Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Knoukka]

Laitetaas tämä tänne, ei vielä viitti perustaa "Vaalit 2011" -toikkia.

"Veroja on korotettava, julkisia menoja leikattava tai ihmisten työuraa pidennettävä", kiteytti Katainen talouspolitiikan edessä olevat valinnat

Vero-oikeuden professori Niskakangas puhui eilen samaa A-Studiossa.

Ja esitti muutaman kohdankin, jotka boldasin jutusta ihan Kataista varten.

Raju näkemys: ”Edessä 10 vuotta veronkorotuksia”


Vero-oikeuden professori ja keskustan rivijäsen Heikki Niskakangas esitti eilen Ylen A-studiossa rajuja näkemyksiä verotuksesta. Niskakankaan mukaan veronkorotukset ovat nyt kerta kaikkiaan välttämättömiä.

- Meillä 90-luvulla bruttoveroaste oli noin 48 prosenttia. Nyt se on pystytty laskemaan sinne 42,6:een viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta nyt se helposti joudutaan nostamaan lähelle sitä tasoa, missä oltiin 90-luvun lopulla eli sinne 48 prosentin paikkeille, Niskakangas sanoo.

Niskakankaan mukaan ainakin kuluttajien verotus kiristyy varmasti. Vaikuttaa hänen mukaansa myös siltä, että työverotus kiristyy – vaikka sillä onkin ikäviä talousvaikutuksia.

- Kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan jo ensi syksynä.

Niskakankaan mielestä vain arvonlisäverotuksesta ja tuloverotuksesta voidaan saada puristettua kaikki tarvittavat miljardit.

- Verotuksessa 10 vuotta on nyt tultu alaspäin. Seuraavat 10 vuotta mennään samalla lailla ylöspäin, Niskakangas ennakoi.

Niskakankaan mielestä täysin kestämätön tilanne on se, että osingot ovat tietyin edellytyksin verovapaita, mutta työstä joudutaan maksamaan raskas, progressiivinen vero. Osinkojen verovapauden jatkuminen tuntuu Niskakankaan mukaan mahdottomalta tilanteessa, jossa kuluttajien ja ilmeisesti myös työn verotusta joudutaan kiristämään.

 

[jaska]

Lueskelin eilen hieman vanhaa (2vk-1kk tms.) suomen kuivalehteä, siinä oli mielenkiintoista faktaa Mari Kiviniemen pitämästä esityksestä.

Kuntien menot pysyi 93-99 melko tasaisena, 3500€/asukas. 00 ne lähti järkyttävään nousuun tasaantuakseen 5300€ tasolle ja samaan aikaan lehdistössä on ollut puhetta palvelujen huonontumisesta.

Mihinköhän nuo rahat on mennyt

(luvut tuli muistista, voisin varmistaa vielä kotona että olihan oikein)

Samaten tänään hesarissa oli mielenkiintoinen kommentti vuokralääkäreihin liittyen (Medonen TJ:n suusta taisi olla). Toki puolueellinen, mutta on siinä jotain pointtia.

Onko taas niin että rakenteisiin ei uskalleta koskea. Sosiaalipuolen budjetti on miljardi josta pari miljoonaa menee vuokralääkäreihin, joista nyt säästetään.

 

[Archie]

Mihinköhän nuo rahat on mennyt

Hymiöstä päätellen sulla on ajatus asiasta, kerro se meillekin?

 

[jaska]

Itse lainaamaani tekstiä lainatakseni

Kuntien työntekijöiden määrä on noin 430 000, se on kasvanut tasaisesti. Kymmenen viime vuoden aikana joka kuudes uusi työntekijä on palkattu hallintoon, ei asiakastyöhön...näin kunnat ovat saaneet 10 000 uutta
byrokraattia

ei varmaan koko totuus, mutta osatotuus varmasti.

 

[Mosse]

Lueskelin eilen hieman vanhaa (2vk-1kk tms.) suomen kuivalehteä, siinä oli mielenkiintoista faktaa Mari Kiviniemen pitämästä esityksestä.

Kuntien menot pysyi 93-99 melko tasaisena, 3500€/asukas. 00 ne lähti järkyttävään nousuun tasaantuakseen 5300€ tasolle ja samaan aikaan lehdistössä on ollut puhetta palvelujen huonontumisesta.

Mihinköhän nuo rahat on mennyt

(luvut tuli muistista, voisin varmistaa vielä kotona että olihan oikein)

Samaten tänään hesarissa oli mielenkiintoinen kommentti vuokralääkäreihin liittyen (Medonen TJ:n suusta taisi olla). Toki puolueellinen, mutta on siinä jotain pointtia.

Onko taas niin että rakenteisiin ei uskalleta koskea. Sosiaalipuolen budjetti on miljardi josta pari miljoonaa menee vuokralääkäreihin, joista nyt säästetään.

Veikkaan että erikoissairaanhoitoon.

On pihtailtu nuorison hyvinvoinnista jo niin paljon (harrastusmahdollisuudet, kuraattorit, spykölogin vastaanotot yms.) että niitten huonovointisuus näkyy näissä luvuissa. Yks vierotuksessa oleva maksaa kunnalle reilusti yli 100000 vuodessa. Ei niitä montaa lisää tarvita, niin pienen kunnan talous on jo kuralla.

Mitä itse istuin valtuustossa, niin tuonnehan sitä rahaa meni ihan solkenaan. Ja kun säästettiin muualta, niin taas tuli pari potilasta lisää joko ihan mielenterveydellisiä ongelmia tai vierotukseen. Ei ole halpa 'hupia' se lain.

 

[Mosse]

Itse lainaamaani tekstiä lainatakseni



ei varmaan koko totuus, mutta osatotuus varmasti.

Juu, uskon näin. Sitten kun olis semmoisia oikeita asiakaspalveluhommia, niin niissä sitten on pulaa henkilöstöstä. Säästöjen takia.

 

[Archie]

Itse lainaamaani tekstiä lainatakseni



ei varmaan koko totuus, mutta osatotuus varmasti.

Osaatko sanoa, että miksi hallintoon on palkattu lisää tekijöitä? Havainto että näin on käynyt, ei vielä anna eväitä mihinkään. Pitäisi tietää syyt. Sinällään ihan mielenkiintoinen asia.

 

[Mosse]

Haastelin tuossa aiemmin erikoissairaanhoidon kalleudesta, mutta ei se perusterveydenhoitokaan tahdo sitten sujua, vaikka halpaa hupia onkin verrattuna erikoissairaanhoitoon.

Moni jonottaa lääkäriin viikkoja


Hoitotakuun mukainen välitön yhteyden
saaminen terveyskeskukseen on
heikentynyt merkittävästi, kertoo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

58 % väestöstä asuu alueilla, joissa on
ajoittain ongelmia saada välitön
yhteys. Viime vuonna luku oli 26 %.

Silti hoidon tarve kyetään arvioimaan
kolmen arkipäivän kuluessa lähes yhtä
usein kuin aikaisemmin.

Lääkärille pääsee kahdessa viikossa
27 % väestöstä. Viidennes joutuu
varautumaan yli neljän viikon jonoon.
64 % pääsee hoitajan vastaanotolle
kolmessa päivässä, 89 % viikossa

 

[Knoukka]

Samaten tänään hesarissa oli mielenkiintoinen kommentti vuokralääkäreihin liittyen (Medonen TJ:n suusta taisi olla). Toki puolueellinen, mutta on siinä jotain pointtia.

Onko taas niin että rakenteisiin ei uskalleta koskea. Sosiaalipuolen budjetti on miljardi josta pari miljoonaa menee vuokralääkäreihin, joista nyt säästetään.

Viittaat varmaan ao. uutiseen? Onko sitten mielestäsi oikein, että vuokralääkärit maksavat kunnille enemmän ja palvelu on huonompaa?

Ei se, että yksityiset kustantavat ylisuuret palkkansa keikkalääkärifirmojen kautta nopeuta yhtään rakenteellista ja tarpeellista kuntasektorin rakenteiden korjausta. Päinvastoin.

Helsingin terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola esitti tiistaina terveyslautakunnalle säästökeinona vuokratyövoiman käytön vähentämistä. Terveyslautakunta on säästöpaineiden edessä yksimielinen siitä, että juuri vuokralääkäreiden käyttöä pitää vähentää.

Vuokralääkäreiden käyttö todetaan kaikissa kunnissa kalliimmaksi kuin omat lääkärit, mutta täsmällisiä laskelmia ei kenelläkään ole antaa.

Sekä Espoossa että Vantaalla terveyskeskuspäivystys on ulkoistettu kokonaan kilpailuttamalla. Helsinki sinnittelee vielä pitkälti oman työvoiman varassa.

Vuokralääkärifirmoissa kaupunkien säästösuunnitelmiin suhtaudutaan penseästi.

"Heillä on miljardibudjetti, ja he ostavat meiltä muutamalla miljoonalla vuokralääkäripalveluja. Siitä pitäisi sitten alkaa jotain pennosia säästää", sanoo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

 

[jaska]

Viittaat varmaan ao. uutiseen? Onko sitten mielestäsi oikein, että vuokralääkärit maksavat kunnille enemmän ja palvelu on huonompaa?

Ei tietenkään. Pointti oli vain siinä, että säästetäänkö nyt vain jostain näönvuoksi, eikä niihin rakenteisiin ja hallintoon puututa.

 

[Mosse]

Monella pikkupaikkakunnalla ei edes ole yksityisiä palveluja, vaan joudutaan turvautumaan kunnalliseen (johonhan meillä on oikeus ja perskele, verovaroilla tuotettuna pitää saadakin) terveydenhoitoon.

Että jos silloin ainoa mahdollisuus on päästä lekuriin 2 viikon päästä, niin pitkä aika se on jonottaa. Puhjenneen umpisuolen kanssa.:thumbfh:

 

[jaska]

moe alkaa päästä ongelman ytimeen - vielä kun tajuais sen ite!

Tottakai kaikilla on oikeus terveydenhuoltoon ja verorahoilla maksettuun sellaiseen. Mutta kun tämän kansn varat ei riitä pitämään sairaalaakaan joka niemessä ja notkelmassa. Ei vaikka vero % olisi 100 ja kaupan päälle alv olisi 107.

Niin kauan kun kansa uskoo meidän hyvinvointivaltion olemassaoloon ja suostuu veronkorotuksiin niin poliitikot ylläpitää tätä harhaa, joka siis nykyään on jo harha - tulevaisuudessa vielä pahemmin. Mitä nopeammin rakenteita ruvetaan miettimään uusiksi sitä nopeammin (ja kivuttomammin) saadaan kaikille taattua se terveydenhuolto.

 

[mn97]

Ei verojen nosto auta yhtään mitään. Silloin häviää työpaikkoja, jolloin verosaalis voi olla pienempi. Elon laskuopin mukaan:

Nyt

veroaste: 48%

työopaikoja: 100

Palkka: 2000€/kk


2000 * 0.48 = 960€

960€ * 100 = 96 000€

10% Veronkorotuksen jälkeen


veroaste: 52,8%

työopaikoja: 10% vähemmän eli 90

Palkka: 2000€/kk

2000 * 0.528 = 1056€

1056€ * 90 = 95 040€

Ai miksi työpaikat vähenevät? No siksi, koska A) kannattaa sijoittaa sinne, missä on halvempaa b) Halpatyötä ei kannata tehdä. Todellisuudessa työt voivat hävitä vieläkin enemmän kuin vain 10%.

Mistä helvetistä noi professorit on paperinsa saanut? Arpajaisistako?

 

[Mosse]

moe alkaa päästä ongelman ytimeen - vielä kun tajuais sen ite!

En mä Jasu varmaan koskaan itse ole ollut vastustamassa terveydenhuollon rakenteita muuttamista. Nykyinen ei toimi. Ainakaan tarpeeksi tehokkaasti.

Mutta ei toimi myöskään tämä yksityinen puoli niin, että saataisiin maksimoitua käytettävissä oleva raha.

Ja samathan hemmot siellä valkoisissa takeissa on kummassakin paikassa. Aika pitkälti.

 

[Archie]

Osaatko sanoa, että miksi hallintoon on palkattu lisää tekijöitä?

Odottelen edelleen olisiko jaskalla tai jollakin muulla tästä asiasta tietoa. Asiathan eivät tapahdu ilman syytä. Jos syytä ei tiedetä, niin vaikea on 'vikaakin' korjata.

 

[jaska]

Odottelen edelleen olisiko jaskalla tai jollakin muulla tästä asiasta tietoa. Asiathan eivät tapahdu ilman syytä. Jos syytä ei tiedetä, niin vaikea on 'vikaakin' korjata.

Ei ole faktuaalista tietoa, mutta käsittääkseni kunnan hallinnolliset tehtävät eivät juurikaan ole lisääntyneet.

... lisäksi samaan aikaan kuntia on yhdistetty, mutta hallintohenkilöstö on näissäkin säilynyt entisellään. Jolloin yhdistymisen hyödyt on syöty...

Asiaan liittyen:
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200906019669554_k1.shtml

(boldaukset mun)

Heikompaan suuntaan

Vuosi sitten ministeri Katainen ihmetteli, vaikuttaako finanssimaailman kriisi reaalitalouteen. Arvelin silloin, että saattaa vaikuttaa, kun firmojen taseista katosi 40 000 miljardia dollaria. Nyt ihmettelen vuorostani, mahtaako reaalimaailman kriisi vaikuttaa suomalaiseen politiikkaan? Ja arvelen, että tokkopa vaikuttaa.

Politiikkaa tehdään edelleen ikään kuin Suomella ei olisi edessään historiallista rakennemuutosta.

Muutama fakta tulevan rakennemuutoksen perusteluiksi. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 1980 alkaen, jolloin niitä oli 560 000. Viime vuonna jäljellä oli 445 000 ja kun tämä vuosi päättyy, jäljellä on mukaan 380 000 työpaikkaa. Eli muutamassa vuodessa menetämme entisten menetysten lisäksi vielä joka kuudennen teollisen työpaikan.

Kun kaikki tietävät, että on helpompaa hävittää kuin luoda työpaikka on oletettavissa, että emme saavuta entisiä vientilukuja seuraavan kymmenenkään vuoden kuluessa, jos koskaan. Kun kansantaloutemme elää viennistä, viennin menetys ei voi olla näkymättä elintasossamme.

Metlan ennusteen mukaan metsäteollisuuden tuotanto supistuu kolmanneksella seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun metsäteollisuuden viennin kotimaisuusaste on vientialoistamme korkein, tuon vajeen kattamiseksi metalliteollisuuden tulisi tuplata vientinsä. Ei tule tapahtumaan.

Saman ennusteen mukaan puun käyttö vähenee viidenneksellä, joka tarkoittaa myyntitulojen ja metsän arvon romahtamista. Se, että hakkuut pienenevät, tulee siis sekin vaikuttamaan negatiivisesti bruttokansantuotteeseemme.

Samaan aikaan julkinen sektori jatkaa elämäänsä, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut eikä historiallista rakennemuutosta huonompaan suuntaan olisi edessä. Seurauksena on, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta kasvaa kiihtyvällä vauhdilla koko seuraavan vuosikymmenen. Niinhän siinä käy, kun bruttokansantuote pienenee ja julkisen sektorin menot kasvavat.

Edessä on jyrkät korotukset kunnallisveroissa ja hieman loivemmat, mutta kuitenkin rajut korotukset valtion tuloveroissa. Kun korotukset painottuvat kunnallisveron puolelle, siirrymme taas askeleen lähemmäksi tasaveroa.

Jos reaalimaailman kriisi vaikuttaisi politiikkaan, koko poliittinen tarmo suunnattaisiin julkisen sektorin palvelujen tuottamisen tehostamiseen. Samalla rahalla pitää saada enemmän ja parempia palveluja. Sellaista suuntausta ei kuitenkaan ole näkyvissä.

Viimeksi viime viikolla helsinkiläiset kunnallispoliitikot ilmoittivat Helsingin Sanomissa, ettei mistään voi leikata. Kukaan ei arvellut, että palveluita voisi tuottaa käytettävissä olevalla rahalla joustavammin ja tehokkaammin. Tehokkuutta saadaan lisää, jos julkisen sektorin palveluorganisaatiot madalletaan ja resurssit suunnataan asiakaspintaan.

Miksi julkinen sektori edelleen ihailee tuottamisessa Neuvostoliiton mallia? Eivätkö ne itse luopuneet siitä mallista?

 

[Knoukka]

Laitetaanpa Isokallion Kallen kirjoitus verotuksesta tänään tännekin. Mies kun osaa sekä ajatella että ilmaista ajatuksensa, mikä on perin harvinaista nykypoliitikkojen keskuudessa. Mutta eihän Kalle poliitikko olekaan...

IL

Oppikirjamateriaalia


Tasaisin väliajoin, oli sitten nousu- tai laskukausi, Eteläranta vaatii, että yritysten maksamia veroja on alennettava. Perusteluna sieltä esitetään tekopyhästi väite, että yritysverotuksen taso vaikuttaa pienten ja keskisuurten yritysten kykyyn työllistää.

Mahtaneeko tuo väite pitää paikkansa?

Kaikissa Kauppakorkean oppikirjoissa kerrotaan, että yrityksen kannattaa palkata uusi työntekijä vain ja ainoastaan silloin, kun se pystyy myymään työntekijän tekemän suoritteen markkinoille työntekijän kustannuksia korkeammalla hinnalla. Eli veroasteella ja työllistämisellä ei ole tekemistä keskenään, koska veroja maksetaan vain voitosta. Jos työntekijän suoritteen pystyy myymään yli kustannusten, yrityksen voitto kasvaa. Jos sitä ei pysty myymään, yrityksen voitto pienenee. Niin tapahtuu veroasteesta riippumatta.

Toinen Etelänrannan argumentti on se, että voitolliseen yritykseen jää enemmän rahaa, jos verotus on matalampi. Mutta vaikka yrityksessä olisi kuinka paljon rahaa tahansa, ei sen silti kannata palkata uusia työntekijöitä, ellei se pysty myymään heidän tuomaansa lisäpanosta kannattavasti. Verotuksen taso ei siinäkään mielessä vaikuta työllisyyteen.

Yrityksen taseessa oleva raha on saman arvoista kuin yrityksen lainaama raha. Ellei yritys pysty käyttämään omaa rahaansa yhtä kannattavasti kuin lainarahaa, sen kannattaa sen sijaan että sijoittaisi rahan omaan toimintaansa, lainata rahansa muille. Sillä tavalla toimien yrityksen tulos paranee. Eli tukeva tasekaan ei tee tuottamattomia investointeja tai turhan henkilöstön palkkaamista kannattavaksi.

Jos yrityksen tase on riittävän vahva, omistaja voi ottaa verottomasti yhdeksänkymmentätuhatta euroa osinkoina joka vuosi. Verotus siis kannustaa jokaista täyspäistä yrittäjää ottamaan yrityksestään vuosittain ulos tuon verran. Kun yrittäjä ottaa yhdeksänkymmentätuhatta euroa ulos firmastaan, hän heikentää samalla summalla sen tasetta. Jos Eteläranta siis olisi sitä mieltä, että vahva tase työllistää, silloin sen pitäisi vastustaa tuota oikeutta ottaa verottomasti osinkoja firmasta, eikö niin? Mutta kun se ei sitä vastusta, niin taitavat siellä olla kanssani samaa mieltä, ettei vahva tase mitään työllistä.

Mitä matalampi yritysveroaste on ja mitä enemmän omistaja saa ottaa verottomasti osinkoja yrityksestään, sitä korkeampi on tuloveroaste.

Niinhän sen pitää olla, kun joku ne verot kuitenkin pannaan maksamaan.

Ja mitä korkeampi tuloveroaste on, sitä kalliimmaksi käy työllistäminen. Että mahtaisiko sittenkin olla niin, että kun ajetaan matalampaa verotusta yrityksille ja niiden omistajille, lopputuloksena onkin korkeampi työttömyysaste? Olisiko sittenkin oikeansuuntaisempaa elvytystä nostaa yritysten veroja ja laskea työntekijöiden veroja?

Yritystalouden oppikirjat ainakin neuvovat tekemään niin.

 

[jaska]

Toikki erää kerran viikossa kun joku (kelle sen viikon kirjoitus parhaiten sopii) lainaa Isokallion kirjoitusta

 

[Knoukka]

Toikki erää kerran viikossa kun joku (kelle sen viikon kirjoitus parhaiten sopii) lainaa Isokallion kirjoitusta

Sama huomio... :ahem:

Tulee mieleen, että onko verotuksen suurin hyöty sittenkin siinä, että on ehdottoman hyvä jarnauskohde? Kyllä siitä ilosta hieman maksaakin!

Sen verran vielä tämänpäiväisestä "kallest", että veroalennuksiin ei mun mielestä ole varaa missään tuloluokissa nyt. Pääoma- ja osinkoveroja tulisi yhdenmukaistaa tuloverotuksen suuntaan ylöspäin ja samalla tarkistaa muutakin tuloveroastetta, ylöspäin siis, ettei ihan aleta lainaleipää syömään.

 

[Mosse]

Näinhän tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakennetaan::thumbfh:

Johtajilla isot bonukset


Valtionyhtiöiden johtajien palkat ja
palkkiot nousivat viime vuonna puolet
enemmän kuin tavallisen työntekijän,
ilmenee Helsingin Sanomien
selvityksestä.

Lehti selvitti valtion omistamien ja
pörssin ulkopuolella olevien yhtiöiden
johdon palkkakehitystä. Mukana oli 25
yhtiötä. Kolmen johtajan palkka aleni
ja 22:n nousi.

Johtajien korvaukset nousivat
keskimäärin 10,6 %, kun tavallisen
palkansaajan korotus oli 5,1 %.

Palkkiojärjestelmiä arvioiva raportti
luovutetaan tänään Jyri Häkämiehelle.