Asunnon hankkiminen velaksi voidaan nähdä investointina, jossa asunnon arvo toimii lainatakuuna. Tällainen velkaantuminen voi olla ihan ok. Kulutukseen otetut velat ovat huonompi juttu, ja kulutus voikin vain osittain perustua hallittuun velanottoon. Muussa tapauksessa tulee maksuhäiriömerkintä ja leima otsaan. Useimmat ihmiset osaavat tämän kuvion varsin hyvin, ei tietenkään kaikki.Olen erimieltä. Mikrotasolla valtaosalla kotitalouksista on asuntolaina, jotka ei ihan 10 vuodessa takaisin makseta. Pidempiaikainen työttömyys tai asuntojen hintojen romahdus tipauttaa monen mikrotasolla, tämän hetken tietojen mukaan järkeväksi kehutun lainanottajan äkkiä fakki-idioottien joukkoon. Vasta nyt pankkeja on alettu ohjeistamaan, että takaisinmaksusuunnitelman pitäisi perustua vähintään 5 prosentin korkotasoon. Kotitalouksien velkaantuminen on ylipäätään kasvanut todella huomattavasti.. Toki monessa muussa maassa velkaantuminen on ollut nopeampaa, mutta myytti mikrotason päätösten ylimaallisesta järkevyydestä olisi hyvä pikkuhiljaa heittää romukoppaan myös Suomen osalta. Minkäänlaista tukea ei ko. myytille saa tilastoista.
Vaihdoit argumenttia. Äsken väitit ihmisten kaipaavan 70- ja 80-lukujen ja jopa 50-luvun tasoa. Nyt höpiset ihan muusta..ja varmasti sitten kaikille esim. eläkkeissä ja kunnallisella sektorilla töissä oleville riittää palkaksi tuo 2008 taso ?
Huomattava osa julkisista menoista kattaa myös mainitsemasi "investointi tulevisuuteen" -kriteerin. Julkisen sektorin mahdollisuudet saada edullista lainaa ovat ihan eri luokkaa kuin yksityisen ihmisen, eikä asiaa voi tarkastella fiksun kotitalouden logiikalla. Kunnan maksama riskipreemio lainoissa on paljon pienempi kuin yksittäisen kotitalouden ja mahdollisuudet saada lainaa ovat paremmat. Erityisesti se, että isot kaupungit ottavat velkaa tilanteessa, jossa yhteisöverotulot ovat romahtaneet, voi olla ihan tervettä politiikkaa. Etenkin, jos vaihtoehdona on sellainen idiotismi, jota esim. Espoo harrasti sähköyhtiön myynnissä. Suurelta osin kuntien velkaantuminen johtuu lakisääteisten menojen kasvusta, johon liittyvistä päätöksistä vastaa eduskunta, eikä yksittäinen kunta voi asialle mitään. Silloin, kun valtio velkaantuu nykytahtia pitää myös kuntien velan kasvaa, siinä ei ole järjen hiventäkään, että velanotto on yksinomaan valtion asia, kun kuntasektorilla on vielä paljon velanottovaraa käytettävissään.Nekin ihmiset, jotka kuluttavat yksityiselämässä järkevästi, ilman liiallista velanottoa.. ovat kuitenkin valmiita vaatimaan että kotikunnan on rahoitettava kulutus (palvelut) velaksi. Siinä ei ole paljon järkeä. Tai siinä mielessä on, että ko. kuntalainen saa nauttia kaikista velaksi ostetuista palveluista, mutta ei joudu henk.koht. vastuuseen, kun lainanmaksukyky loppuu.
"Nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää"
Suomeen on kehittymässä eläkepommi, mutta sen aiheuttajia eivät ole ikääntyneet vaan nuoret aikuiset. Erityisesti nuoria naisia kaatuu rivistä kuin heinää.
Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat suorastaan räjähtäneet. Elämänsä alkutaipaleella olevien nuorten ihmisten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle jo 6,6 miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Summa on kasvanut viidessä vuodessa kahdella miljardilla.
Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä tilanteen tekee huolestuttavaksi se, että kaikki mittarit osoittavat lineaarisesti ylöspäin. Myös 16-34-vuotiaiden alkaneet Kela-sairauspäivärahakaudet ovat voimakkaassa kasvussa, samoin mielialalääkkeiden käyttö.
- Nousu on systemaattista ja kaikissa tilastoissa nuorten naisten ongelmat ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten, Vainio sanoo.
- Valtionbudjetti on 50 miljardia euroa vuodessa. Siihen verrattuna 6,6 miljardia on paljon rahaa, pääjohtaja lisää.
Masennus on yhä merkittävämpi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti 700 000 suomalaista. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten.
Kiusallista hallitukselle
Pääjohtajan mielestä nuorten aikuisten eläköityminen on hallitukselle kiusallinen uskottavuusongelma. Pääministeri Matti Vanhasen johdolla hallitus vaati taannoin eläkkeellejäämisen alaikärajan nostamista 65 vuoteen.
- Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. Liikaa on puhuttu vanhuuseläkkeen alarajasta. Suomen tulevaisuuden kannalta paljon suurempi ongelma on nuorissa aikuisissa, Vainio toteaa.
Työterveyslaitoksesta ei löydy patenttiratkaisua ongelmaan. Edessä on vuosien pitkäjänteinen, hallinnonalat ylittävä työ.
- Tulee yhteiskunnalle äärimmäisen kalliiksi, jos tämän trendin annetaan jatkua. Nyt tarvitaan nuorten Korpilampea, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tahot - myös nuoret - miettisivät konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi.
Pääjohtajan mielestä työnantajien täytyy joustaa ja ottaa huomioon esimerkiksi nuoria aikuisia kuormittavat ruuhkavuodet.
Kuka se on tehnyt, eli ketä käy syyttäminen ja kuka voi tilanteen korjata?Yhteiskunnasta ja työelämästä on tekemällä tehty suuri kilpailu. Nyt saa sitä mitä on tilattu. Tässä sitä on kilpailukykyä kerrakseen.
Juuri näin. Erikoista vaan on, että tätä ongelmaa ei pyritäkään korjaamaan vaan siirtämään. Sitä puhe kilpailukyvyn ja huoltosuhteen parantamisesta loppujen lopuksi on.Kuka se on tehnyt, eli ketä käy syyttäminen ja kuka voi tilanteen korjata?
Nythän on helppo syyttää vaikka yrityksiä ja valtiota. Ne eivät kuitenkaan ole ongelmaa luoneet, vaan ihmiset (tai kuluttajat) ihan itse omilla valinnoillaan. He eivät pelkästään hanki (usein tarpeettomia) tuotteita, vaan myös itse osallistuvat niiden tuottamiseen, mainostamiseen, levitykseen, jne. Tämä tietysti siksi, että saa rahaa laskuihin jne.
Jotta mitään muutosta voi tapahtua, pitää yksilöiden alkaa tehdä erilaisia valintoja. Yritykset, valtio, kunnanvaltuusto, yms. ovat vain näkymä siihen millaisia olemme. Vastuun ulkoistaminen on helppoa, mutta tehotonta.
On kuitenkin mistä valita Paitsi kaikille ei löydy edes hanttihommia :nope:Paha paikka nuorelle valita, että masentuisiko töissä vai työttömyyteen.
Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksiSanoma- ja aikakauslehtien jakelua haja-asutusalueilla täytyy varautua tukemaan valtion rahoilla.
Näin arvioi lehtijakelun tulevaisuutta selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
Kun postin määrä vähenee, viestintä sähköistyy ja jakelukilpailu kiristyy, lehtijakelun tukemiseen täytyy Pursiaisen mukaan valmistautua.
"Nyt ei ole paniikkia, mutta tilanne on huolestuttava", hän arvioi luovuttaessaan raporttinsa viestintäministeri Suvi Lindénille keskiviikkona.
Pursiaisen esityksessä on yhdeksän konkreettista ehdotusta. Lehtikustantajia pitäisi esimerkiksi rohkaista jatkossakin sähköisen jakelun kehittämiseen. Pursiainen muistutti, että verkkoyhteys on silti edelleen vain 72 prosentissa kotitalouksista, eikä paperilehti ole jäämässä historiaan.
Ministeri Lindén oli samaa mieltä: "Koskaan ei tule sellaista tilannetta, että kaikki suomalaiset haluavat verkosta lehtensä lukea. Siitä olen aivan varma. Tai ainakaan toivottavasti sellaiseen tilanteeseen ei ajauduta."
Pursiainen ehdottaa myös, että lehtijakelua ei säänneltäisi tulevaisuudessakaan lailla. Lisäksi sähköisten lukulaitteiden ja niiden toimintaympäristön kehittämistä tulisi edistää julkisin resurssein ja yleispalvelulaajakaistan nopeus pitäisi nostaa yhdestä megabitistä kahteen.
Lehtijakelutuen tarkoitus on leikata korkeita jakelukustannuksia haja-asutusalueilla. Pursiaisen tekemän laskelman mukaan tukimäärä olisi 26 miljoonaa euroa. Mahdollisen tuen pitäisi Pursiaisen mielestä tulla valtiolta: "Jakelu on sananvapauskysymys, ja kuuluu siksi valtiolle".
Tuen piiriin kuuluvia lehtiä ei voida alkaa Pursiaisen mielestä valitsemaan kannattavuuden tai laadun mukaan.
"Asiakas-, ammatti- ja järjestölehtien sekä maksuttomien julkaisujen kohdalla asiaa pitää vielä selvittää."
Tuen ehtona on, että lehti voidaan tilata jokaiseen osoitteeseen samalla hinnalla. Julkaisun on myös sitouduttava sähköiseen kehitykseen.
Ministeri Lindén muistutti, että kaikki uudet valtion tukimuodot pitää hyväksyttää EU:ssa.
Pursiaisen mielestä kotiin tilattavien lehtien arvonlisäverottomuus tulee säilyttää.
"Verotus on siinä mielessä epäneutraali lehdistön ja sähköisen viestinnän välillä, mutta olkoon. Lehdistö ei toimisi, jos sitä verotettaisiin", Pursiainen arvioi.
Hänen mielestään toimiva lehdistö on Suomessa erityisen tärkeä: "Lehdellä on julkisen palvelun elementtejä suomalaiselle."
Sanomalehtien liiton toiminnanjohtaja Kristiina Markkula arvioi tuen vaikuttavan etenkin pienimpiin lehtiin: "Paikallislehdet tulevat hyötymään tästä enemmän."
Myös Sanomalehtien liiton puheenjohtaja, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja, Mikael Pentikäinen pitää esitystä hyvänä paikallislehtien kannalta. Hän nostaa esiin esityksen vahvan tuen tilattujen lehtien nollaverokannalle: "Jos siitä luovutaan, se johtaa väistämättä lehtikuolemiin erityisesti paikallislehtikentässä ja aiheuttaa suuria ongelmia myös pienten maakuntien sanomalehdille."
Myös jakelutuki olisi Pentikäisen mielestä tärkeä nimenomaan haja-asutusalueiden paikallislehdille.
"Valtion tukiin liittyy kuitenkin aina periaatteellinen ongelma. Ne eivät saisi vääristää kilpailua. Lisäksi valtaa vahtiva media ei saisi olla riippuvaista valtion rahoituksesta."
Sitä sun kannattaa kysyä ko. Kokoomus-ministeriltä.Vähän aikaa sitten ehdotettiin erillaisista verotuista luopumista, nyt niitä ehdotetaan jo lisää:
Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksi
Johan taas. Tasa-arvoiset postitoiminnot ovat välttämätön ja luovuttamaton osa yhteiskuntaa. Piste. Perimmältään kyse on valtion peruspalvelutehtävästä, joka rahoitetaan tottakai verovaroin. Piste.Vähän aikaa sitten ehdotettiin erillaisista verotuista luopumista, nyt niitä ehdotetaan jo lisää:
Taas pitää valtion maksaa kustannuksia jotka syntyy haja-asutusalueella asumisesta, voisiko näitä kustannuksia ajatella joskus siellä asuvien maksettavaksi
Kerrotko mulle missä kohdassa tuota uutista puhutaan postista? Ettei vain menisi puurot ja vellit sekaisin? Tuossa puhutaan lehtijakelun tukemisesta, ei postijakelusta.Johan taas. Tasa-arvoiset postitoiminnot ovat välttämätön ja luovuttamaton osa yhteiskuntaa. Piste. Perimmältään kyse on valtion peruspalvelutehtävästä, joka rahoitetaan tottakai verovaroin. Piste.
Toki palvelut pitää taata syrjäseuduilla, mutta kyseenalaistan nykyisen politiikan "syrjäseuduille rusinat pullasta". Ihmiset kehuu että muuttaa syrjäseuduille rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden takia. Mutta kun tulee kyse näistä maksamisesta, niin jo huudetaan valtiota apuun. Oli kyse laajakaistasta, lehtien jakelusta, kunnallisista palveluista jne. Ottaen huomioon asumisen hintaerot, niin syrjäseuduilla on jopa varaa maksaa näistä "syrjäseutulisää" kaupunkeihin nähden.Kyllä se pitää palvelut pelata myös syrjäseuduilla. Muuten syrjäytyminen koko yhteiskunnasta uhkaa. Toki onhan tätäkin jo nähtävissä, missä yksi henkilö hallitsee koko kylää ja sillä on siellä omat lait. Siis ihan Suomessa. Pello.
Hmm.. mikä tämä Pellojuttu on?Toki onhan tätäkin jo nähtävissä, missä yksi henkilö hallitsee koko kylää ja sillä on siellä omat lait. Siis ihan Suomessa. Pello.
Olipas se lopetettu sittenkin. Paitsi tietenkin puoluelehtien osalta.Ei toi mikään uus asia ole. Lehtien kuljetustukea (siis tuettu jakelua syrjäseuduille) on maksettu postille ainakin 80-luvulta asti. En tiedä mikä sen kohtalo on ollu viime vuosina, mutta käsittääkseni sitä ei oo lakkautettu. Määrää on leikattu ainakin 90-luvun alkupuolella.
Valtio tuki sanomalehtien jakelua 1990-luvun alkuvuosiin saakka maksamalla Postille lehtien kuljetustukea. Suurimmillaan tuki oli yli 300 miljoonaa markkaa (50 milj.€) vuodessa. Tuki loppui kokonaan vuonna 1993. Nykyään eräät kunnat, vuonna 1999 yhteensä 30 kuntaa, osallistuivat Postin hoitamien viikonloppujakelujen kustannuksiin yhteensä noin kahdella
miljoonalla markalla (€ 340 000)
Puolueitten äänenkannattajiin lukeutuville sanoma- ja järjestölehdille valtio myöntää avustuksia kuljetus-, jakelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi ja lehtien kehittämis- hankkeisiin. Vuonna 2001 avustusta sai 29 lehteä yhteensä 30 miljoonaa markkaa
(5,05 milj.€)
Ei hemmetti Propaganda voittaa uutisoinnin:thumbup:Olipas se lopetettu sittenkin. Paitsi tietenkin puoluelehtien osalta.
Ihan kiva lisäys! Mistäs tähän saatas rahat?kuntasektorin menot voivat kasvaa 33,6 miljardista jopa yli 70 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä.