Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Mosse]

No ei tuo kova ole, mutta ei nyt erityisen edullinenkaan:


lähde

Kato mitä kehitysmaita Suomen alapuolella on!

Alankomaat 25.5
Itävalta 25
Tanska 25
Kreikka 25
Portugali 25
Slovenia 22
Tšekki 21
Viro (voittovarojen kotiuttaminen) 21
Puola 19
Slovakia 19
Unkari 16
Romania 16
Latvia 15
Liettua 15
Irlanti 12.5
Bulgaria 10
Kypros 10
Malta (käytännössä) n. 5

 

[Mosse]

Ja vitut.

Työllistävyyden, lukumäärän, yhteenlasketun liikevaihdon tai lähes minkä tahansa muun indikaattorin mukaan pörssinoteeraattujen yritysten määrä on pieni. Pörssinoteeratut yritykset ovat suuria ja siksi niiden tekemisiin kiinnitetään niin paljon huomiota.

Oliskin.

 

[Sam]

Kato mitä kehitysmaita Suomen alapuolella on!

Rikkaiden paratiiseja :thumbup:

 

[kouvotsvoni]

Pari vuotta vanha listaus Suomen suurimmista pörssifirmoista.
Minusta noitten työllistävyyttä ja liikevaihtoa ei voi sanoa pieneksi.

Melkoisen uusi käppyrä. Mikä ei kerro vielä työntekijöitten määrästä, kuten sivukin sanoo.

Pääosa julkisista menoista muodostuu julkisista kulutusmenoista (mm. julkisen sektorin palkkakustannukset, palvelutuotantoon käytettyjen tavaroiden ja palveluiden ostot) ja tulonsiirroista (mm. etuudet, tuet, julkisen velan korkomenot).

Pitää jatkaa etsimistä.. No nyt löytyi tilastoja.. ILOn sivusto
Siitä vaan tutkimaan.. 95 vuodesta etiäpäin ainakin Suomesta löytyi aloittain noita työntekijöitten määriä.

 

[Archie]

Pelkkien veroasteiden tarkastelu ei ole kovin hedelmällistä. Pitäisi hieman katsoa kokonaisuutta. Kuten tässäkin toikissa on jo mainittu, että suomessa on kautta linjan korkeat verot, pienet tulot ja keskinkertaiset palvelut. Veroja korottamalla saadaan vielä korkeammat verot, vielä pienemmät tulot ja viivästettyä palveluiden alasajoa.

 

[kouvotsvoni]

Kattelinpahan tuota ILOn sivua, ja tein seuraavan tuotoksen lähestulkoon arvalla vedetyillä valtioilla. 100 on 1995 vuoden lähtötaso julkisen sektorin työntekijöitten määrässä.. Kyllähän tuo on noussut kapitalismin ihmemaassa Bushinkin kausilla. Niin ja 0 on sitten vuosi joista ei ILOllakaan havaintoa.

		1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
Suomi		100	98,24	98,88	100,8	101,44	101,92	103,04	103,04	104,16	104,96	104,64	104,8	105,12	106,56
Saksa		100	98,24	96,21	94,52	93,18	91,82	86,92	85,82	85,47	83,19	79,03	80,4	80,09	0
Viro		100	92,84	79,62	76,18	72,79	66,76	67,12	63,12	63,2	61,46	60,25	65,79	64,01	62,88
Ruotsi		100	99,52	97,94	97,43	98,67	95,71	95,3	96,16	97,79	97,72	98,16	100,55	100,34	0
Iso-Britannia	100	98,16	96,48	96,27	97,02	98,53	100,28	102,27	105,16	107,34	109,13	108,98	0	0
USA		100	100,55	101,19	102,45	104,5	106,99	108,68	110,71	111,07	111,26	112,21	113,08	114,34	115,79
Hollanti	100	0	105,54	108,41	110,24	111,47	117,57	119,69	122,21	119,79	119,37	0	0	0
Italia		100	99,01	97,22	98,78	98,64	99,19	100,08	100,31	99,68	99,23	99,05	99,07	98,58	98,39

 

[jps]

Kattelinpahan tuota ILOn sivua, ja tein seuraavan tuotoksen lähestulkoon arvalla vedetyillä valtioilla. 100 on 1995 vuoden lähtötaso julkisen sektorin työntekijöitten määrässä.. Kyllähän tuo on noussut kapitalismin ihmemaassa Bushinkin kausilla. Niin ja 0 on sitten vuosi joista ei ILOllakaan havaintoa.

Indeksit ovat ihan hyviä tapoja esittää kehitystä. Tuossa taulukossa näkee kehityksen maittain, huomattavasti informatiivisempi olisi julkisen hallinnon työvoima/capita tai / kokonaistyövoima. Tosin sekään ei olisi erityisen hyvä, koska esimerkiksi pohjoismaissa terveydenhuolto ja päiväkodit ovat pääsääntöisesti julkishallinnon hoitamia, monissa maissa taas ei.

 

[Archie]

Kattelinpahan tuota ILOn sivua, ja tein seuraavan tuotoksen lähestulkoon arvalla vedetyillä valtioilla. 100 on 1995 vuoden lähtötaso julkisen sektorin työntekijöitten määrässä.. Kyllähän tuo on noussut kapitalismin ihmemaassa Bushinkin kausilla. Niin ja 0 on sitten vuosi joista ei ILOllakaan havaintoa.

		1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
Suomi		100	98,24	98,88	100,8	101,44	101,92	103,04	103,04	104,16	104,96	104,64	104,8	105,12	106,56
Saksa		100	98,24	96,21	94,52	93,18	91,82	86,92	85,82	85,47	83,19	79,03	80,4	80,09	0
Viro		100	92,84	79,62	76,18	72,79	66,76	67,12	63,12	63,2	61,46	60,25	65,79	64,01	62,88
Ruotsi		100	99,52	97,94	97,43	98,67	95,71	95,3	96,16	97,79	97,72	98,16	100,55	100,34	0
Iso-Britannia	100	98,16	96,48	96,27	97,02	98,53	100,28	102,27	105,16	107,34	109,13	108,98	0	0
USA		100	100,55	101,19	102,45	104,5	106,99	108,68	110,71	111,07	111,26	112,21	113,08	114,34	115,79
Hollanti	100	0	105,54	108,41	110,24	111,47	117,57	119,69	122,21	119,79	119,37	0	0	0
Italia		100	99,01	97,22	98,78	98,64	99,19	100,08	100,31	99,68	99,23	99,05	99,07	98,58	98,39

Nyt olisikin hyvä, jos tiedettäisiin tehokkuusindeksi. Saatiinko suuremmalla määrällä työvoimaa aikaan enemmän tuotoksia tai paremmalla laadulla? Vai laskiko tuotosten määrä ja laatu heikkeni?

 

[kouvotsvoni]

Indeksit ovat ihan hyviä tapoja esittää kehitystä. Tuossa taulukossa näkee kehityksen maittain, huomattavasti informatiivisempi olisi julkisen hallinnon työvoima/capita tai / kokonaistyövoima. Tosin sekään ei olisi erityisen hyvä, koska esimerkiksi pohjoismaissa terveydenhuolto ja päiväkodit ovat pääsääntöisesti julkishallinnon hoitamia, monissa maissa taas ei.

Kerkesin jo sulkea tuon, missä oli työntekijämäärätkin.. No tässä Suomen käppyrät (en kylläkään löytänyt 1985 ja 1995-1999 väkimääriä mistään, joten..ne ovat oman pään sisäisestä foliohatusta repäisty):

		1985	1990	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
Julkinen	673	710	625	614	618	630	634	637	644	644	651	656	654	655	657	666
Yksityinen	1760	1793	1495	1508	1547	1588	1656	1692	1719	1723	1709	1704	1744	1786	1830	1856
Yhteensä	2433	2503	2120	2122	2165	2218	2290	2329	2363	2367	2360	2360	2398	2441	2487	2522
Immeiset	4907	4998	5090	5108	5126	5144	5163	5181	5195	5206	5220	5237	5256	5277	5300	5326
																
Julkinen %	1985	1990	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	
Työläisistä	38,24%	39,60%	41,81%	40,72%	39,95%	39,67%	38,29%	37,65%	37,46%	37,38%	38,09%	38,50%	37,50%	36,67%	35,90%	35,88%
Asukkaista	13,72%	14,21%	12,28%	12,02%	12,06%	12,25%	12,28%	12,29%	12,40%	12,37%	12,47%	12,53%	12,44%	12,41%	12,40%	12,50%

Joko tuo kertoo jotain, tai saako siitä edes tolkkua?

 

[jaska]

Nyt olisikin hyvä, jos tiedettäisiin tehokkuusindeksi. Saatiinko suuremmalla määrällä työvoimaa aikaan enemmän tuotoksia tai paremmalla laadulla? Vai laskiko tuotosten määrä ja laatu heikkeni?

Työn tuottavuus on laskenut julkisella sektorilla 5% vuosina 2002-2007.

Lainaus tän toikin aloitusviestistä

On laskenut vuosien 2002-2007 välillä 5 % lähde. Samalla (uskoakseni) työhyvinvointi on laskenut ja kustannukset nousseet. Eikö tällaiseen kehityskulkuun saa/pidä puuttua?

 

[jaska]

Melkoisen uusi käppyrä. Mikä ei kerro vielä työntekijöitten määrästä, kuten sivukin sanoo.

Eikä myöskään hyvinvoinnista. Tuskin kovin moni ajattelee Unkaria tai Belgiaa Suomea paremmiksi hyvinvointivaltioiksi, mutta BKT:stä suurempi osuus menee julkisiin menoihin

 

[jaska]

Kattelinpahan tuota ILOn sivua, ja tein seuraavan tuotoksen lähestulkoon arvalla vedetyillä valtioilla. 100 on 1995 vuoden lähtötaso julkisen sektorin työntekijöitten määrässä.. Kyllähän tuo on noussut kapitalismin ihmemaassa Bushinkin kausilla. Niin ja 0 on sitten vuosi joista ei ILOllakaan havaintoa.

Julkinen sektori sisältänee armeijan, joka selittänee tuota USA:n tulosta

 

[jaska]

Joko tuo kertoo jotain, tai saako siitä edes tolkkua?

No kertoo sen, että julkisen sektorin työntekijämäärä ei ole oleellisesti tippunut 85-08 välisenä aikana. Samaan aikaan on tullut tietotekniikka auttamaan monessa asiassa ja on valitettu hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa.

Jopa 2000-luvulla se on välillä kasvanut.

 

[Archie]

No kertoo sen, että julkisen sektorin työntekijämäärä ei ole oleellisesti tippunut 85-08 välisenä aikana. Samaan aikaan on tullut tietotekniikka auttamaan monessa asiassa ja on valitettu hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa.

Tässä on myös muistettava, että kysyntä on saattanut kasvaa. Esimerkiksi lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, ihmiset terveempiä kuin koskaan... mutta silti ei tunnu tämä riittävän. Se johtuu siitä, että vuosikymmenien varrella on keksitty 'sairauksia', joita ei ennen edes ollut (esim. masennus). Parhaita esimerkkejä tästä on, kun sairaaloisen kolestrolin rajaa pudotettiin. Silloin suomeen tuli hetkessä 500 000 uutta sairasta, joita tulisi hoitaa.

 

[Knoukka]

Työn tuottavuus on laskenut julkisella sektorilla 5% vuosina 2002-2007.

Voisitko ystävällisesti ja tyhjentävästi selittää, että mitä ja miten kyseiset tuottavuusmittarit mittaavat ja sen jälkeen kertoa, että kuinka hyvin ne soveltuvat kuntapalveluiden, esimerkkinä vaikkapa opetustoimi, arvioimiseen?

 

[Archie]

Minä en usko, että tuottavuuden laskussa on syynä se, että esim. opettajat, hoitajat tai lääkärit tekisivät työtään huonosti. He joutuvat tekemään sen nyt vähäisemmin resurssein kuin aiemmin, ja se voi vaikuttaa laatuun, mutta minkäs he sille voivat.

Julkisella sektorillakin on palkat kasvaneet. Jos siellä ei tuotoksia synny palkankorotuksia vastaava määrä, niin tod.näk. tuottavuusmittari näyttää miinusta. Tuottavuudet yleensä mitataan rahasta, ei esim. työtunneista.

Yksi asia tuottavuuden alenemisen taustalla lienee myös byrokratian vääjäämätön kasvu. Uusia lakeja, sääntöjä, määräyksiä yms. viljellään tuon tuostakin, ja joidenkin töihinhän se vaikuttaa. Samaan aikaan jo ennestään monimutkainen verkko (kela, sossut, terveydenhuolto..) monimutkistuu koko ajan lisää, kun jatketaan vanhoilla rakenteilla. Tarvitaan jatkuvasti lisää hallinnollista väkeä pitämään verkko pyörimässä. Tämä siitäkin huolimatta, että teknologinen kehitys on auttanut valtavasti tehostamaan työtä.

 

[jaska]

Voisitko ystävällisesti ja tyhjentävästi selittää, että mitä ja miten kyseiset tuottavuusmittarit mittaavat ja sen jälkeen kertoa, että kuinka hyvin ne soveltuvat kuntapalveluiden, esimerkkinä vaikkapa opetustoimi, arvioimiseen?

Voisitko ystävällisesti joskus yrittää keskustella hyökkäämättä ?

 

[Knoukka]

Voisitko ystävällisesti joskus yrittää keskustella hyökkäämättä ?

Kysyin erittäin oleellisen kysymyksen. Jos se tuntuu susta hyökkäykseltä niin olet ymmärtänyt keskustelun aivan väärin. Keskustelun tarkoitus ei suinkaan ole puolustaa esimerkiksi sinun väitteitä tai viitteitä vaan keskustella, jotta asioiden tilaan saataisiin yhdessä parempaa ymmärrystä.

Vastausta odotellen.

Voisitko ystävällisesti ja tyhjentävästi selittää, että mitä ja miten kyseiset tuottavuusmittarit mittaavat ja sen jälkeen kertoa, että kuinka hyvin ne soveltuvat kuntapalveluiden, esimerkkinä vaikkapa opetustoimi, arvioimiseen?

 

[Knoukka]

Kysyin erittäin oleellisen kysymyksen. Jos se tuntuu susta hyökkäykseltä niin olet ymmärtänyt keskustelun aivan väärin. Keskustelun tarkoitus ei suinkaan ole puolustaa esimerkiksi sinun väitteitä tai viitteitä vaan keskustella, jotta asioiden tilaan saataisiin yhdessä parempaa ymmärrystä.

Vastausta odotellen.

Vastaanpa itse. Tuottavuus on aikaansaatujen tuotosten suhde panokseen. Lyhyesti siis näin.

Jaskalta muuten unohtui mainita tuota tuottavuusartikkelia lainatessaan tämä Miten tuottavuuden kehitystä mitataan julkisissa palveluissa -dokumentti?

Dokumentti on myös Tilastokeskuksen- ja vieläpä saman tekijän laajempi tutkimusartikkeli, jonka osaksi jaskan yllä lainaama kohta voidaan nähdä.

Tuossa dokumentissa selviää hieman siitä vaikeudesta miten julkisia palveluja voidaan markkinatalouden tuottavuusmittareilla arvioida. Saati arvottaa.

 

[Archie]

Knoukkarin mainitsemssa dokumentissa on väliotsikko "Tuottavuustilasto ei kerro palvelujen onnistumisesta".

Asia on valitettavasti juuri noin. Tästä syystä esim. terveyspuolella usein erotellaan kaksi käsitettä - tuottavuus ja tehokkuus. Tuottavuus on sitä, että esim. sairaala tuottaa n kpl hoitojaksoja z summalla. Jos sairaala tekee homman huonosti ja potilaat palaavat heti takaisin, niin tuottavuus voi jopa mittarin mukaan kasvaa. Tehokkuudessa yritetään huomoida myös laatu (vaikuttavuus), mutta tämä ei ole helppoa, koska asiaa voidaan tarkastella vain epäsuorin menetelmin (esim. komplikaatioiden määränä) tai ei lainkaan.

On kuitenkin selvää, että päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa. Tällöin myös tuottavuus aspekti on huomioitava, tiedostaen siinä olevat ilmeiset puutteet.

Hyvä on myös huomioida, että verotulot ja budjetit ovat konkreettista rahaa. Se ohjaa myös kohteiden mittaamista, joihin rahat käytetään. Tilanne olisi toinen jaossa olisi hyvää mieltä ja arvoja, mutta näin ei ole.