Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[CCMK]

Jereziin 1988 laitetaan kolmas viesti kun on muistoja niin Ayrton Sennasta siinä:

Paalupaikalta lähtenyt Senna tajusi melkoisenkin äkkiä kisan aikana, että häneltä ei tule poikkeuksellisesti normaalin taloudelliseen automalliin ja Hondan moottoriin nähden riittämään polttoaine ruutulipulle asti!

Siten kisa meni kilpailukykyiseksi säästöajoksi, mutta silti säästöajoksi mikä tietysti söi brasilialaista. Etenkin kun kyse oli vielä voittamattomasta uran ensimmäisestä maailmanmestaruudesta.

Sennalla oli onnea, että hänellä juuri meni turbonpaineet päälle kun viimeisessä mutkassa bensa loppui ja niiden kiihdytysten turvin vauhti riitti nelostilalle maaliin tuloon.

Hetki vielä tai eri kohdassa rataa sijainnut maali vähän edempänä niin Riccardo Patrese olisi mennyt ohi Sennasta nelostilalla italialaisen joutuessa siis tyytymään sijalle viisi ja Berger oli tietysti kuudes kun häneltäkin oli siis bensa loppua ja Sennalta loppuikin jo bensa mitä nyt tosiaan maaliin ehti päästä.

Eli vähän enemmän kuten tyyliin vaikka eri kohtaa alkanut kisan viimeinen kierros, muu viivyttely kisajohdon osalta ennen ruutulippua tai puoli kierrosta pidempi kisa niin Senna varmaan olisi jäänyt pisteittä radan varteen.

Se olisi voinut maksaa Sennalle mestaruuden kiitos lajin pistesääntöjärjestelmän tai tehnyt muuten ainakin toteutuneessa historiassa entistä tiukempaa määrittää mestaria vuoden päätteeksi ilman Jerezin pisteitä Sennalle tavalla tai toisella.

Sennalle tämä oli jo toinen pistepelastus kahteen vuoteen silloisesti Jerezissä. Vuonna 1986 tuolloin toki mutkien kautta enemmän mahdollisesti rengastilanteen takia kuin välttämättä polttoaineen takia senkin ollessa murhe Senna oli tuolloin pelastanut itselleen uran kolmannen voiton ja ensimmäisen todella selvän Sennan uran selkeän kuivan kelin kuten myös yleensäkin selvän kisa-ajon puhtaan voiton itselleen.

Verrattuna vuoden 1988 Jerzin Patresen 0,720 sekunnin eroon Jerezin 1986 Manselliin eroa oli samassa taistossa 0,014 sekuntia ja se oli myös mahdollisesti Mansellin maailmanmestaruuden maksanut tekijä vuoden 1986 lopussa!

Jereziin 1988 muistelujen suhteen tulee sittenkin vielä neljäs viesti mitkä käsittelevät Ivan Capellia ja Mauricio Gugelminia ja heidän kisaansa.

 

[CCMK]

Jereziin 1988 koskeviin muistoihin tulee vielä tosiaan neljäs viesti pitkälti pituuden rajaamisen nimissä lyhennettynä:

Päivän murheellisin nimi Jereziin 1988 saattoi olla Marchin Ivan Capelli jolla ei autossa ollut toimivaa kytkintä ja joka oli kisan menestyksekkään tai ainakin kiihkeän alun jälkeen juuttunut sen tunniksi Patresen taakse ennen kuin viimein oli päässyt ohi hänestä.

Vauhdin alkaessa riittää alkoi näyttää tulevan nk. Takuupisteet ja jopa toista kertaa putkeen tuolloin heti Estorilin 1988 vanaveteen Jerezistäkin palkintosija kolmantena kierrosaikojen perusteella ennen kuin sitten välillä eri yhteyksissä mainitut konelämpöjen nousut mahdollisesti Patresen takana liian pitkän roikkumisen aikana pilasivat Capellin kisapäivän konerikon muodossa.

Capelli toki jäi välillä myös Sennankin taakse ennen hänestä ohi pääsemistä ja tämäkin sattui siis ennen keskeytystä.

Muu pettynein nimi kisapäivänä oli ehkä Capellin tallikaveri Mauricio Gugelmin. Hänenkin vauhti riitti pisteajoon, mutta kun ruudusta 11 lähteneenä tietyn vaiheen jälkeen ei päässyt vastaavista nopeista kavereista keskikastissa ohi toisin kuin kuutosruudun Capelli oli päässyt niin ei voinut mitään. Ja kun pääsi niin Gugelmin joutui vähentämään vauhtiaan kisan loppua kohti murheellisen syyn takia kuultuaan varoittavat sanat tiimiradiossa:

Kisan alussa jäähdyttimeen joutunut hiekka nosti konelämpöjä ja lisäksi hänen kaasutinlaippa oli vioittunut mitä ilmeisimin hiekan/kiven iskettyä siihen tai vaihtoehtoisesti kisan alun eräiden autojen osumien aiheuttamien autojen pienkappaleidenkin johdosta.

Gugelmin silti selvisi maaliin seitsemänneksi, mutta ilman pisteitä. Hän olisi etenkin Sennan ja Bergerin keskeytyksistä bensan loppumiseen hyötynyt kovastikin ja ollut viides.

 

[CCMK]

Jereziin 1988 liittyy tietenkin myös yksi muu juttu kotimaiseen televisiointiin tuolloin.

Kolmostelevisio näytti kisan Suomessa, mutta verraten vähän eri selostuksella kuin mihin vuoden aikana oli yleensä totuttu.

Kilpailun lähtötunnelmia pääsee katsomaan tästä alle tulevasta videosta näin poikkeuksena kun yleensä en suuremmin videoita laita kun pidän yleensä selostajia tai videojuttuja koskevat muistelut tuolla selostajapuolella, mutta olkoon nyt ainakin tämän kerran videon näyttäessä lähtötunnelmat:

Kolmoskanava - Ylimääräinen kuulutus ja seuraavaksi Espanjan GP (1988)

 

[Dieselmoottori]

Jereziin 1988 liittyy tietenkin myös yksi muu juttu kotimaiseen televisiointiin tuolloin.

Kolmostelevisio näytti kisan Suomessa, mutta verraten vähän eri selostuksella kuin mihin vuoden aikana oli yleensä totuttu.

Kilpailun lähtötunnelmia pääsee katsomaan tästä alle tulevasta videosta näin poikkeuksena kun yleensä en suuremmin videoita laita kun pidän yleensä selostajia tai videojuttuja koskevat muistelut tuolla selostajapuolella, mutta olkoon nyt ainakin tämän kerran videon näyttäessä lähtötunnelmat:

Kolmoskanava - Ylimääräinen kuulutus ja seuraavaksi Espanjan GP (1988)

Mielenkiintoinen nostalginen video tämä.

 

[CCMK]

Mietin tätä viestiä aluksi kirjoittaa tuonne selostajien puolelle, mutta koska kyse on enemmän tunnelmakuvailusta ja vähän ehkä ulkopuolisesta asiasta missä selostajia tai selostusta ei mainita niin kuuluu varmaan tähän toikkiin tämä muistelu:

Eräs asia mikä jäi mieleeni vaikka onhan minulle jäänyt montakin eri F1-tunnaria mieleen ja jotkut ovat olleet aivan niillä rajamailla, että muistanko vai en enää joitakin tunnuskappaleita etenkin kun niitä ei ole tiettyjen vuosien jälkeen enää julkisuuteen eksynyt YLE:n tai Kolmostelevision aikaisista tunnuksista niiden tai Kolmostelevision tapauksessa niiden perillisten/korvaajien kuten MTV3:n taholta niin yhden muistan kyllä myöskin:

Nimittäin The Ventures-yhtyeen Walk- Don't Runin ja etenkin jos se oli siis tämän kyseisen yhtyeen laulun siis vuoden 1964 päivitetty versio.

Miksikö muistan vaikka johonkin joskus paljon tuoreempaan vuoteen nähden tämän asian selkeämmin kun jonkun toisen ehkä tuoreemmankin tunnuksen töin tuskin muistan kuin aavemaisena välähdyksenä?

Siksi, että kyseinen kappale oli hyvin kauan eräässä vaiheessa siis aina ennen radioitavaa F1-kisaa ollut radiokisojen suorien kuten vaikka joidenkin vuosien Anderstorpin kisojen tai koosteina tulleiden kisojen tunnusmusiikki ja kun se siitä virasta kieltämättä jäi 'eläkkeelle' niin sitten kyseinen kappale ehti soida vielä Urheiluradion tunnusmusiikkina.

Ennen sitten vaihtumista milloin mihinkin silloiselle 'nuorisolle' sopivampiin kappaleisiin!

 

[CCMK]

Hollannilla F1-historiaa riitti vaikkakin periaatteessa melko vaatimattomissa merkeissä silti aika paljonkin ennen Max Verstappenin menestystä.

Nyck de Vries aloitti uransa hyvin F1:ssä, mutta sitten tulokset oli vaatimattomia ja kolareitakin riitti.

Hänellä oli kuitenkin omanlaisensa mahdollisuus tehdä historiaa kun teki eli hän oli debyyttihetkellä parhaimman F1-debyyttiajon tehnyt hollantilaiskuljettaja johon eivät muun muassa Jos tai Max Verstappeneista puhuen pystyneet.

Tämä siis siten, että tuli pisteitä ja toiseksi paras sijoituksellinen debyyttiajo koskaan siis Hollantiin täten.

Paras sijoituksellinen debyyttiajo Hollannin F1-kuskeista puhuen jäi täten edelleen Gijs van Lennepin nimiin, mutta ikävä kyllä hänen kasipaikastaan ei hänen ajourallaan pisteitä jaettu.

Nyck de Vriesin F1-ura tavallaan mutkien kautta saattoi mennä pilalle vähän silläkin tapaa ennen kuin alkoikaan hyvästä debyytistä huolimatta silläkin, että hänellä aivan liian kauan kesti ajaa alempien luokkien puolella ennen viimein pääsyä F1:siin.

Toisaalta uran päättyessä oli vielä menettelevän nuori ja oikein tietyllä tapaa ilman F1:n nykypäivän tai tuoreempien vuosikymmenien ikärasismia kuten enemmillä ajopaikoilla saattaisi vieläkin jonkinlaisena maksukuskina olla vieläkin mukana lajissa.

Mietteiden päätteeksi de Vries oli ensimmäinen Alankomaiden kansallisuuksista puhuen varsinkin kielikunta-alueittain siis yhtä ensimmäinen friisiläinen kuljettaja tai friisiläisiltä kielialueilta kotoisin oleva kuljettaja.

Suurin osa kaikista Hollannin F1-kuljettajista puhuen ovat aina tulleet Amsterdamista tai eteläosista kyseistä maata ollen siis hollanninkielisiä ja osa tietysti on mutkien kautta myös esi-isäjuuriensa kautta eräänlaisia nk. Rajamaa-ihmisiä eli osa on lähempänä kyseisen maan saksankielisen rajan, flaaminkielisen rajan, vallonienkielisen rajan ja pari myös läheltä Luxemburgin rajaa tai ranskankielisen alueen rajaa alueiltaan kotoisin olevia.

Tai vähintään tosiaan esi-isäjuurien kautta on siis periaatteessa ikään kuin kaksoiskansalainen.

Ja Belgiassakin tietysti huvittavasti on yritetty mutkien kautta Maxin F1-saavutuksia itselleen omia ja samoin kai tehtäisiin mikäli Maxin F1-voitot ja mestaruudet olisivat menneet sitten Belgiaan niin Hollannissa!

 

[Dieselmoottori]

Törmäsin youtubessa sattumalta alla olevaan videoon. Erittäin mielenkiintoinen. Siinä on jokaisen maailmanmestaruuden saavuttaneen kuljettajan parhaat kisat arvioitu uralta, sekä myös ne huonoimmat kisat.

Oletteko samaa mieltä valinnoista?

 

[CCMK]

Törmäsin youtubessa sattumalta alla olevaan videoon. Erittäin mielenkiintoinen. Siinä on jokaisen maailmanmestaruuden saavuttaneen kuljettajan parhaat kisat arvioitu uralta, sekä myös ne huonoimmat kisat.

Oletteko samaa mieltä valinnoista?

Kiintoisa video, mutta välillä vaikuttaa taas vähän siltä kuin olisi tehty ikään kuin ainakin mitä nyt pikaisesti vilkaisin niin olevan otettu eri mestareiden 'kilpailukykyisimpien aikojen' huonojen kisojen tai vaihtoehtoisesti parhaiden kisojen kohdalla eikä niinkään niiden lopullisesti ihan oikeasti tosiasiallisesti huonoimpien mahdollisten kisojen kohdalla.

Paljon oli myös unohduksiakin olipa kisat huonoja tai hyviä ja joitakin asiavirheitäkin oli videossa varmaankin vähän tietysti nuoremman sukupolven lajin seuraajana tuon videon laittajan/julkaisijan osalta puhuen.

Ehkä mikäli ottaisi opiksi ja olisi vähän tarkkuutta niin mahdollisesti olisi hänellä aineksia tehdä todella hyvä arvio sitten ehkä varauksella jatkossa.

 

[Dieselmoottori]

Kausina 1998-2000 McLaren ja Ferrari kävivät kovaa taistelua maailmanmestaruus-titteleistä sekä kuljettajien että valmistajien puolella, kunnes kaudella 2001 McLaren oli pudonnut jo ratkaisevan tuntuisesti Ferrarin kyydistä, ja kaudella 2002 ero oli revennyt näiden kahden välillä jo huomattavasti isommaksi.


Minkä arvelette tässä olleen syynä? Tekikö Ferrari vain parempaa työtä autonsa kehityksessä? Säännöt kaiketi olivat pysyneet ennallaan näiden vuosien aikana.

 

[Muucconen]

Kausina 1998-2000 McLaren ja Ferrari kävivät kovaa taistelua maailmanmestaruus-titteleistä sekä kuljettajien että valmistajien puolella, kunnes kaudella 2001 McLaren oli pudonnut jo ratkaisevan tuntuisesti Ferrarin kyydistä, ja kaudella 2002 ero oli revennyt näiden kahden välillä jo huomattavasti isommaksi.


Minkä arvelette tässä olleen syynä? Tekikö Ferrari vain parempaa työtä autonsa kehityksessä? Säännöt kaiketi olivat pysyneet ennallaan näiden vuosien aikana.

Näen kaksi selkeää syytä.

Mercedes oli käyttänyt moottoreissaan berylliumia, jonka käyttö syöpävaikutuksien takia kiellettiin alkaen kaudesta 2001. Se oleellisesti heikensi Mercedeksen moottoreiden suorituskykyä.

McLarenilla nousi 90–luvun lopun ylivoima liikaa hattuun. Muistan Ron Dennisin antaneen ylimielisen haastattelun jossa totesi, että muut tallit eivät edes ymmärrä miten ylivoimainen McLaren on.

 

[Kemper]

Kausina 1998-2000 McLaren ja Ferrari kävivät kovaa taistelua maailmanmestaruus-titteleistä sekä kuljettajien että valmistajien puolella, kunnes kaudella 2001 McLaren oli pudonnut jo ratkaisevan tuntuisesti Ferrarin kyydistä, ja kaudella 2002 ero oli revennyt näiden kahden välillä jo huomattavasti isommaksi.


Minkä arvelette tässä olleen syynä? Tekikö Ferrari vain parempaa työtä autonsa kehityksessä? Säännöt kaiketi olivat pysyneet ennallaan näiden vuosien aikana.

Ferrari meni steppi stepiltä eteenpäin. Auto kehittyi joka vuosi. McLaren ei taas pystynyt pitämään tasoa mikä sillä oli 98 kaudella, varsinkin alussa kun parhaimmillaan oltiin sekunti/kierros muita nopeampia.
Ja kun Häkkisellä meni sitten kaudella 2001 huonosti ja tuli motivaation ongelmia, Coulthard niin hyvä kuski kuin olikin, ei pystynyt ottamaan tallia reppuselkään. Kausi 2002 oli jatkumoa 2001 kaudelle.

 

[Dieselmoottori]

Näen kaksi selkeää syytä.

Mercedes oli käyttänyt moottoreissaan berylliumia, jonka käyttö syöpävaikutuksien takia kiellettiin alkaen kaudesta 2001. Se oleellisesti heikensi Mercedeksen moottoreiden suorituskykyä.

McLarenilla nousi 90–luvun lopun ylivoima liikaa hattuun. Muistan Ron Dennisin antaneen ylimielisen haastattelun jossa totesi, että muut tallit eivät edes ymmärrä miten ylivoimainen McLaren on.

Olisikohan McLaren pysynyt kärjessä ilman tätä beryllium-kieltoa? Ja mahtoikohan vaikuttaa moottoreiden luotettavuuteen. Kaudella 2002 ainakin Mercedes-moottorit usein olivat tikittävä aikapommi Kimin McLarenissa.

 

[CCMK]

Murheellisesti tänään on kulunut 52 vuotta Francois Cevertin ja 51 vuotta Helmuth Koiniggin menehtymisistä.

Toinen kuljettajista oli tulossa mahdollisesti hyvinkin lopullisesti jo valmiiksi suurtähdeksi tai ainakin sen hetken oletettavaksi sellaiseksi kun viimein kaikki oli pedattu hyvällä tavalla tulevaisuuteen Jackie Stewartin lopettaessa uransa ja Tyrrellin ollessa silloisin mielikuvin oletettava maailmanmestariluokan talli vuodeksi 1974.

Toinen taas oli vasta edelleen melko lailla aloittelemassa uraansa ja jälkikäteen tuntui olevan kuin eräänlainen itävaltalainen 1970-luvun versio Riccardo Palettista nuoren italialaisen menehtyessä toki vasta vuonna 1982.

Koiniggin kuolema ja se verinen kypärä varikolle kannettuna Urheiluruudussa...

Kuvottavin ja murheellisin näky kaikkina seurantavuosinani ellei järkyttävää Kyalamia 1977 Urheiluruutuineen oteta huomioon.

Ja tuotakin näytettiin sitten Urheiluruudussa Monzan 1978 onnettomuuden yhteydessä uusintana niin Ronnie Petersonin onnettomuuden kuolemaan sitten mutkien kautta johtaneena ja Niki Laudan Nürburgringin 1976 onnettomuutta näytettiin myös tuolloin uusintana.

Koinigg oli muuten silloisen nuoruuden huomioiden tosiaan murheellisesti vain hieman Keke Rosbergia vanhempi samanikäisenä.

Keke oli syntynyt 6.12.1948 ja Helmuth oli syntynyt 3.11.1948.

Sitten oli tietysti Ruotsin Gunnar 'Gunu' Nilsson myös nuorena kuolleena ajankuvassa samanikäinen kuin Keke ja Helmuth, mutta hän menehtyi vasta toki 20.10.1978.

Nilsson oli Koiniggia 17 päivää nuorempi, mutta Rosbergia sen 16 päivää vanhempi eli hän oli syntynyt 20.11.1948. Tasan kuukautta ennen 30-vuotispäiviään siis menehtyi ja vaikka hän olisi ylipäätään mitenkään jaksanut sinnitellä sinne asti niin se oli siinä.

Niin huonona hän oli oikeastaan jo minkä tahansa ajan verran syyskuun ja lokakuun 1978 välisen ajan, että kuolema olisi voinut tulla todella paljon aikaisemminkin kuin viimein tuli.

Etenkin välittömästi nopeimmillaan muutoin Ronnie Petersonin hautajaisillan/yön jälkeen kun kaikki romahti Nilssonilla terveyden ja elämän rippeiden suhteen!

Eikä ihmekään kun oli syöpä.

 

[CCMK]

Nigel Mansellin uran ensivoitosta Brands Hatchista tuli tänään kuluneeksi 40 vuotta ja hyvä niin!

Pitkä hieno, mutta valitettavasti koettelemuksia sisältävä huipputallin yhtä huippuaikojen aikakausi Manselille oli alkamassa!

Tosin vähän toisenlaisella onnella tämän kisan olisi voinut voittaa ihan kuka muukin kuljettaja tahansa.

Keskeyttäneissäkin kuskeissa epäonnea riitti.

Ivan Capelli ajoi uransa ensimmäisen kilpailuviikonlopun ja oli eräänlainen narri ja luuseri kaikkien mielestä ensikisansa jälkeen kun oli kolaroinut toisten kanssa, ollut vaikeuksissa kisaviikonloppuna muiden kuskien kanssa ja ollut se kaveri jonka kanssa kukaan ei halunnut olla missään tekemisissä!

Vaikea oli uran avaus, mutta aurinko tulisi paistamaan italialaisen nuorukaisen risukasaan ennen pitkää.

Keskeyttäneistä ehkä jossiteltavimmat tapaukset olivat Jacques Laffite kisan nopeimman kierroksen ajaneena päivänä milloin pisteajot ja palkinnot ehkä voiton ohella näyttivät mahdolliselta ja varsinkin Sveitsin Marc Surer oli pitkään toisena ja ehkä olisi tavoittanut Mansellin ja voittanut Brabhamilla ennen kuin sitten keskeytti!

Ayrton Senna lähti paalupaikalta ja hänenkin mahdollinen voittonsa olisi ehkä tullut, mutta ei tullut vaikka kuinka hän yritti ja noloa oli Peter Warrin yritykset tallipäällikkönä kisan jälkeen silti yrittää järjestää Senna voittajaksi Mansellin sijaan!

Onneksi tuomarit heittivät Warrin ja Lotuksen protestin roskakoriin. Senna kieltämättä oli vaikka yleensä ei tyypillistä henkilöpalvontaa ja suosintaa pahaksi pistänyt niin Brandsissa 1985 kuitenkin enemmän tai vähemmän hyvin nolon oloisena ja kieltämättä pettyneen suuttunutkin.

Eli varmaan liika oli liikaa tai ei ainakaan sitä suosimista olisi pitänyt kai tehdä niin räikeän selvästi.

Ei ollut ensimmäinen kerta Warrilta, hänen hengenheimolaisilta tai perinteen jatkajilta kuten vaikka Flavio Briatorelta ja Helmut Markolta vastaava, mutta se on jonkin toisen kerran juttua se.

Suomen Keke Rosbergkin menestyi.

Mansellin voittopäivää ensimmäisenä sellaisena todisti koko Mansellin perhekunta pois lukien tietysti ikävällä tavalla vuotta aiemmin Zandvoortin 1984 aikoihin menehtynyt Nigelin äiti.

Koettelevissa väleissä poikansa kanssa joskus ollut isä-Mansell oli myös paikalla.

Entä miltä herra Mansell oikein näytti?

Tästä puhuinkin jo tuonne Tällä päivämäärällä formuloissa tapahtui-toikin puolelle näin:

''Isä Eric Mansell kovan raivokkaana, kuin Nigelin näköisenä, mutta vanhempana, äreänä ja käärmemäisen kylmin laskelmoivin ellei varmaan ehkä aikansa perheen pienimpiä pelottavin silmin poikansa kisaa aitiopaikalta voittoon katsellut vanhempi herra Mansell pääsi oikein jopa kisan viralliseen TV-lähetyskuvaankin!''

Lisäksi Eric Mansellilla oli poikansa tapaan aiemmin elämässään sairastamansa vesirokko tekemässä kasvoista entistäkin ahavoituneemmat ja ikään kuin vanhemmat oikeaan ikään nähden.

 

[CCMK]

Urheiluruutu on tunnetusti suomalaisten eniten muistamin ja sellaisenaan vaalituin kuten katsotuin urheiluohjelma.

Ainakin ennen ja kerran oli.

Aivan Urheiluruudun historian alkuun kuten ei ehkä vähän aikaan välttämättä Formula 1 mahtunut, mutta varmasti melko pian ohjelman alkuajoilta lähtien aikojen saatossa ja jostakin kohtaa varmaankin noin vuosia 1965-1966 enintään vuoteen 1967 mennessä olevalla ajalla ulottuen se alkoi siinä esiintyä.

Alkuun hyvin harvakseltaan ja 1960-luvun ihan loppukaan ei paljon muutosta asiaan tuonut.

Urheiluruutu alkoi 18.8.1963 historialtaan joten vanhin teoreettinen F1-kisan välähdyksen tai sisältänyt Urheiluruutu pystyi täten olemaan mikäli ikinä olikaan niin Monzan 1963 kisan vastaava.

Urheiluruutuun liittyviä omia F1-muistojani alan hyvin, hyvin pitkän ajan osalta kirjoittaa seuraavaan viestiin.

Tarkoitus on muistella periaatteessa niin pitkältä ajalta kuin Urheiluruutua tuli, mutta keskeisesti mitä tahansa noin vuosien 1970-1993 väliseltä ajalta milloin Formula 1 alkoi tuon ajan alussa koskettaa suomalaisia vähintään jotenkin edes etäisesti kiitos Jochen Rindtin ja Nina Rindtin yhteiselon ja niidenkin käänteiden uutisoinnin.

Tuon ajan lopussa eli vuonna 1993 YLE viimeisen kerran näytti F1:siä Suomessa näihin päiviin asti vastoin toki vuoteen 1994 ja optioltaan aina vuoteen 1995 asti ulottunutta sopimusta joista ensin jo pelkästään vuodesta 1995 ja sittemmin paljon pidempien neuvottelujen jälkeen viimein luovutti myös vuoden 1994 oikeudet pois MTV3:lle.

Tässä jutussa en ota huomioon Urheilun Aikalisä-ohjelmaa enkä Urheiluareena-ohjelmaa jotka olivat alkujaan täysin omia ohjelmia erikoisohjelmia siitä alentuen ja joista myöhemmin tuli lähinnä Urheiluruudun tiettyjen päivien yhtä tiettyjä lähetysnimiä tai enintään täydentäviä ohjelmia oikeastaan samoilla juontajilla tai tekijäryhmillään.

Lisäksi olen ottanut tähän vain F1-kisapäivien Urheiluruudut huomioon yleensä sunnuntaisin ajettujen kisojen yhteydestä, mutta myös vuoteen 1985 asti lauantain Urheiluruutuun jos on osunut ja perjantain Urheiluruutuun jos on osunut niin vuoteen 1972 asti.

Vanhempien päivien satunnaiskatsauksissa kisapäivän osuessa jopa kokonaan muuhun viikonpäivään ja Urheiluruutuun katsotaan sitten tilannekohtaisesti sitä aina läpi näiden koskiessa muutenkin varmaan aika harvoin näytettynä vuosia 1963-1971.

Tarkoitus on ollut selvittää ja muistella, että ketkä niitä lähetyksiä oikein juonsivat!

Hyvin, hyvin moni tuttu urheilutoimittaja ja myös F1-selostaja teki juttua Urheiluruutuun kerran ja välillä he toimivat lähetysjuontajina tai toimitusvastaavana eli eräänlaisena toimitus-sihteerinä.

Anssi Kukkonen ja Seppo Kannas tekivät melkoisen teon luodessaan tämän kyseisen ohjelman kerran ja hyvin alkuajoilta lähtien oli myös mukana tietysti nyt harmittavasti jo parikin vuotta sitten edesmennyt Juha Jokinen. Käytännössä Urheiluruutu ihan alkuaikojen ongelmien jälkeen tuli jäädäkseen.

Jos ei heti niin vuonna 1967 viimeistään kiitos silloiselle TV-Ohjelma 1:lle perustetun yleisemmän lopullisen urheilutoimituksen ja aika samoja aikoja, vähän tätä ehkä edeltäen ja muutoin vähän tämän jälkeen ellei muutenkin ollut kyse melko saman hetken asiasta niin myös TV-Ohjelma 2:lle silloisesti tuli oma urheilutoimitus ja ne yhteisesti muodostivat sitten YLE Urheilun.

Muuttuen toki ennen pitkää TV1 Urheiluksi ja TV2 Urheiluksi. Ruotsinkielisellä toimituksella oli tietysti oma FST Sporten eli myöhempi ja joskus aikaisempi YLE Sporten ja hyvin, hyvin harvoin nimitys oli myös Rundradion Sporten.

Toimittajista Urheiluruutuun vielä puhuen:

Matti Kyllönen muun muassa teki F1-kisoista Urheiluruutuun juttuja kerran ja ennen varsinaista F1:n todellista suurempaa TV-juttujen tekoa edes jotenkin vaikka Urheiluruutuun tuolloinen varsin nuoriherra Kyllönen sattumanvaraisesti teki myös tyyliin ennen Zolderia 1980 juurikin myös sattumanvaraisia perinteisen urheilunkin juttuja Urheiluruutuun.

Matti Kyllösen edeltäjä formulaselostuksissa eli Matti Lammi oli myös Urheiluruudun lukija moneen kertaan kerran.

Mikäli muistan väärin tai löytyy tarkempi Urheiluruudun tekijä, toimitusvastaava tai lähetysjuontaja joidenkin hahmojen mentyä päällekkäin toisten vastaavien henkilöiden kanssa niin saa toki korjata!

Lisäksi välillä Youtubeen eksyneissä vanhoissa Urheiluruuduissa on välillä eri juontajat kuin mitä oli tarkoitus olla tai omista muistiinpanoistani poikkeavina ja tietenkin YLE:n vanhempien päivien F1-politiikkaan vähitellen toisinaan alkoi kuulua 'salaperäisyys' F1-kisojen suhteen ja pahimmillaan eräissä Keken ajan kisoissa saattoi yksinkertaisesti kunhan vain olisi tajunnut/ymmärtänyt kääntää television sille toiselle YLE:n kanavalle niin vaikka itse kisa menossa!

Lisäksi ei aina oikein kerrottu, että tuliko jokin tietty F1-kisa sitten lähetykseen lainkaan jos tuli ja melko monta kertaa tavalla tai toisella yleisesti ottaen tuli.

Mitä nyt toki Suomessa kiistämättömästi kerran oli myös radiokisoja.

Tätäkin on nyt tällaisena kesän ja syksyn työstöjuttuna tullut mietittyä pitkän, pitkän aikaa ja näin syysillan/yön ratoksi hyvällä onnella tänään aion nämä tarkistaa ja julkaista.

Ei taida kaikkea tulla, mutta hyvin pitkälle tulee suurin osa ja verraten niin tarkkaan kuin vain muistan!

Seuraavaan/seuraaviin viesteihin tulee tosiaan juttua siitä, että miten ja milloin F1 on Urheiluruudussa esiintynyt.

Ennakkojuttuna tietenkin näin esimerkiksi Matti Kyllösen Zolderin 1980 kisapäivän Urheiluruudun lähetysjuontajana olikin tuttuakin tutumpi, tuolloin nuorekas 'Hoopi' eli Hannu-Pekka Hänninen!

Loppuun ennen seuraavaa viestiä myös todettakoon, että riittävän vanhoina aikoina Urheiluruutua ei tullut joka päivä. Vuoden 1992 loppuun mennessä Urheiluruutua tuli tilanteesta ja historiallisesta ajasta riippuen 1-6 kertaa viikossa joista yleisimmin 3-4 kertaa viikossa.

Ei vain koskaan joka päivä.

Vanhempina aikoina Urheiluruutuja saattoi välillä tulla lisää ylimääräisinä sellaisina ajoittuen yleensä äärimäisimpien urheilun suurtapahtumiin kuten Olympialaisiin kesällä tai talvella ja tietenkin joidenkin lajien MM-kisojen tai EM-kisojen yhteyteen olevina erikoispitkinä Urheiluruutuina tai niiden yhteyteen sijoitettujen erikoisohjelmien joukkoon ikään kuin omina ohjelminaan, mutta silti tavallaan 'Urheiluruutuina' joiden yhteydessä nähtiin ne vanhempien aikojen harvat 'kisastudiot' kun sellaiset olivat kerran todellinen harvinaisuus yleisimmilläänkin!

Juuri noiden ylimääräisten Urheiluruutujen/vastaavien erikoisohjelmien vuoksi välillä vanhempinakin päivinä nähtiin käytännössä ajoittain hyvinkin yleisesti Urheiluruutuja vastoin käsitystä, että muka ei olisi nähty.

Suurimmillaan nähtiin siis lähes joka päivä, mutta ei aivan jokainen päivä. Melkein kuitenkin ja riippuu tietenkin vuodesta mistä puhutaan.

Puhutaan siis viimein seuraavassa viestissä.