Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Ei sitä aina jaksa itte kirjoitella kun maailma on täynnä meteliä...

tai sitten muut kirjoittaa asiat paremmin kuin itse osaisi

 

[Knoukka]

tai sitten muut kirjoittaa asiat paremmin kuin itse osaisi

Tottakai. Ne vääntää viikon yhtä kolumnia tai juttua ja me forumilla kirjotetaan sama kolmessa, ehkä Neljässä minuutissa.

Mutta annappa olla jos forumistit sais saman ajan ja korvauksen kun isokalliot ja muut koluministit niin kymmenet ja sadat kolumnistit ja toimittajat jäisivät työttä!

 

[jaska]

Tottakai. Ne vääntää viikon yhtä kolumnia tai juttua ja me forumilla kirjotetaan sama kolmessa, ehkä Neljässä minuutissa.

Mutta annappa olla jos forumistit sais saman ajan ja korvauksen kun isokalliot ja muut koluministit niin kymmenet ja sadat kolumnistit ja toimittajat jäisivät työttä!

etkö sä saakaan palkkaa tänne kirjoittelemisesta

 

[Knoukka]

etkö sä saakaan palkkaa tänne kirjoittelemisesta

En mutta oon huomannu, että menee taulut paremmin kaupaksi kun kirjottelee.

 

[jaska]

En mutta oon huomannu, että menee taulut paremmin kaupaksi kun kirjottelee.

se johtuu vain sun tekeleiden laadusta!

 

[Fagerholm]

En mutta oon huomannu, että menee taulut paremmin kaupaksi kun kirjottelee.

Aion kuluttaa loppupäivän arvuuttelemalla onko NouHau taiteilija, taideliikkeen myyjä, vai Gigantin taulutelkkarikauppias.

Edit: Ohops, oltiinkin asiapuolella näemmä. A) mistä minä tänne jouduin. B) Eiköhän päätetä tämä tähän.

 

[markoj]

Aion kuluttaa loppupäivän arvuuttelemalla onko NouHau taiteilija, taideliikkeen myyjä, vai Gigantin taulutelkkarikauppias.

Juhani (Yucca) Palmu se on.

 

[jps]

Tällaista tällä kertaa. Ei tuosta nyt ainakaan johtopäätöstä voi tehdä julkisen palvelun paremmuudesta yksityiseen verrattuna. Hoitohenkilökuntahan tästäkin saa syyt niskaansa, vaikka poliittinen päätöksenteko tän aiheuttaa.

Toisitko vanhempasi tänne? ”184 pahinta tehovalvontaan”

Ympärivuorokautinen hoito on Suomessa retuperällä.

Valvira ja avit käynnistävät tehovalvonnan 184:ssä vanhustenhuollon yksikössä. Syynä on niiden antaman hoidon surkea tila. Erikoiskohtelun saavat myös ne 263 paikkaa, joilta ei saatu vastausta viime keväänä tehtyyn kyselyyn.

Vain 12 prosenttia vanhuksille ympärivuorokautista hoitoa antavista paikoista täyttivät kaikki hoidolle annetut seitsemän kriteeriä alimalla tasolla. Yleisin rikkomus on liian pitkä tauko ruokailujen välillä.

Kyselyssä kävi ilmi, että yksityisellä puolella asiat ovat jonkin verran paremmin kuin julkisissa yksiköissä. Tosin poikkeuksia löytyy: yksi julkinen laitos sai täydet pisteet. Valvira ei kerro, missä tämä laitos sijaitsee. Muut täysien pisteiden yksiköt olivat yksityisiä.

70 huonoimman joukkoon mahtui 63 julkisen sektorin laitosta ja 7 yksityistä.

Valvira arvostelee nykymenoa siitä, että laitoksia valvotaan lähinnä ennalta, eli ennen kuin vanhukset muuttavat hoivaan. Yksityiset hoivalaitokset joutuvat toimittamaan kertomuksen vuosittain aville. Julkisella puolella omaa toimintaa ei edes tarvitse raportoida.

Julkisella puolella henkilökuntaa on keskimäärin vähemmän ja he ovat useammin epäpäteviä työhönsä. Tämä ero selittyy osin sillä, että julkisen sektorin laitokset ovat vanhaa perua ajalta, jolloin mitään pätevyysvaatimuksia vanhustenhoitajille ei ollut.

Valvira aikookin vielä tutustua täydet pisteet saaneiden hoitolaitosten toimintaan, jotta niiden käytännöistä voitaisiin oppia.

 

[SOKO]

Uutisesta on jäänyt pois yksi olennainen asia.

Julkisissa vanhainkodeissa ja muissa yksiköissä hoidetaan useammin huonokuntoisia vanhuksia kuin yksityisissä. Henkilökunta, koulutus ja tilat on mitoitettava hoidettavien kunnon mukaisesti, jotta saavutetaan ainakin vähimmäisvaatimukset täyttävä palvelutaso. Paljon apua tarvitsevien asiakasryhmien hoidon on oltava yhtä laadukasta kuin muidenkin. Laadukas toiminta edellyttää myös asianmukaisia toimintatapoja, hyvää toiminnan johtamista ja oikeanlaista asenneilmapiiriä.

Valviran raportti alleviivaa miten iso ero yksityisen ja julkisen puolen asiakasprofiilissa on:

Taustalla saattaa olla se, että runsas neljännes julkisen sektorin hoitolaitoksista on vanhainkoteja, kun taas yksityissektorin laitoksista vain kolme prosenttia on niitä.

http://www.valvira.fi/valvira/lehdistotiedotteet/valviran_selvitys_vanhusten_ymparivuorokautisesta_sosiaalihuollosta_riskikohteiden_tehostettu_valvonta_kaynnistyy

Siis lähes kaikki (97 %) yksityisen puolen laitokset ovat tehostettua palveluasumista tarjoavia laitoksia. Vanhainkoteihin päätyvät ne vanhukset, joille tehostettu palveluasuminen ei enää riitä.

 

[kouvotsvoni]

Ilmiriita eduskunnassa ”kerman kuorinnasta”

–Hallitus kattaa pöydän yritysten voitontavoittelulle. Valtion kustannukset nousevat, mutta samalla kuluttajien palvelut heikkenevät, sanoi Saara Karhu (sd.) ministereiden kyselytunnilla torstaina.

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) kiisti, että postin palveluja heikennettäisiin. Posti jaetaan yhä viitenä päivänä viikossa, ja postitoimipaikkojen pitää olla kohtuullisen matkan päässä, hän sanoi.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka epäili, miten kohtuus käytännössä määritellään.

–Käykö kuten jätevesiasetuksessa, eli kunnat tekevät mielensä mukaan, hän kyseli.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) ennusti, että 200–250 postitoimipaikkaa lakkautetaan, kun alalla annetaan mahdollisuus kermankuorintaan, eli yritys voi toimia vain siellä, missä se on taloudellisesti tuottoisinta.

Ministeri Lindénin mielestä kermankuorintaa ei voi välttää.

–Kun kilpailu avataan, se tarkoittaa väistämättä, että kermaa kuoritaan. Se on tapa toimia silloin, kun markkinat ovat vapaat, Lindén sanoi.

Palvelut eivät huonone (tässäkään tapauksessa), vaikka postitoimipaikat harvenevat. Ei jotenkin mene läpi tuon kuvion matematiikka..mutta en olekaan päättämässä.

 

[JPP]

Palvelut eivät huonone (tässäkään tapauksessa), vaikka postitoimipaikat harvenevat. Ei jotenkin mene läpi tuon kuvion matematiikka..mutta en olekaan päättämässä.

Ei ne huonone. Niitä kehitetään. Eikä ne kallistu. Hintoihin vaan kohdistuu tarkistuspaineita.

 

[Black Leopard]

"Vastuuta koko Suomesta"

Vai miten se taas menikään?

 

[jaska]

Tämä voisi sopia tänne.

Yksinkertainen insinööri ei ymmärrä. Kuluneen kymmenen vuoden aikana bruttokansantuote on kasvanut 22 prosenttia. Samaan aikaan valtion menot ovat kasvaneet 35 prosenttia. Joku ei siis täsmää. Kun elintaso nousee, valtion menojen pitäisi pienentyä!

Eikö se ole niin, että mitä rikkaampi kansa, sitä vähemmän se tarvitsee sosiaalisia tulonsiirtoja ja yhteiskunnan rahoittamia ilmaispalveluita? Eihän se niin voi mennä, että kun kansantuote kasvaa, poliitikot ottavat kasvun itselleen ja tuhlaavat sen turhanpäiväisyyksiin?

Jos menoon ei tule muutosta, niin trendi jatkuu ja johtaa siihen, että kansalaiset joutuvat tekemään pitempää päivää, pitääkseen tulonsa edes ennallaan kasvavassa kansantaloudessa. Kansalaisten ahkeruuden ei pitäisi lihottaa valtion lompakkoa, sen pitäisi lihottaa työtätekevien lompakkoa.

Demokratian alkuperäisenä tarkoituksena oli, että epäitsekkäät ja lahjomattomat ihmiset pannaan valvomaan itsekkäitä ja ahneita kansalaisia.

Suomessa ei ihan ole onnistuttu sinä tavoitteessa. Täällä epäitsekkäät ja lahjomattomat kansalaiset yrittävät parhaan kykynsä mukaan vahtia itsekkäitä ja ahneita kansan valittuja.

... ja tuossa on vain valtio, eikö samaan aikaan ole valitettu kuntien tilanteen kurjistamisesta. Eli eletään kovaa vauhtia yli varojen...

 

[markoj]

Aika onnettomat mittarit valittu tohon juttuun, vaikka ne tietysti tukevat sitä mitä halutaan todistaa. Tossa ajanjaksossa sattuu olemaan it-kupla ja 2008 alkanut laskusuhdanne, joiden vaikutus bkt:n kasvuun on melkoinen. Valtion menot taas oli kymmenen vuotta sitten kovin alhaalla, kiitos koko 90-luvun jatkuneiden leikkausten. Sopivasti valitulla ajankohdalla tulos on tietysti tuo.

 

[Archie]

Bruttokansantuotteen nousu ei tarkoita elintason nousua. Valtion menot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että tulonsiirtoja pienituloisille (opiskelijat, eläkelläiset, yksinhuoltajat..) ei ole parannettu noin 20 vuoteen. Samaan aikaan vanhusten hoito menee yhä huonompaan suuntaan, samoin lasten koulutus ja erilainen vapaa-ajan toiminta koulun ulkopuolella. Vain siis muutamia mainitakseni.

Rahat eivät siis uppoa parempiin palveluihin, sillä palvelujen vanhaakaan tasoa ei kyetä säilyttämään. Mistä on siis kyse? Siitä että palvelujen tuottamiseen liittyvä oheistoiminta, säännöt, määräykset, lait jne. aiheuttavat valtavasti kustannuksia. Ei pelkästään siten, että tarvitaan enemmän virkamiehiä asioita hoitamaan, mutta myös toteuttaminen on kalliimpaa.

Yksi esimerkki tuhansien joukosta. Eräässä kunnassa mietittiin, että vanhusten yhteisasumista. Ideana hankkia tila, jossa muutama hyväkuntoinen vanhus voisi asua yhdessä, jakaen samat keittiö- ja saniteettitilat. Tämä kuitenkin osoittautui mahdottomaksi, koska säännöt määräävät, että jokaisessa huoneessa pitää olla oma vessa, sammustussysteemit (sprinklerit?).. jne. Niinpä toteutuksen kustannukset olisvat nousseet pilviin ja homma haudattiin.

Kaikkea ei voi kuitenkaan haudata, jolloin on pakko tehdä maltaita maksavat ratkaisut.. vaikka vähempikin riittäisi. Valitettavasti mikään ei näytä, että poliitikot olisivat tilannetta muuttamassa. Byrokratiaa kasvatetaan ja palveluja vähennetään.

The Economist lehdessä oli äskeittäin juttu, jossa kehoitettiin euroopan talouksia vähentämään sääntelyä ja byrokratiaa, sillä sitä pidettiin nopeimpana ja parhaimpana keinona saada nostetta talouteen. Silloin voisi jäädä jopa rahaa peruspalvelujen kunnolliseen hoitamiseen.

 

[jaska]

Kyllähän mä tuon vale-emävale-tilasto -luonteen tuosta jutusta tiesin (vaikka IT-kuplan vaikutusta en ajatellutkaan, kyllä 2008 riittää jo itsessään siihen)...

Mutta kuten sanoin, niin tuosta puuttuu vielä kunnat. Ja samaan aikaan (koko 2000-luvun) on painotettu palvelujen huonontumista, niin tuo on taas esimerkki siitä, että rahaa kyllä on - se mihin se häviää on hyvä kysymys.


.. jonka Archiekin tuossa nosti esiin.

 

[Mosse]

Bkt:n noustua on vain ökyrikkaat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Elintaso ei todellakaan ole parantunut.

Sitä myötä valtion menot kasvaneet. Valtion menot saa kuriin vain nostamalla köyhien elintasoa. Miten? Sitä mä en valitettavasti tiedä.

 

[jaska]

Bkt:n noustua on vain ökyrikkaat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet. Elintaso ei todellakaan ole parantunut.

Sitä myötä valtion menot kasvaneet. Valtion menot saa kuriin vain nostamalla köyhien elintasoa. Miten? Sitä mä en valitettavasti tiedä.

Kysymyshän on siitä, että jos valtion menot on kasvanut niin miten se ei ole näkynyt (kuin korkeintaan negatiivisesti) peruspalveluiden laadussa.

 

[Archie]

Sitä myötä valtion menot kasvaneet. Valtion menot saa kuriin vain nostamalla köyhien elintasoa. Miten? Sitä mä en valitettavasti tiedä.

Köyhyys johtuu yleensä siitä, että ei voi tehdä palkkatyötä. Mitä paremmat edellytykset työllisyydelle luodaan, sitä paremmin köyhyysongelmaan voidaan vastata.

Keinoja edistää työllisyyttä on mm. tehdä yrityksille ihmisten palkkaus nykyistä joustavammaksi (varsinkin pk-sektorilla, jossa yhdenkin työntekijän palkkaus voi olla merkittävä riski) ja vähentää työstä poissaolevien rajoituksia tehdä työtä (opiskelijat, eläkelläiset, jne.).

Kummallakaan sektorilla ei kuitenkaan ole odotettavissa mitään parannuksia, pikemminkin päinvastoin.

 

[markoj]

Laskeskelin niillä lukemilla mitä satuin löytämään ton valtion budjetin osuuden bkt:stä. Tossapa noita. Viimesessä sarakkeessa prosenttiosuus bkt:stä siis. Laskeva trendihän tossa on ollu -97 lähtien poislukien nykytaantuman aiheuttama kasvu. Näin ois menny oikeempi vertailu tossa jaskan linkkaamassa juttussa.