WebSlave
Trackman
- Liittynyt
- 9.2.2005
- Viestit
- 29660
Minä olen kyllä samaa mieltä. Menisin jopa vielä vähän pidemmälle ja väittäisin, että paras on lopettaa silloin kun siltä tuntuu tai kun ei enää kertakaikkiaan saa itsellensä sopivaa autoa tai kilpaluokkaa jossa ajaa.
Jotakuta voi tietysti kovin himottaa lopettaa kun on vielä huipulla. Mokomin kaikin niinkin.
Näin. Varsinainen "huipulla lopettaminen" tulee kyseeseen vain sellaiselle, joka on jo saavuttanut sen, minkä asetti tavoitteekseen. Eli Schumacherin ja Loebin kaltaisille lajinsa valtiaille. Mutta miksei myös Häkkiselle, jolle kaksi mestaruutta riitti sammuttamaan menestysjanon ainakin ykkösten osalta.Paras tapa on lopettaa silloin, kun ei ajamiseen löydy sitä samaa paloa, mitä joskus oli. Barrichellolla edelleen olisi halua ajaa vaikka häntäpään tallissa, ja pakko tuollaista on arvostaa, että huippukuski on valmis nöyrtymään siihen, että ajaa perällä, kunhan vaan pääsee ajamaan.
Monille se tavoite jää saavuttamatta, jolloin jano ei samalla tavalla sammu. Toki realismi jossain vaiheessa astuu kuvaan ja kuski myöntää itselleen, ettei se mestaruus ole tullakseen. Mikä ei estä nauttimasta ajamisesta ja kilpailemisesta senkin jälkeen.
Tai se kilpailemisesta nauttiminen astuu kuvaan, jos huomaa lopettaneensa tavoitteiden täytyttyä, mutta viettiä radalle olisi vielä. Kuten Schumille kävi.