. Pysyväksi ongelmaksi jäänyt pitkäaikaistyöttömyys korostaa yhteiskunnallisen tukiverkon tarvetta.
Toimeentulotuki pitäisi maksaa kaikkille, jotka ovat siihen lain mukaan oikeutettuja. Käsittelyaikojen pitää olla kohtuullisia ja tulkintojen pitää olla yhtenäisiä asuinpaikasta riippumatta. Käytännössä toimeentulotuen maksaminen pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi, sillä jokaisella kaupungilla on tällä hetkellä omanlaisiaan käytäntöjä tukien maksamisen osalta ja lähes kaikkialla käytännöt ovat enemmän tai vähemmän vinksallaan toimeentulotukeen oikeutettujen tappioksi.
Toimeentulotuen määrän pitää seurata yleisten elinkustannusten kehittymistä. Tällä hetkellä toimeentulotuen taso on riittämätön, koska sen perusosan määrää ei ole tarkistettu yleisten elinkustannusten kehityksen mukaan.
Laki toimeentulotuesta antaa jo nyt mahdollisuuden maksaa alempaa tukea niille, jotka esimerkiksi kieltäytyvät heille tarjotusta työpaikasta. Lisäksi jokaisen tuensaajan pankkitiedot ja tiedot muusta varallisuudesta ovat tiedossa maksupäätöstä tehtäessä. Lain väärinkäyttöä ei näin ollen pidä yrittää estää lain vastaisilla tukipäätöksillä ja turhalla byrokratialla.