Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Knoukka]

SOKOlta täyttä asiaa ja rahataudin erään oireen kuvaus.

 

[Archie]

Olen erimieltä. Mikrotasolla valtaosalla kotitalouksista on asuntolaina, jotka ei ihan 10 vuodessa takaisin makseta. Pidempiaikainen työttömyys tai asuntojen hintojen romahdus tipauttaa monen mikrotasolla, tämän hetken tietojen mukaan järkeväksi kehutun lainanottajan äkkiä fakki-idioottien joukkoon. Vasta nyt pankkeja on alettu ohjeistamaan, että takaisinmaksusuunnitelman pitäisi perustua vähintään 5 prosentin korkotasoon. Kotitalouksien velkaantuminen on ylipäätään kasvanut todella huomattavasti.. Toki monessa muussa maassa velkaantuminen on ollut nopeampaa, mutta myytti mikrotason päätösten ylimaallisesta järkevyydestä olisi hyvä pikkuhiljaa heittää romukoppaan myös Suomen osalta. Minkäänlaista tukea ei ko. myytille saa tilastoista.

Asunnon hankkiminen velaksi voidaan nähdä investointina, jossa asunnon arvo toimii lainatakuuna. Tällainen velkaantuminen voi olla ihan ok. Kulutukseen otetut velat ovat huonompi juttu, ja kulutus voikin vain osittain perustua hallittuun velanottoon. Muussa tapauksessa tulee maksuhäiriömerkintä ja leima otsaan. Useimmat ihmiset osaavat tämän kuvion varsin hyvin, ei tietenkään kaikki.

Nekin ihmiset, jotka kuluttavat yksityiselämässä järkevästi, ilman liiallista velanottoa.. ovat kuitenkin valmiita vaatimaan että kotikunnan on rahoitettava kulutus (palvelut) velaksi. Siinä ei ole paljon järkeä. Tai siinä mielessä on, että ko. kuntalainen saa nauttia kaikista velaksi ostetuista palveluista, mutta ei joudu henk.koht. vastuuseen, kun lainanmaksukyky loppuu.

 

[Mosse]

ja varmasti sitten kaikille esim. eläkkeissä ja kunnallisella sektorilla töissä oleville riittää palkaksi tuo 2008 taso ?

Vaihdoit argumenttia. Äsken väitit ihmisten kaipaavan 70- ja 80-lukujen ja jopa 50-luvun tasoa. Nyt höpiset ihan muusta..

Pysy väitteitesi takana.

 

[SOKO]

Nekin ihmiset, jotka kuluttavat yksityiselämässä järkevästi, ilman liiallista velanottoa.. ovat kuitenkin valmiita vaatimaan että kotikunnan on rahoitettava kulutus (palvelut) velaksi. Siinä ei ole paljon järkeä. Tai siinä mielessä on, että ko. kuntalainen saa nauttia kaikista velaksi ostetuista palveluista, mutta ei joudu henk.koht. vastuuseen, kun lainanmaksukyky loppuu.

Huomattava osa julkisista menoista kattaa myös mainitsemasi "investointi tulevisuuteen" -kriteerin. Julkisen sektorin mahdollisuudet saada edullista lainaa ovat ihan eri luokkaa kuin yksityisen ihmisen, eikä asiaa voi tarkastella fiksun kotitalouden logiikalla. Kunnan maksama riskipreemio lainoissa on paljon pienempi kuin yksittäisen kotitalouden ja mahdollisuudet saada lainaa ovat paremmat. Erityisesti se, että isot kaupungit ottavat velkaa tilanteessa, jossa yhteisöverotulot ovat romahtaneet, voi olla ihan tervettä politiikkaa. Etenkin, jos vaihtoehdona on sellainen idiotismi, jota esim. Espoo harrasti sähköyhtiön myynnissä. Suurelta osin kuntien velkaantuminen johtuu lakisääteisten menojen kasvusta, johon liittyvistä päätöksistä vastaa eduskunta, eikä yksittäinen kunta voi asialle mitään. Silloin, kun valtio velkaantuu nykytahtia pitää myös kuntien velan kasvaa, siinä ei ole järjen hiventäkään, että velanotto on yksinomaan valtion asia, kun kuntasektorilla on vielä paljon velanottovaraa käytettävissään.

Uskottavaksi velanmaksajaksi katsottujen valtioiden maksamat preemiot ovat vielä pienempiä kuin kuntien. Irlannissa talouskupla räjähti käsiin ja julkinen velka on noussut yli 100 %:iin bkt:stä lyhyessä ajassa. Siitä huolimatta valtion lainojen korot eivät kasvaneet, koska hallituksen säästö- ja veronkorotuslinjaa pidettiin tarpeeksi uskottavana, vaikka irlantilaiset itse näkevät tilanteensa hyvin pitkälti samaksi kuin Kreikalla. Suomen osalta vastaviin velkalukemiin on vielä useampi vuosi aikaa ja suunnitelmien mukaan velkaantumista pitäisi alkaa vähentää sen 2 mrd per vuosi 2011 eteenpäin, mikä toteutuessaan riittää kyllä pääomamarkkinoille.

Varmaa on, että kuntalaiset pääsevät tulevaisuudessa "nauttimaan" kunnan velkaantumisen ja palveluiden karsinnan lisäksi myös kunnallisverojen ja kiinteistöverojen korotuksista. En kuitenkaan vielä lähtisi mitään romahdushypoteesia viljelemään, sillä lukujen valossa korjausliikkeeseen on useampi vuosi aikaa ja alustavat päätökset on jo tehty, vaikka ihan kaikkea ei vaalien alla poliitikkojen taholta myönnetäkään.

Vuosi 2010 on vasta ensimmäinen vuosi emujäsenyyden aikana jona julkisen sektorin nettovelkaantuneisuus kasvaa yli 3 % bkt:stä (ennuste 4,6, mikä on edelleen ihan eriluokkaa kuin maksuvaikeuksissa olevilla valtioilla esim. Kreikan vastaava luku on 12%). Myös vuonna 2011 voidaan rikkoa 3 %:n raja, mutta sen jälkeen palataan takaisin 3 %:n alle, jos budjettivajetta kurotaan kiinni suunnitellusti.

http://www.ek.fi/www/fi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/julkinen_talous/index.php

Ihan oma lukunsa on vielä julkisen sektorin varojen ja velkojen tarkastelu rinnakkain. Valtiolla on varoja noin 50 mrd ja eläkerahastoissa on vuoden 2010 lopulla todennäköisesti n. 100 mrd. Vaikka omaisuutta ei voida eikä ole edes tarkoitus realisoida nopealla aikataululla, vaikuttaa tuo omaisuus kuitenkin siihen, millainen julkisen sektorin kestävyys on 10 tai 20 vuoden kuluttua. Vaikka Suomella on huomattava kestävyysvajeongelma ratkaistavanaan konkurssista ei päästä julkisen sektorin osalta "ihan pian" puhumaan.

 

[Knoukka]

Tässä yksi julkisen talouden paisumista paljon suurempi ongelma. Jotain tarttis tehdä. Ihmiset kulutetaan loppuun ja loppuun kulutettu ihminen ei useimmiten toivu koskaan ennalleen. Kyse on sekä inhimillisestä että taloudellisesta katastrofista.

Yhteiskunnasta ja työelämästä on tekemällä tehty suuri kilpailu. Nyt saa sitä mitä on tilattu. Tässä sitä on kilpailukykyä kerrakseen.

Kysymys kuuluu, että kuka voittaa ja kuka tätä haluaa lisää?

Kauppalehti

"Nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää"



Suomeen on kehittymässä eläkepommi, mutta sen aiheuttajia eivät ole ikääntyneet vaan nuoret aikuiset. Erityisesti nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää.

Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Summa on kasvanut viidessä vuodessa kahdella miljardilla.

Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä tilanteen tekee huolestuttavaksi se, että kaikki mittarit osoittavat lineaarisesti ylöspäin. Myös 16-34-vuotiaiden alkaneet Kela-sairauspäivärahakaudet ovat voimakkaassa kasvussa, samoin mielialalääkkeiden käyttö.

- Nousu on systemaattista ja kaikissa tilastoissa nuorten naisten ongelmat ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten, Vainio sanoo.

- Valtionbudjetti on 50 miljardia euroa vuodessa. Siihen verrattuna 6,6 miljardia on paljon rahaa, pääjohtaja lisää.

Masennus on yhä merkittävämpi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti 700 000 suomalaista. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten.
Kiusallista hallitukselle

Pääjohtajan mielestä nuorten aikuisten eläköityminen on hallitukselle kiusallinen uskottavuusongelma. Pääministeri Matti Vanhasen johdolla hallitus vaati taannoin eläkkeellejäämisen alaikärajan nostamista 65 vuoteen.

- Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. Liikaa on puhuttu vanhuuseläkkeen alarajasta. Suomen tulevaisuuden kannalta paljon suurempi ongelma on nuorissa aikuisissa, Vainio toteaa.

Työterveyslaitoksesta ei löydy patenttiratkaisua ongelmaan. Edessä on vuosien pitkäjänteinen, hallinnonalat ylittävä työ.

- Tulee yhteiskunnalle äärimmäisen kalliiksi, jos tämän trendin annetaan jatkua. Nyt tarvitaan nuorten Korpilampea, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tahot - myös nuoret - miettisivät konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi.

Pääjohtajan mielestä työnantajien täytyy joustaa ja ottaa huomioon esimerkiksi nuoria aikuisia kuormittavat ruuhkavuodet.

 

[Archie]

Yhteiskunnasta ja työelämästä on tekemällä tehty suuri kilpailu. Nyt saa sitä mitä on tilattu. Tässä sitä on kilpailukykyä kerrakseen.

Kuka se on tehnyt, eli ketä käy syyttäminen ja kuka voi tilanteen korjata?

Nythän on helppo syyttää vaikka yrityksiä ja valtiota. Ne eivät kuitenkaan ole ongelmaa luoneet, vaan ihmiset (tai kuluttajat) ihan itse omilla valinnoillaan. He eivät pelkästään hanki (usein tarpeettomia) tuotteita, vaan myös itse osallistuvat niiden tuottamiseen, mainostamiseen, levitykseen, jne. Tämä tietysti siksi, että saa rahaa laskuihin jne.

Jotta mitään muutosta voi tapahtua, pitää yksilöiden alkaa tehdä erilaisia valintoja. Yritykset, valtio, kunnanvaltuusto, yms. ovat vain näkymä siihen millaisia olemme. Vastuun ulkoistaminen on helppoa, mutta tehotonta.

 

[Knoukka]

Kuka se on tehnyt, eli ketä käy syyttäminen ja kuka voi tilanteen korjata?

Nythän on helppo syyttää vaikka yrityksiä ja valtiota. Ne eivät kuitenkaan ole ongelmaa luoneet, vaan ihmiset (tai kuluttajat) ihan itse omilla valinnoillaan. He eivät pelkästään hanki (usein tarpeettomia) tuotteita, vaan myös itse osallistuvat niiden tuottamiseen, mainostamiseen, levitykseen, jne. Tämä tietysti siksi, että saa rahaa laskuihin jne.

Jotta mitään muutosta voi tapahtua, pitää yksilöiden alkaa tehdä erilaisia valintoja. Yritykset, valtio, kunnanvaltuusto, yms. ovat vain näkymä siihen millaisia olemme. Vastuun ulkoistaminen on helppoa, mutta tehotonta.

Juuri näin. Erikoista vaan on, että tätä ongelmaa ei pyritäkään korjaamaan vaan siirtämään. Sitä puhe kilpailukyvyn ja huoltosuhteen parantamisesta loppujen lopuksi on.

Ja se, että yritysten ja poliittisen järjestelmän syyttäminen on helppoa ei tee siitä yhtään irrelevantimpaa. Toki syyttämisen, vikojen havainnoinnin ja vastuiden löytämisen tulee johtaa parempaan kehitykseen. Mutta jotakuinkin typerää ja ongelman väistämistä on kieltää ihmisten intuitiivinen ja oikea tunne siitä millä voimilla tähän on ajauduttu ja mikä on pielessä.

Kannattaa myös perehtyä sosiaalisiin peliteorioihin. Ryhmän altruistinen käytös muuttuu itsekkääksi hyvin pienen itsekkään vähemmistön seurauksena. Esimerkkejä sekä itsekkäistä että epäitsekkäistä ryhmistä on maailma täynnä. Molemmat ovat täysin mahdollisia.

Kysymys on, että miten löytää balanssi noiden välillä. Yhteiskunnan tulisi (sekä arvojen tasolla että lainsäädännöllisesti) olla sellainen, että paras voittostrategia olisi yhteiskunnalle itselleen edullinen. Nyt näin ei ole.

Taloudellisesti itsekkäät voimat pirstovat yhteiskunnan ja maailman vapaisiin ja vastuuttomiin toimijoihin. Tällaisessa yhteiskunnassa moraali on pelkkä rasite.

Toinen suuri taloususkonnon ideologinen valhe on jatkuvan kasvun vaatimus. Paradoksaalista on, että nimenomaan niitä jotka vastustavat tätä reaalimaailman rajoituksiin kaatuvaa täysin perusteetonta vaatimusta syytetään ideologisiksi hihhuleiksi.

Globaalitalous on irronut reaalimaailmasta ja kasvanut täysin omaksi systeemikseen, joka itsesiitoksen avulla kasvaa numeerisesti vauhdilla, johon reaalimaailma ei voi millään vastata.

Uskonkin, että tulevaisuudessa eivät ole vastakkain oikeisto ja vasemmisto vaan reaalitalous ja virtuaalitalous. Itseasissa näin on jo nyt, mutta suuri repeämä ja konflikti näiden kahden välillä on vasta tulossa. Väistämättömästi.

Ja selvennyksenä se, että esimerkiksi kuntatalous on reaalimaailman taloutta joka joutuu vertautumaan tähän fundamentalistiseen virtuaalitalouteen päivä päivältä kovemmin.

 

[kouvotsvoni]

Paha paikka nuorelle valita, että masentuisiko töissä vai työttömyyteen.

 

[Sam]

Paha paikka nuorelle valita, että masentuisiko töissä vai työttömyyteen.

On kuitenkin mistä valita Paitsi kaikille ei löydy edes hanttihommia :nope:

 

[SOKO]

Pankkikriisi sattui eläkeyhtiöiden kannalta ajankohtaan, jossa niiden oikeutta osakesijoituksiin oltiin lisätty tuottojen toivosta. 2008 eläkeyhtiöiden sijoitukset tuottivat niin huonosti, että 10 vuoden keskituotto laski 3 %:iin, kun eläkevarojen riittävyys on laskettu 4 %:n tuottotavoitteen mukaan.

Vuonna 2009 tilanne kuitenkin kääntyi ympäri. Eläkeyhtiöiden sijoitukset tuottivat tuona vuonna parhaimmillaan yli 16 %:ia ja kymmenen vuoden tuottojen keskiarvo nousi takaisin 4 %:iin. Eläkejärjestelmän rahoituspohja ei ts. finanssikriisin takia ole pettämässä.

http://www.talouselama.fi/analyysit/article395513.ece

 

[jaska]

Vähän aikaa sitten ehdotettiin erillaisista verotuista luopumista, nyt niitä ehdotetaan jo lisää:

Sanoma- ja aikakauslehtien jakelua haja-asutusalueilla täytyy varautua tukemaan valtion rahoilla.

Näin arvioi lehtijakelun tulevaisuutta selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

Kun postin määrä vähenee, viestintä sähköistyy ja jakelukilpailu kiristyy, lehtijakelun tukemiseen täytyy Pursiaisen mukaan valmistautua.

"Nyt ei ole paniikkia, mutta tilanne on huolestuttava", hän arvioi luovuttaessaan raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille keskiviikkona.

Pursiaisen esityksessä on yhdeksän konkreettista ehdotusta. Lehtikustantajia pitäisi esimerkiksi rohkaista jatkossakin sähköisen jakelun kehittämiseen. Pursiainen muistutti, että verkkoyhteys on silti edelleen vain 72 prosentissa kotitalouksista, eikä paperilehti ole jäämässä historiaan.

Ministeri Lindén oli samaa mieltä: "Koskaan ei tule sellaista tilannetta, että kaikki suomalaiset haluavat verkosta lehtensä lukea. Siitä olen aivan varma. Tai ainakaan toivottavasti sellaiseen tilanteeseen ei ajauduta."

Pursiainen ehdottaa myös, että lehtijakelua ei säänneltäisi tulevaisuudessakaan lailla. Lisäksi sähköisten lukulaitteiden ja niiden toimintaympäristön kehittämistä tulisi edistää julkisin resurssein ja yleispalvelulaajakaistan nopeus pitäisi nostaa yhdestä megabitistä kahteen.

Lehtijakelutuen tarkoitus on leikata korkeita jakelukustannuksia haja-asutusalueilla. Pursiaisen tekemän laskelman mukaan tukimäärä olisi 26 miljoonaa euroa. Mahdollisen tuen pitäisi Pursiaisen mielestä tulla valtiolta: "Jakelu on sananvapauskysymys, ja kuuluu siksi valtiolle".

Tuen piiriin kuuluvia lehtiä ei voida alkaa Pursiaisen mielestä valitsemaan kannattavuuden tai laadun mukaan.

"Asiakas-, ammatti- ja järjestölehtien sekä maksuttomien julkaisujen kohdalla asiaa pitää vielä selvittää."

Tuen ehtona on, että lehti voidaan tilata jokaiseen osoitteeseen samalla hinnalla. Julkaisun on myös sitouduttava sähköiseen kehitykseen.

Ministeri Lindén muistutti, että kaikki uudet valtion tukimuodot pitää hyväksyttää EU:ssa.

Pursiaisen mielestä kotiin tilattavien lehtien arvonlisäverottomuus tulee säilyttää.

"Verotus on siinä mielessä epäneutraali lehdistön ja sähköisen viestinnän välillä, mutta olkoon. Lehdistö ei toimisi, jos sitä verotettaisiin", Pursiainen arvioi.

Hänen mielestään toimiva lehdistö on Suomessa erityisen tärkeä: "Lehdellä on julkisen palvelun elementtejä suomalaiselle."

Sanomalehtien liiton toiminnanjohtaja Kristiina Markkula arvioi tuen vaikuttavan etenkin pienimpiin lehtiin: "Paikallislehdet tulevat hyötymään tästä enemmän."

Myös Sanomalehtien liiton puheenjohtaja, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja, Mikael Pentikäinen pitää esitystä hyvänä paikallislehtien kannalta. Hän nostaa esiin esityksen vahvan tuen tilattujen lehtien nollaverokannalle: "Jos siitä luovutaan, se johtaa väistämättä lehtikuolemiin erityisesti paikallislehtikentässä ja aiheuttaa suuria ongelmia myös pienten maakuntien sanomalehdille."

Myös jakelutuki olisi Pentikäisen mielestä tärkeä nimenomaan haja-asutusalueiden paikallislehdille.

"Valtion tukiin liittyy kuitenkin aina periaatteellinen ongelma. Ne eivät saisi vääristää kilpailua. Lisäksi valtaa vahtiva media ei saisi olla riippuvaista valtion rahoituksesta."

Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksi

 

[Mosse]

Vähän aikaa sitten ehdotettiin erillaisista verotuista luopumista, nyt niitä ehdotetaan jo lisää:


Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksi

Sitä sun kannattaa kysyä ko. Kokoomus-ministeriltä.

 

[Knoukka]

Vähän aikaa sitten ehdotettiin erillaisista verotuista luopumista, nyt niitä ehdotetaan jo lisää:


Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksi

Johan taas. Tasa-arvoiset postitoiminnot ovat välttämätön ja luovuttamaton osa yhteiskuntaa. Piste. Perimmältään kyse on valtion peruspalvelutehtävästä, joka rahoitetaan tottakai verovaroin. Piste.

Siinä on turha tulla rutisemaan Kaikki Heti Mulle Nyt -politiikan logiikalla. Sietää mennä tätäkin toikkia joku sivu taaksepäin ja lukea ajatuksen kanssa mitä kirjoitettiin verotulojen jakautumisesta elinkaarimallin mukaan.

Tässä maassa holvataan verorahaa paljon enemmän paljon turhempaan kuin siihen, että taataan tasa-arvoinen, laillinen ja ennenkaikkea oikeudenmukainen kohtelu sille ikääntyvälle väestönosalle joka syrjäseuduilla asuu. Erityisesti kun tämä väestönosa on tehnyt ihan helvetin paljon enemmän rehellistä työtä sekä maksanut veroja kuin keskiverto pk-seutulainen kokoomusnuori.

 

[Mosse]

Jaska haluaa Suomeen samanlaiset alueelliset erot kuin on Meksikossa.

Siellä missä se suomalainen aktivisti kuoli, ei ole edes poliiseja. Ainoastaan puolisotilaalliset joukot jotka tappavat ja hallitsevat miten lystäävät. Inkkariheimot täysin ilman oikeuksia.

Kyllä se pitää palvelut pelata myös syrjäseuduilla. Muuten syrjäytyminen koko yhteiskunnasta uhkaa. Toki onhan tätäkin jo nähtävissä, missä yksi henkilö hallitsee koko kylää ja sillä on siellä omat lait. Siis ihan Suomessa. Pello.

 

[jaska]

Johan taas. Tasa-arvoiset postitoiminnot ovat välttämätön ja luovuttamaton osa yhteiskuntaa. Piste. Perimmältään kyse on valtion peruspalvelutehtävästä, joka rahoitetaan tottakai verovaroin. Piste.

Kerrotko mulle missä kohdassa tuota uutista puhutaan postista? Ettei vain menisi puurot ja vellit sekaisin? Tuossa puhutaan lehtijakelun tukemisesta, ei postijakelusta.

Kyllä se pitää palvelut pelata myös syrjäseuduilla. Muuten syrjäytyminen koko yhteiskunnasta uhkaa. Toki onhan tätäkin jo nähtävissä, missä yksi henkilö hallitsee koko kylää ja sillä on siellä omat lait. Siis ihan Suomessa. Pello.

Toki palvelut pitää taata syrjäseuduilla, mutta kyseenalaistan nykyisen politiikan "syrjäseuduille rusinat pullasta". Ihmiset kehuu että muuttaa syrjäseuduille rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden takia. Mutta kun tulee kyse näistä maksamisesta, niin jo huudetaan valtiota apuun. Oli kyse laajakaistasta, lehtien jakelusta, kunnallisista palveluista jne. Ottaen huomioon asumisen hintaerot, niin syrjäseuduilla on jopa varaa maksaa näistä "syrjäseutulisää" kaupunkeihin nähden.

Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta jossain määrin myös velvollisuus kantaa siitä aiheutuvat kulut itse.

 

[markoj]

Toki onhan tätäkin jo nähtävissä, missä yksi henkilö hallitsee koko kylää ja sillä on siellä omat lait. Siis ihan Suomessa. Pello.

Hmm.. mikä tämä Pellojuttu on?

 

[markoj]

Ei toi mikään uus asia ole. Lehtien kuljetustukea (siis tuettu jakelua syrjäseuduille) on maksettu postille ainakin 80-luvulta asti. En tiedä mikä sen kohtalo on ollu viime vuosina, mutta käsittääkseni sitä ei oo lakkautettu. Määrää on leikattu ainakin 90-luvun alkupuolella.

 

[markoj]

Ei toi mikään uus asia ole. Lehtien kuljetustukea (siis tuettu jakelua syrjäseuduille) on maksettu postille ainakin 80-luvulta asti. En tiedä mikä sen kohtalo on ollu viime vuosina, mutta käsittääkseni sitä ei oo lakkautettu. Määrää on leikattu ainakin 90-luvun alkupuolella.

Olipas se lopetettu sittenkin. Paitsi tietenkin puoluelehtien osalta.

Valtio tuki sanomalehtien jakelua 1990-luvun alkuvuosiin saakka maksamalla Postille lehtien kuljetustukea. Suurimmillaan tuki oli yli 300 miljoonaa markkaa (50 milj.€) vuodessa. Tuki loppui kokonaan vuonna 1993. Nykyään eräät kunnat, vuonna 1999 yhteensä 30 kuntaa, osallistuivat Postin hoitamien viikonloppujakelujen kustannuksiin yhteensä noin kahdella
miljoonalla markalla (€ 340 000)

Puolueitten äänenkannattajiin lukeutuville sanoma- ja järjestölehdille valtio myöntää avustuksia kuljetus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi ja lehtien kehittämis- hankkeisiin. Vuonna 2001 avustusta sai 29 lehteä yhteensä 30 miljoonaa markkaa
(5,05 milj.€)

 

[kouvotsvoni]

Olipas se lopetettu sittenkin. Paitsi tietenkin puoluelehtien osalta.

Ei hemmetti Propaganda voittaa uutisoinnin:thumbup:

 

[jaska]

26 miljoonaa on tosin pikkuraha tän ongelman rinnalla

kuntasektorin menot voivat kasvaa 33,6 miljardista jopa yli 70 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.

Ihan kiva lisäys! Mistäs tähän saatas rahat?