Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Eikös se niin ollut, että hyvävelikerhot oli pahasta ja tuomittavia.

Tämä ei toki poliitikkoja koske.

(päivän Hesarista)

Kiljuselle tehtävä ulkoministeriöstä
Ulkoministeriön henkilöstöyhdistys suuttui Kiljusen nimittämisestä


Sdp:n entiselle kansanedustajalle Kimmo Kiljuselle kaavaillaan erityistä neuvonantajan tehtävää ulkoministeriössä.

Hän on marraskuusta saakka toiminut ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) erityislähettiläänä alueellisissa rauhanvälitystehtävissä. Kiljunen on hoitanut tehtävää palkatta päiväraha- ja kulukorvauksilla. Hän saa kansanedustajan sopeutumiseläkettä.

Nyt UM:ssa on pantu hakuun palkallinen rauhanvälityksen asiantuntijatehtävä, jota Kiljunen on hakenut.

"Me odotamme, että Kiljunen on vahvin hakija", ulkoministerin erityisavustaja Tarja Kantola myöntää.

Kantolan mukaan Kiljusen tehtävä on ollut "totaalisen täysiaikaista", ja rauhanvälityksen tehtävät ovat lisääntyneet, joten virka päätettiin panna hakuun.

UM:n henkilöstöyhdistys pitää nimitystä moraalisesti arveluttavana. "Samaan aikaan kun ministeriössä on säästöpaineita ja pitää vähentää väkeä, keksitään yhtäkkiä tällainen virka", virkamiesyhdistyksen (UHVY) puheenjohtaja Erik af Hellström sanoo.

"Meidän mielestä ministeriössä pitäisi välttää puoluepoliittisia sivurekrytointeja, josta tässä on kyse."

Miksi tehtävä pantiin avoimeen hakuun, jos se on tarkoitettu Kimmo Kiljuselle?

"UM:ssä periaatteena on, että kaikkien tehtävien pitää olla avoimessa haussa", Tarja Kantola sanoo.

Myös kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) toimii ulkoministerin erityisedustajana alueenaan Afrikan kriisit. Hän hoitaa tehtävää kansanedustajan työnsä ohella eikä saa ministeriöltä palkkaa.

Kiljuselle suunniteltu virka on määräaikainen ja kestää korkeintaan vaalikauden loppuun. Palkka on bruttona noin 6 500 euroa kuussa.

 

[kouvotsvoni]

Onhan se hirveää, jotta joutunut olemaan jonkin sortin palkattomassa työharjoittelussa, mitä nyt 9€ päivä sijaan saanut eläkettä ja päivä- ynnä kilometrirahoja.

 

[Mosse]

Siinä kaksi mun suosikkidemaria, Tuomioja ja Kiljunen.:yuck:

 

[Fasaldi]

Ei tuo ole mahdollista. Julkistalouden ihmiset ovat hyviä ja pyytettömiä yhteiskunnan palvelijoita. Yritystaloudessa ne pahat tyypit on.

Näinhän se tietysti on.

Helsingin lahjusjutussa vangittiin jo viides epäilty
14.5.2012 15:17 | 1 | HELSINGIN SANOMAT

Helsingin käräjäoikeus vangitsi iltapäivällä jo viidennen ihmisen Helsingin rakennusalan laajassa lahjusjutussa, joka tuli julki viime viikolla.

Nelikymppinen mies vangittiin todennäköisin syin epäiltynä törkeästä lahjuksen antamisesta ja törkeästä petoksesta.

Aiemmin tutkintavankeuteen päätyneistä kolme vangittiin perjantaina ja yksi lauantaina. Kaikki ovat epäiltyinä samoilla rikosnimikkeillä.

Yksi perjantaina vangituista on Helsingin kaupungin palkkalistoilla oleva projektinjohtaja. Poliisi epäilee, että häntä on lahjottu järjestelmällisesti vuosien ajan.

Poliisilla on edelleen kiinniotettuna myös muita vyyhtiin kytkeytyviä epäiltyjä. Tutkinnanjohtaja Ismo Siltamäen mukaan on hyvin mahdollista, että vangitsemisia tulee vielä lisää.

Poliisin mukaan vyyhtiin liittyy useita yrityksiä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Helsingin+lahjusjutussa+vangittiin+jo+viides+epäilty/a1305562628258

 

[jps]

Yksi perjantaina vangituista on Helsingin kaupungin palkkalistoilla oleva projektinjohtaja. Poliisi epäilee, että häntä on lahjottu järjestelmällisesti vuosien ajan.

Ketkäpä muut ovat lahjoneet kuin yritystaloudessa olevat pahat tyypit. Julkistalouden hyvän ja pyytettömän ihmisen inhimillisiä heikkouksia on häikälemättömästi käytetty hyväksi pahojen ihmisten toimesta.

 

[Mosse]

Valtion hommissa keskitulot reilu 3400 kuussa ja kaikkien noin 300 alempi (jota siis valtion palkat nostaa). Valtion leipä ei enää ole pelkästään pitkä. Leveyttäkin löytyy.

Ylen teksti-tv:stä tihrustettuna.

 

[jps]

Valtion hommissa keskitulot reilu 3400 kuussa ja kaikkien noin 300 alempi (jota siis valtion palkat nostaa). Valtion leipä ei enää ole pelkästään pitkä. Leveyttäkin löytyy.

Ylen teksti-tv:stä tihrustettuna.

En mä mitenkään valtion maksamia palkkoja puolusta, useissa vastaavissa hommissa ne on yksityistä sektoria korkeammalla tasolla. Kuitenkin nuo valtion maksamat keskipalkat tulevat nousemaan jatkossakin, tämä johtuu siitä, että ulkoistetaan kehnommin palkattuja hommia, esimerkiksi ruokahuolta (puolustusvoimat), siivous jne.

 

[Mosse]

En mä mitenkään valtion maksamia palkkoja puolusta, useissa vastaavissa hommissa ne on yksityistä sektoria korkeammalla tasolla. Kuitenkin nuo valtion maksamat keskipalkat tulevat nousemaan jatkossakin, tämä johtuu siitä, että ulkoistetaan kehnommin palkattuja hommia, esimerkiksi ruokahuolta (puolustusvoimat), siivous jne.

Jeps, samaa tuumailin kun kelasin mitä ammattiryhmiä valtion hommissa on nykyään.

Mitenköhän nuo kunnanhommat sijoittuu palkkatasossa?

 

[kouvotsvoni]

Tämä summa lisää hyvinvointia korkojen kera.

 

[jaska]

Suomalaisten elintaso vaakalaudalla

Komissio on huolissaan siitä, voiko Suomi säilyttää näin korkean yleisen elintason tulevaisuudessa. Elintasoa uhkaavat ikääntyminen, elinkeinoelämän rakennemuutos ja kilpailukyvyn katoaminen kansainvälisillä markkinoilla.

Olikohan osa tuota samaa, kun Hesarissa kerrotttin että kulut on noussut mm. Ruotsia ja Saksaa nopeammin.

Voisi sanoa, että jotain tarttis tehrä. Milloinkohan tähän herättäisiin, eikä puuhasteltaisi jotain joka näyttää kivalta, mutta ei vaikuta juuri mihinkään ?

 

[Archie]

Milloinkohan tähän herättäisiin, eikä puuhasteltaisi jotain joka näyttää kivalta, mutta ei vaikuta juuri mihinkään ?

Vasta sitten, kun selkä on seinää vasten ja akuutti kriisi päällä. Sitten se vaan on jo myöhäistä. Kiitokset tästä "selkärankaisuudesta" niin edellisille kuin nykyisellekin hallitukselle.

Syvemmin ajateltuna kyseessä demokratian epäonnistuminen. Äänestäjät valitsevat riittävän kyvyttömät ja haluttomat tekemään päätöksiä. Tai olemaan tekemättä niitä. Lähes kaikki on tyytyväisiä siihen asti kunnes kriisi lyö päälle (kuten kreikassa ja monessa muussakin paikassa).

Sitten alkaa älämölö, syyttely ja lopulta tulee romahdus. Sen jälkeen aloitetaan yhteiskunnan rakentelu uudestaan. Tiedä sitten onko tuo kaikki tarpeellista, mutta niin se todennäköisesti menee suomessakin.

 

[jaska]

Mikä on pielessä, kun tässä yhteydessä mainitaan 3 pohjoismaata, muttei Suomea.

Euroopan datakeskuksia uhkaa sähköpula

It-yhtiöiden kannattaa pohtia datakeskuksiensa sijoittelua. Tutkimusyhtiö Canalyst ennustaa Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän datakeskuksille vaikeuksia saada riittävästi sähköä.

Canalystin arvioissa datakeskusten lasketaan nielevän yhden prosentin verran alueen sähkönkulutuksesta ja viisi prosenttia yritysten käyttämästä sähköstä.

Ongelman uskotaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Sähkön riittävyyden lisäksi datakeskuksen sijainnin valinnassa painavat sähkön hinta ja vihreys.

Suurimpien datakeskusten kulutuksen arvioidaan kasvavan 40 prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Keskimäärin datakeskusten sähkönkulutuksen lasketaan nousevan 15 prosenttia.

Suomi ei yllä Canalystin 26 maata kattavan emea-alueen raportin kärkimaiden joukkoon. Energy Watch -raportissa arvioitiin maiden energiavarojen laadun lisäksi monenlaisia riskeihin vaikuttavia seikkoja, kuten poliittista vakautta, ilmastoa, inflaatiota ja luonnonkatastrofin mahdollisuutta,

Raportti listaa parhaiksi maiksi Norjan, Ruotsin, Sveitsin, Ranskan ja Tanskan. Heikoimmalta tilanne näyttää Kreikassa, Italiassa, Portugalissa ja Unkarissa.

Kasvava ja krittiinen ala tulevaisuudessa, pitäisikö panostaa? Vai luotetaanko siihen, että Googlen datakeskus hoitaa markkinoinnin ?

 

[jps]

Mikä on pielessä, kun tässä yhteydessä mainitaan 3 pohjoismaata, muttei Suomea.

Tilanne olisi varmaan erilainen mikäli Olkiluodon uusi voimala olisi valmistunut edes suurin piirtein ajoissa. Nykyisin Suomi tuo paljon sähköä Venäjältä.

 

[IWE]

Onhan se hirveää, jotta joutunut olemaan jonkin sortin palkattomassa työharjoittelussa, mitä nyt 9€ päivä sijaan saanut eläkettä ja päivä- ynnä kilometrirahoja.

Jeps 4000€/kk sopeutumiseläkehän ei riitä mihinkään..

 

[jjv]

Ylioppilaita juhlittiin eilen. Mielestäni se perinne voitaisiin jo museoida. Nyt kun lukioiden suosio on muutenkin laskemassa vuosi vuodelta, voitaisiin lukiot lakkauttaa kokonaan (käytännössä lukiorakennuksissa alettaisiin antaa ammatillista opetusta). Samalla lisättäisiin ammattioppilaitoksiin linjoja, jotka olisivat pääasiassa yliopistokoulutukseen valmistavia, mutta jokaisella linjalla olisi kuitenkin selkeä suunta jollekin alalle. Tämä lisäisi korkeakouluopiskelijoiden käytännön kokemusta opiskelemastaan alasta. Esimerkiksi lääkäriksi aikovan pitäisi opiskella ensin lähihoitajaksi, sähköinsinööriksi aikovan sähköasentajaksi jne.

Lisäisin myös opiskelupaikkatakuun. Jokainen peruskoulusta valmistuva saisi opiskelupaikan keskiasteelta. Itse asiassa sinne olisi pakko mennä mikäli ei osoita päässeensä peruskoulun jälkeen toistaiseksi voimassaolevaan (tai vaikka väh. 12kk määräaikaiseen) työsuhteeseen tai muuhun ammattiin valmistavaan koulutukseen.

Pitäisi myös pohtia onko tarvetta opiskella jokaista ammattia vähintään kolme vuotta, kun 90-luvullakin vielä pärjättiin kahdella vuodella. Nykyään ammattioppilaitoksen ensimmäinen vuosi on pääasiassa yleisopetusta ja kaksi jälkimmäistä ammatillista opetusta. Pitäisi tehdä niin päin, että ensin on ammatilliset opinnot, jonka jälkeen on mahdollista valmistua mikäli ei ole aikomusta jatkaa korkeakouluun. Korkeakouluun hamuaville olisi vielä yksi yleisopetusvuosi. Kun heti ensimmäisen vuoden syksyllä päästäisiin itse asiaan, auttaisi se opiskelijoita nopeasti huomaamaan tuliko valittua oikea linja.

 

[Hawke]

Ylioppilaita juhlittiin eilen. Mielestäni se perinne voitaisiin jo museoida. Nyt kun lukioiden suosio on muutenkin laskemassa vuosi vuodelta, voitaisiin lukiot lakkauttaa kokonaan (käytännössä lukiorakennuksissa alettaisiin antaa ammatillista opetusta). Samalla lisättäisiin ammattioppilaitoksiin linjoja, jotka olisivat pääasiassa yliopistokoulutukseen valmistavia, mutta jokaisella linjalla olisi kuitenkin selkeä suunta jollekin alalle. Tämä lisäisi korkeakouluopiskelijoiden käytännön kokemusta opiskelemastaan alasta. Esimerkiksi lääkäriksi aikovan pitäisi opiskella ensin lähihoitajaksi, sähköinsinööriksi aikovan sähköasentajaksi jne.

Ei toimi. Sähköasentajan, sähköinsinöörin ja sähköalan diplomi-insinöörin toimenkuvat ovat niin kaukana toisistaan, että heitä ei kannata niputtaa samoihin opintoihin useiksi vuosiksi. Tällä vain lisättäisiin turhia pakollisia opintoja, joita on nykyäänkin liikaa. Ja mikä ammatillinen koulutus vastaa puhtaiden tieteiden opintoja? On melko vaikeaa keksiä ammatillista koulutusta esim. luonnontieteilijöille, matemaatikoille tai filosofeille.

Lukiomuotoista opetusta pitäisi tosin uudistaa niin, että pakollisten kurssien määrää leikattaisiin ja näin lukioaikana voisi paremmin erikoistua haluamilleen aloille.

 

[jjv]

Ei toimi. Sähköasentajan, sähköinsinöörin ja sähköalan diplomi-insinöörin toimenkuvat ovat niin kaukana toisistaan, että heitä ei kannata niputtaa samoihin opintoihin useiksi vuosiksi.

En ymmärtänyt mitä tarkoitit samoilla opinnoilla. Nyt olen kuullut, että ammattikorkeakoulussa ammattioppilaitoksesta tulleet joutuvat opiskelemaan jossain määrin samoja asioita molemmissa kouluissa ja samoin lukiosta tulleet. Jos kaikki tulisivat ammattioppilaitoksista, korkeakouluopintoja tietenkin kehitettäisiin niin, ettei korkeakoulussa enää käsiteltäisi ammattioppilaitoksessa käsiteltyjä asioita. Nimenomaan monella teknisellä alalla on valitettu, että korkeakoulusta lukion kautta tulevat esimiehen paikkaa hakevat eivät ymmärrä mitä alaisensa tekevät. Niin sanottu kisällistä mestariksi eteneminen on vuosikymmeniä hyväksi todettu systeemi teknisillä aloilla.

Ja mikä ammatillinen koulutus vastaa puhtaiden tieteiden opintoja? On melko vaikeaa keksiä ammatillista koulutusta esim. luonnontieteilijöille, matemaatikoille tai filosofeille

No tätä tarkoitin kirjoittaessani:

Samalla lisättäisiin ammattioppilaitoksiin linjoja, jotka olisivat pääasiassa yliopistokoulutukseen valmistavia, mutta jokaisella linjalla olisi kuitenkin selkeä suunta jollekin alalle.

Eli käytännössä toki jokseenkin sama kuin ehdottamasi vapaaehtoisten aineiden lisäys lukiossa.

Suomessa on useita paikkakuntia, joissa on lukio muttei ammatíllista koulutusta antavaa koulua. Itsekin olen tuollaiselta paikkakunnalta lähtöisin ja kuulun siihen porukkaan, joka meni lukioon paljolti siksi, ettei tarvinnut naapuripaikkakunnalle koulumatkoja tehdä. Tuokin lukio olisi helposti muunnettavissa muutamien ammattioppilaitoslinjojen käyttöön, kun teknisen koulutuksen tiloja löytyy peruskoulun puolelta. Pienten paikkakuntien ammattioppilaitosten linjojen valinnassa painotetaan kyseisen paikkakunnan elinkeinorakennetta ja toimitaan oman pitäjän firmojen kanssa yhteistyössä, jopa räätälöidään koulutusta suoraan heidän tarpeisiinsa.

No itse menin lukion jälkeen ammattiopistoon. Moni muu meni ammattikorkeakouluun, mutta suurin osa heistä työskentelee kuitenkin tehtävissä joihin olisi riittänyt keskiasteen kaupan ja hallinnon alan koulutuskin.

 

[jps]

Lukiomuotoista opetusta pitäisi tosin uudistaa niin, että pakollisten kurssien määrää leikattaisiin ja näin lukioaikana voisi paremmin erikoistua haluamilleen aloille.

Aika harvalla on varma tieto peruskoulun jälkeen tai edes lukiossa, mitä haluaisi tehdä isona.

 

[jjv]

Aika harvalla on varma tieto peruskoulun jälkeen tai edes lukiossa, mitä haluaisi tehdä isona.

Eikä monella vielä kolmekymppisenäkään. Kyllä mun mielestä voidaan vaatia, että peruskoulun päättävällä on edes jokin ajatus mikä ala saattaisi kiinnostaa. Nykyään ammattioppilaitoksissakin se ensimmäinen vuosi on niin teoriapainotteinen, ettei oppilaille synny kunnollista kuvaa minkälaiselle alalle ollaan opiskelemassa. Osa lopettaa kyllästyttyään luokissa istumiseen, vaikka itse käytännön duuni saattaisikin kiinnostaa.

Hiukan tilastoja tältä vuodelta:

Ammatilliseen opetukseen hakevien määrä: 68500
- aloituspaikkoja: 48000

Lukioon hakevien määrä: 32500
- aloituspaikkoja: 39400

Lukioita: 430 kpl
Ammatillista peruskoulutusta antavia oppilaitoksia: 215 kpl

oph
oph

 

[Hawke]

En ymmärtänyt mitä tarkoitit samoilla opinnoilla. Nyt olen kuullut, että ammattikorkeakoulussa ammattioppilaitoksesta tulleet joutuvat opiskelemaan jossain määrin samoja asioita molemmissa kouluissa ja samoin lukiosta tulleet. Jos kaikki tulisivat ammattioppilaitoksista, korkeakouluopintoja tietenkin kehitettäisiin niin, ettei korkeakoulussa enää käsiteltäisi ammattioppilaitoksessa käsiteltyjä asioita.

Tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa eri kouluista tulevien tutkintovaatimuksia ja kurssikorvaavuuksia muokkaamalla. Tällöin päällekkäisyydet poistuvat mutta toisaalta ei myöskään lisätä pakollisten kurssien määrää.

Nimenomaan monella teknisellä alalla on valitettu, että korkeakoulusta lukion kautta tulevat esimiehen paikkaa hakevat eivät ymmärrä mitä alaisensa tekevät. Niin sanottu kisällistä mestariksi eteneminen on vuosikymmeniä hyväksi todettu systeemi teknisillä aloilla.

Joissakin tapauksissa kyllä, mutta joskus johdon tehtävät ovat aivan perustellusti eriytyneet työntekijöiden tehtävistä. Näin ollen lukioiden alasajo ei ole paras ratkaisu kaikkiin tilanteisiin.

Jos tulkitaan, että muutoksesi on lähinnä hallinnollinen, saattaa valmistua esimiehiä, jotka eivät ole käyneet samoja opintoja kuin alaisensa. Tällöin mikään ei siis muuttuisi.

Eli käytännössä toki jokseenkin sama kuin ehdottamasi vapaaehtoisten aineiden lisäys lukiossa.

Eikö tällöin muutos ole vain hallinnollinen? Sama lopputulos saataisiin, jos ammatillinen koulutus muodollisesti liitettäisiin lukioon omina linjoinaan. Lopputulos on kummallakin tavalla sama.

Aika harvalla on varma tieto peruskoulun jälkeen tai edes lukiossa, mitä haluaisi tehdä isona.

Mutta valinnaisuuden lisääminen auttaisi niitä, joilla on jonkinlainen näkemys tai jotka osaavat ainakin sulkea pois joitakin uria. Esimerkiksi ruotsin/uskonnon/taideaineiden jne. pakkosyöttö ja historian, biologian jne. jatkaminen vielä peruskoulun jälkeenkin eivät auta suurta osaa löytämään sopivaa uraa.