Dieselmoottori
Well-known member
- Liittynyt
- 25.4.2021
- Viestit
- 5197
Tuo oli kokonaan uutta tietoa itselleni. Eli se, että Michael Schumacheria ja Ferraria olisi tutkittu Kanadan GP:n 1997 taholta. Kiitos tästä .
Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁
- Viestiketjun aloittaja Dieselmoottori
- Aloituspäivämäärä
Bleu
Olivier Bocques Fan Club
- Liittynyt
- 14.4.2000
- Viestit
- 9536
Jotenkin itse ajattelen, että debyytti olisi voinut tulla Sauberilla 1993, ja JJ olisi ollut jossain muualla.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
David Coulthardille tosiaan kuului vuoden 1994 lopulla monenmoista juttua.
Ristiriitaista, murheellista ja samalla lupaavaakin asiaa.
Ongelmana tosiaan oli vain se, että missä nuori skotti loppuvuoden 1994 ja ennen kaikkea vuodeksi 1995 ja mahdollisesti heti perään silloisesti vuodeksi 1996 ajaisi?
Kahtia vanhan viestin pohjalta jaetun muistelman Coulthardin eräästäkin mahdollisesta ajopaikasta loppuvuodeksi 1994 voisi tähän väliin kirjoittaa sen olleessa otettu toisesta toikista alkujaan siellä puhuttuna.
Seuraavaan kahteen viestiin siis siitä lisää!
Ristiriitaista, murheellista ja samalla lupaavaakin asiaa.
Ongelmana tosiaan oli vain se, että missä nuori skotti loppuvuoden 1994 ja ennen kaikkea vuodeksi 1995 ja mahdollisesti heti perään silloisesti vuodeksi 1996 ajaisi?
Kahtia vanhan viestin pohjalta jaetun muistelman Coulthardin eräästäkin mahdollisesta ajopaikasta loppuvuodeksi 1994 voisi tähän väliin kirjoittaa sen olleessa otettu toisesta toikista alkujaan siellä puhuttuna.
Seuraavaan kahteen viestiin siis siitä lisää!
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
David Coulthardin loppuvuodesta 1994 tuli tosiaan lyhytaikainen testipuolelle paluu.
Entäs jos ei olisi tullut?
Muun muassa näin puhuin yhdestä muusta ajajasiirrosta jota ei kuitenkaan lopulta koskaan lunastettu monesta, kärkkäästäkin syystä johtuen ehkä vähän jo ranskalaistallin omasta päädystäkin.
Siitä lisää näin muistelun ensimmäisessä osiossa:
David Coulthard Siirtomarkkinoiden Huutolaispoika 1994? Osa 1
''Vuoden 1994 Estorilin jälkeen David Coulthard aloitti loppuvuoden mittaisen lomailun f1-rintamalta. Tosin ei aivan täysin. Hieman kilpailun jälkeen skotti ajoi Williamsin kolmen päivän suurtestin samalla radalla ja näytti jälleen olevansa lupaava huippuluokan kuljettaja. Ajajahuhuissa kaudeksi 1995 McLarenin sanottiin olleen yhteydessä skottiin ja lopulta skotista tulikin heidän miehensä. Ikävä kyllä Frank Williams katsoi sopimuksensa loppuun asti ja Davidia ei vapautettu McLarenille kautta 1995 varten vaan vasta kaudeksi 1996.
McLaren oli vuoden 1994 syyskuun lopulla käytännössä kaikkien mainitsemisen arvoisten nuorten huippukuljettajien pestauspaikka. Mika Häkkinen tarvitsi monen mielestä talliin huippuluokan nuoren kuljettajan kirittäjäksi ja samalla suomalainen toimi muutenkin tallin mittatikkuna muita huippuja vastaan. Martin Brundlen ainoa valttikortti kokemuksen ohella oli halpuus ja tallin kanssa ehdoton toimeentulo. Samaa ei oikeastaan ollut lähes kenelläkään muulla ehdokkaalla. Christian Fittipaldin siirron talliin kautta 1995 varten pilasi käytännössä brasilialaisen taustajoukot ja Brasilian Marlboron vihoittuneet pr-välit emoyhtiön kanssa. Toisaalta Fittipaldi itse ei myöskään suostunut maksukuskiksi ja lähti muutenkin Indycarin pariin.
Samoihin aikoihin Coulthardin ympärillä pyöri vihamielisiä ja epäileväisiä asenteita Nigel Mansellin kyvyistä Williamsin ratin takana tuuraavana kuljettajana. Coulthard nähtiin uuden sukupolven maailmanmestariehdokkaana kun taas Mansell oli hieman huonontanut mainettaan rapakon takana ja kesän tuurauskilpailu Ranskassa ei ollut sujunut riittävän hyvin. Davidille vuorostaan haluttiin järjestää jostain tallista tilapäispaikka. Tällainen ajopaikka kauden 1994 kolmeen viimeiseen kilpailuun olisi ollut Ligier.''
Jatkuu seuraavassa osassa päätöksenä.
Entäs jos ei olisi tullut?
Muun muassa näin puhuin yhdestä muusta ajajasiirrosta jota ei kuitenkaan lopulta koskaan lunastettu monesta, kärkkäästäkin syystä johtuen ehkä vähän jo ranskalaistallin omasta päädystäkin.
Siitä lisää näin muistelun ensimmäisessä osiossa:
David Coulthard Siirtomarkkinoiden Huutolaispoika 1994? Osa 1
''Vuoden 1994 Estorilin jälkeen David Coulthard aloitti loppuvuoden mittaisen lomailun f1-rintamalta. Tosin ei aivan täysin. Hieman kilpailun jälkeen skotti ajoi Williamsin kolmen päivän suurtestin samalla radalla ja näytti jälleen olevansa lupaava huippuluokan kuljettaja. Ajajahuhuissa kaudeksi 1995 McLarenin sanottiin olleen yhteydessä skottiin ja lopulta skotista tulikin heidän miehensä. Ikävä kyllä Frank Williams katsoi sopimuksensa loppuun asti ja Davidia ei vapautettu McLarenille kautta 1995 varten vaan vasta kaudeksi 1996.
McLaren oli vuoden 1994 syyskuun lopulla käytännössä kaikkien mainitsemisen arvoisten nuorten huippukuljettajien pestauspaikka. Mika Häkkinen tarvitsi monen mielestä talliin huippuluokan nuoren kuljettajan kirittäjäksi ja samalla suomalainen toimi muutenkin tallin mittatikkuna muita huippuja vastaan. Martin Brundlen ainoa valttikortti kokemuksen ohella oli halpuus ja tallin kanssa ehdoton toimeentulo. Samaa ei oikeastaan ollut lähes kenelläkään muulla ehdokkaalla. Christian Fittipaldin siirron talliin kautta 1995 varten pilasi käytännössä brasilialaisen taustajoukot ja Brasilian Marlboron vihoittuneet pr-välit emoyhtiön kanssa. Toisaalta Fittipaldi itse ei myöskään suostunut maksukuskiksi ja lähti muutenkin Indycarin pariin.
Samoihin aikoihin Coulthardin ympärillä pyöri vihamielisiä ja epäileväisiä asenteita Nigel Mansellin kyvyistä Williamsin ratin takana tuuraavana kuljettajana. Coulthard nähtiin uuden sukupolven maailmanmestariehdokkaana kun taas Mansell oli hieman huonontanut mainettaan rapakon takana ja kesän tuurauskilpailu Ranskassa ei ollut sujunut riittävän hyvin. Davidille vuorostaan haluttiin järjestää jostain tallista tilapäispaikka. Tällainen ajopaikka kauden 1994 kolmeen viimeiseen kilpailuun olisi ollut Ligier.''
Jatkuu seuraavassa osassa päätöksenä.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
Viime viestin pohjalta päätös siitä tulee näin:
David Coulthard Siirtomarkkinoiden Huutolaispoika 1994? Osa 2
''Hyvin pian Estorilin jälkeen ranskalaistallin pomomiehet olivat valmiita heittämään Eric Bernardin ja tarvittaessa myös Olivier Panisin ulos tallista. Tuolloin tallissa olisivat Jerezissä ajaneet mielenkiintoisesti Johnny Herbert ja David Coulthard. Coulthard olisi tullut talliin Renaultin ja Williamsin yhteistyöllä ja Herbert myyntitavarana saneeraukseen menneeltä Lotukselta. Lotuksen taloustilanne oli erittäin heikko ja tallilla ei ollut paljon varaa valita. Peter Collins pohti hädän hetkellä myös erästä tiettyä vaihtoehtoakin. Nimittäin uuden Mugen-Hondan evoluutiomallin koneen ostoa. Collins lopulta näki, että Eric Bernardin maksusummilla ei evoluutiokoneita ostettu eikä Philippe Adams kyennyt nostamaan myöskään omaa summaansa korkeampaa rahaa jolla Monzassa kaikki yllättänyt erikoismoottori olisi onnistuttu hankkimaan.
Lopulta se vähäinenkin rahasumma meni tallin yleistoiminnan pyöritykseen ja tilanne oli lähellä synkkää päätöstään. Tarvittaessa talli oli valmis hakemaan myös FOCA:n avustuksia, mutta lisävelkojen taittamiseksi Collins kieltäytyi lisäämästä enää velkaa ja toivoi ihmettä tallille. Valitettavasti kuitenkin turhaan.:frown:
Coulthardkin joutui myös lopulta tyytymään testaukseen kun Ligierin miehet olivat jo saaneet haluamansa tilapäisajajan Johnny Herbertin muodossa ja lisäksi tallin testikuljettaja Franck Lagorce halusi itselleen ajoaikaa. Lagorce oli ollut tyytymätön jo kesäkuusta asti testaikansa vähyyteen ja erityisesti siitä, että häntä ei nähty kotikilpailussaan ajamassa.''
Noin siis kirjoitin tuolloin erääseen toiseen toikkiin ja tuostakin alkaa olla jo sen 12 vuotta hipova aika.
David Coulthard Siirtomarkkinoiden Huutolaispoika 1994? Osa 2
''Hyvin pian Estorilin jälkeen ranskalaistallin pomomiehet olivat valmiita heittämään Eric Bernardin ja tarvittaessa myös Olivier Panisin ulos tallista. Tuolloin tallissa olisivat Jerezissä ajaneet mielenkiintoisesti Johnny Herbert ja David Coulthard. Coulthard olisi tullut talliin Renaultin ja Williamsin yhteistyöllä ja Herbert myyntitavarana saneeraukseen menneeltä Lotukselta. Lotuksen taloustilanne oli erittäin heikko ja tallilla ei ollut paljon varaa valita. Peter Collins pohti hädän hetkellä myös erästä tiettyä vaihtoehtoakin. Nimittäin uuden Mugen-Hondan evoluutiomallin koneen ostoa. Collins lopulta näki, että Eric Bernardin maksusummilla ei evoluutiokoneita ostettu eikä Philippe Adams kyennyt nostamaan myöskään omaa summaansa korkeampaa rahaa jolla Monzassa kaikki yllättänyt erikoismoottori olisi onnistuttu hankkimaan.
Lopulta se vähäinenkin rahasumma meni tallin yleistoiminnan pyöritykseen ja tilanne oli lähellä synkkää päätöstään. Tarvittaessa talli oli valmis hakemaan myös FOCA:n avustuksia, mutta lisävelkojen taittamiseksi Collins kieltäytyi lisäämästä enää velkaa ja toivoi ihmettä tallille. Valitettavasti kuitenkin turhaan.:frown:
Coulthardkin joutui myös lopulta tyytymään testaukseen kun Ligierin miehet olivat jo saaneet haluamansa tilapäisajajan Johnny Herbertin muodossa ja lisäksi tallin testikuljettaja Franck Lagorce halusi itselleen ajoaikaa. Lagorce oli ollut tyytymätön jo kesäkuusta asti testaikansa vähyyteen ja erityisesti siitä, että häntä ei nähty kotikilpailussaan ajamassa.''
Noin siis kirjoitin tuolloin erääseen toiseen toikkiin ja tuostakin alkaa olla jo sen 12 vuotta hipova aika.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
Magny-Cours 1994 näin jälkipuheena edellisten viestien muisteluihin olisi ollutkin kieltämättä mielenkiintoinen tilapäiskuljettajien näyttämö jos heidän ajattamiseen olisi suostuttu. Ligierillä tosiaan yhden kisan ajan olisi ajanut Franck Lagorce ja sen kisan ajamattomuudesta hän jaksoi sitten tallinsa pomomiehille olla muistuttamassa vähän joka välissä loppuvuodeksi 1994.
Sitten tietysti oli vielä McLareniin kohdistunut ahdistelu ja jyrkkä vaatimus Peugeotin taholta. Siellä kun olisi haluttu nähdä Philippe Alliot tai Yannick Dalmas ajamassa yhden kisan kaudessa McLarenia ihan kisassakin. Ron Dennis ei suostunut ja myöhemmin vuodeksi 1994 suostui vain Mika Häkkisen kilpailukiellon takia ajattamaan Alliotia ykköstestaajana Hungaroringilla.
Ja Dalmas ei McLarenin rattiin kisoissa päässyt vaikka varmaankin mikäli Häkkisen kilpailukielto olisi ollut pidempi tai vaikka Martin Brundle loukkaantunut niin sitten ajoja olisi vielä voinut tullakin lisää.
Dennis oli nihkeä, mutta vähäksi aikaa Peugeotin ihan hurjistuttua pahimmilleen kulissien takana maksoi sentään tallinsa veteraanitestikuljettajakaksikon ajoja Larrousse-talliin. Ei tosin sekään pitkäikäinen hanke ollut vuodeksi 1994 sen aikana.
Ja sitten tietysti kun valmiiksi oli paineita ja välirikko tuloillaan Peugeot-moottorin ongelmien takia niin vaihto Mercedes-Benziin tuli vuodeksi 1995 vähemmän yllättäen.
Vaikka ei helpolla sekään aika alkanut ja alku oli huonoimmillaan vain joko vähän parempi, sama tai ehkä aavistuksen jopa painajaismaisempi kuin mitä edes Peugeotin kanssa vuonna 1994 lopulta olikaan!
Sitten tietysti oli vielä McLareniin kohdistunut ahdistelu ja jyrkkä vaatimus Peugeotin taholta. Siellä kun olisi haluttu nähdä Philippe Alliot tai Yannick Dalmas ajamassa yhden kisan kaudessa McLarenia ihan kisassakin. Ron Dennis ei suostunut ja myöhemmin vuodeksi 1994 suostui vain Mika Häkkisen kilpailukiellon takia ajattamaan Alliotia ykköstestaajana Hungaroringilla.
Ja Dalmas ei McLarenin rattiin kisoissa päässyt vaikka varmaankin mikäli Häkkisen kilpailukielto olisi ollut pidempi tai vaikka Martin Brundle loukkaantunut niin sitten ajoja olisi vielä voinut tullakin lisää.
Dennis oli nihkeä, mutta vähäksi aikaa Peugeotin ihan hurjistuttua pahimmilleen kulissien takana maksoi sentään tallinsa veteraanitestikuljettajakaksikon ajoja Larrousse-talliin. Ei tosin sekään pitkäikäinen hanke ollut vuodeksi 1994 sen aikana.
Ja sitten tietysti kun valmiiksi oli paineita ja välirikko tuloillaan Peugeot-moottorin ongelmien takia niin vaihto Mercedes-Benziin tuli vuodeksi 1995 vähemmän yllättäen.
Vaikka ei helpolla sekään aika alkanut ja alku oli huonoimmillaan vain joko vähän parempi, sama tai ehkä aavistuksen jopa painajaismaisempi kuin mitä edes Peugeotin kanssa vuonna 1994 lopulta olikaan!
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
Andrea de Cesaris herätti eläessään paljon puhetta puolesta ja vastaan.
Italialainen teki historiaa ja ellei joskus jälleen erästä asiaa sallita F1:ssä taas niin se jää hänen nimiinsä ehkä ikiajoiksikin:
Andrea de Cesaris oli viimeinen kuljettaja F1:ssä joka onnistui ajamaan siis yhtä autoa ajattaneen tallin kuljettajana pisteille.
Tämä tapahtui Detroitissa 1988 nelospaikan yhteydessä ja kisassa missä suurin piirtein ivailijoiden tai muiden 'paremmin tietäjien' riveissä sanottiin de Cesariksen olevan suurin piirtein se ensimmäinen takuuvarma kaiteisiin kolaroija koko kisassa!
Rial-tallin ja de Cesariksen vuosi 1988 olisi voinut olla 'sinisestä Ferrarista' ikään kuin sen kopioksi väitetystä autosta puhuen varmasti yksi uskomattomimpia tai hienoja mikäli siinä ei olisi ollut yhtä ainoaa perusvikaa:
Yksinkertaisesti varsinkin alkuun täysin automalliin liian pieni polttoainetankki ja myöhemminkin kaudesta hätäpäivitystenkin jälkeen italialaisen piti usein säästää bensaa kisoissaan päästäkseen edes yrittämään maaliin ajamista.
Ja olihan toki kauden puolivälin jälkeen tehtyjen päivitysten jälkeen kuten joskus ennen sitäkin myös teknisiä vaikeuksiakin. Sen takia de Cesaris ei monesti päässyt maaliin kisoissaan vuonna 1988 ja pari kertaa jouduttiin italialainen vain hyväksymään lopputuloksiin silloisen keskeytyksen jälkeen.
Toisaalta Rial-talli olisi voinut ainakin osan sittemmin tulleista talousvaikeuksista ja konkurssista välttää silläkin, että vuodeksi 1989 kaikesta potentiaalista huolimatta vielä siinä vaiheessa Günther Schmidt olisi vain pitänyt tallinsa edelleen sääntöjen sallimassa rajassa eli vielä kun olisi saanut toki neuvottelujen jälkeen ajattaa yhden tallinkin autoja lajissa.
Tai siirtynyt ajattamaan vasta kahta autoa kun talous olisi ollut tallissa ihan todella, todella turvattu tai säännöt erikseen olisivat pakottamalla pakottaneet hänet siihen.
Varman päälle Schmidt toki pelasi vaikka voisi monesta syyttää jo tuolloin kun tosiaan yhden auton tallien ajattamiset olivat tulossa tiensä päähän ja varmaankin talvikauden puheita säikähtäneenä sitten nostettiin rahaa ja laajennettiin kohtalokkaasti tallin toimintaa kun ei ehkä olisi pitänyt muun kuin ymmärrettävän lisähenkilökunnan palkkauksen osalta.
Ehkä vähän toisella tuurilla ne olisi jo kielletty vuosien 1989-1991 kiihkeissä neuvotteluissa ennen kuin viimein vuodeksi 1992 ne kiellettiinkin.
Andrea de Cesaris olisi vähän paremmalla onnella ehkä kannattanut yrittää säilyttää tallissa senkin vuoksi, että vuodeksi 1989 ainakin Rialin ongelmakimppuinen automalli olisi ollut ainakin vuoden 1988 pohjalta tuttu.
Sittemmin de Cesaris meni Dallaralle ja peräti palkinnoillekin asti vuoden 1989 aikana ihan ansaitustikin mitä nyt toki niitä kolareita ja osumia joskus väistämättä riitti sittenkin!
Italialainen teki historiaa ja ellei joskus jälleen erästä asiaa sallita F1:ssä taas niin se jää hänen nimiinsä ehkä ikiajoiksikin:
Andrea de Cesaris oli viimeinen kuljettaja F1:ssä joka onnistui ajamaan siis yhtä autoa ajattaneen tallin kuljettajana pisteille.
Tämä tapahtui Detroitissa 1988 nelospaikan yhteydessä ja kisassa missä suurin piirtein ivailijoiden tai muiden 'paremmin tietäjien' riveissä sanottiin de Cesariksen olevan suurin piirtein se ensimmäinen takuuvarma kaiteisiin kolaroija koko kisassa!
Rial-tallin ja de Cesariksen vuosi 1988 olisi voinut olla 'sinisestä Ferrarista' ikään kuin sen kopioksi väitetystä autosta puhuen varmasti yksi uskomattomimpia tai hienoja mikäli siinä ei olisi ollut yhtä ainoaa perusvikaa:
Yksinkertaisesti varsinkin alkuun täysin automalliin liian pieni polttoainetankki ja myöhemminkin kaudesta hätäpäivitystenkin jälkeen italialaisen piti usein säästää bensaa kisoissaan päästäkseen edes yrittämään maaliin ajamista.
Ja olihan toki kauden puolivälin jälkeen tehtyjen päivitysten jälkeen kuten joskus ennen sitäkin myös teknisiä vaikeuksiakin. Sen takia de Cesaris ei monesti päässyt maaliin kisoissaan vuonna 1988 ja pari kertaa jouduttiin italialainen vain hyväksymään lopputuloksiin silloisen keskeytyksen jälkeen.
Toisaalta Rial-talli olisi voinut ainakin osan sittemmin tulleista talousvaikeuksista ja konkurssista välttää silläkin, että vuodeksi 1989 kaikesta potentiaalista huolimatta vielä siinä vaiheessa Günther Schmidt olisi vain pitänyt tallinsa edelleen sääntöjen sallimassa rajassa eli vielä kun olisi saanut toki neuvottelujen jälkeen ajattaa yhden tallinkin autoja lajissa.
Tai siirtynyt ajattamaan vasta kahta autoa kun talous olisi ollut tallissa ihan todella, todella turvattu tai säännöt erikseen olisivat pakottamalla pakottaneet hänet siihen.
Varman päälle Schmidt toki pelasi vaikka voisi monesta syyttää jo tuolloin kun tosiaan yhden auton tallien ajattamiset olivat tulossa tiensä päähän ja varmaankin talvikauden puheita säikähtäneenä sitten nostettiin rahaa ja laajennettiin kohtalokkaasti tallin toimintaa kun ei ehkä olisi pitänyt muun kuin ymmärrettävän lisähenkilökunnan palkkauksen osalta.
Ehkä vähän toisella tuurilla ne olisi jo kielletty vuosien 1989-1991 kiihkeissä neuvotteluissa ennen kuin viimein vuodeksi 1992 ne kiellettiinkin.
Andrea de Cesaris olisi vähän paremmalla onnella ehkä kannattanut yrittää säilyttää tallissa senkin vuoksi, että vuodeksi 1989 ainakin Rialin ongelmakimppuinen automalli olisi ollut ainakin vuoden 1988 pohjalta tuttu.
Sittemmin de Cesaris meni Dallaralle ja peräti palkinnoillekin asti vuoden 1989 aikana ihan ansaitustikin mitä nyt toki niitä kolareita ja osumia joskus väistämättä riitti sittenkin!
Dieselmoottori
Well-known member
- Liittynyt
- 25.4.2021
- Viestit
- 5197
Kiitos @CCMK . Itsestäni tuntuu näin jälkikäteen erikoiselta, että David Coulthard oli niin kovin haluttu kuljettaja eri huipputiimiin, kuten Williamsille ja McLarenille. Ja taisi Ferrarikin haluta Coulthardin Schumacherin tiimikaveriksi aikoinaan.
Skotti nähtiin siis jopa tulevana maailmanmestarina, mutta huolimatta huippukalustosta useampana vuotena urallaan ei maailmanmestaruutta koskaan onnistunut voittamaan.
Usein kuului David sanovan, että "seuraava vuosi on minun".
Hyvän uran David Coulthard ajoi, mutta jäi omassa sukupolvessaan selvästi jälkeen Michael Schumacherista ja Mika Häkkisestä.
Skotti nähtiin siis jopa tulevana maailmanmestarina, mutta huolimatta huippukalustosta useampana vuotena urallaan ei maailmanmestaruutta koskaan onnistunut voittamaan.
Usein kuului David sanovan, että "seuraava vuosi on minun".
Hyvän uran David Coulthard ajoi, mutta jäi omassa sukupolvessaan selvästi jälkeen Michael Schumacherista ja Mika Häkkisestä.
Davidillä oli nähdäkseni vuodet 1997 ja 2001 sellaisia, joina oli paremmat mahdollisuudet ottaa mestaruus kuin monena muuna. 2001 varsinkin aikansa melko kohtalaisesti pyristeli vastaan, mutta lopulta Schumi paineli maisemaan. 1997 puolestaan kävi ennen pitkää selväksi hyvästä alusta huolimatta ketkä tosiasiassa taistelevat mestaruudesta, vaikka vielä Monzassa voitto irtosikin.
Muucconen
Well-known member
- Liittynyt
- 2.9.2018
- Viestit
- 1750
Kauden 1997 toisen puoliskon David oli pääasiassa aika yössä. Eikä oikein koskaan muulloinkaan pystynyt ajamaan kokonaisvaltaisen vahvaa kautta.
Ja monella kaudella aika erikoisia ajovirheitäkin. Kaiken kruununa varmaankin Adelaiden 1995 tilanne, kun varikkotiellä rysäytti siinä tiukassa käännöksessä seinään.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 16027
Toisinaan F1-kuljettajalla voi olla omalla tavallaan vaikeaa päästä sisään omassa edustamassaan maassaan lajiin.
Jopa onnensa huippuhetkellä ja aikaikkunassa joka oli toki tiedettävän ahdas, mutta silti kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa!
Toukokuussa 1992 oli monta onnellista ja vähemmän onnellista miestä F1-varikoilla.
Monacossa etenkin oli yksi onnellinen mies, hän oli nuori ja hän ei ollut tuolloinen päivänsankari Andrea de Cesaris:
Hän oli Saksan Marco Werner Monacon kuuluisan F3-kisan voittajana!
Se kun siinä aikaikkunassa, Michael Schumacherin suosion valokeilan alkumetreillä oli hyödynnettävissä jollekin muullekin saksalaiselle viimeinkin vain vähän juuri ennen kuin sitten Saksan median huomio alle pari vuotta tämän jälkeen ja osin jo vuodeksi 1993 ellei aivan, aivan juuri vuoden 1992 lopulla kääntynyt ensi kertaa vähemmän yllättäen 'Schumin' pikkuveljeen eli Ralf Schumacheriin.
Vuoden 1994 Monacon viikonloppuna synkkyydestä huolimatta Saksan medialla oli kehuttavaa kun nuori Ralfkin pääsi Monacon F3-kutsukisaan ja isoveli oli F1:n paalupaikalla!
Takaisin Marco Werneriin eli siihen miten hänen kävi ja olisiko hän päässyt F1:siin vuodeksi 1992 jopa kesken kauden vai vuodeksi 1993 sitten?
Itse asiassa parhaassa tapauksessa hyvinkin, mutta ehkä hän osin pyrki innostuksissaan tavallaan joko liian hyvään talliin kerralla tai vaihtoehtoisesti kaikesta hänen tekemisistään huolimatta keskellä 1990-luvun moottoriurheilun eurooppalaista lamaa silloisen nuoren miehenalun oli vähemmän yllättäen pakko maksaa sitäkin kovemmin ajohinnoistaan päästäkseen ajamaan.
Marco Werner ja Tyrrell-talli vaikutti olevan suuntaus vuodeksi 1992 kesken kaiken tai viime kädessä vuodeksi 1993.
Ikävä kyllä nk. Superlisenssiasioissa tuli Monacon F3-kisan kuuluisuudesta ja voitosta huolimatta ongelmia, lisäksi maksusummien olisi pitänyt olla suurempia kisakuskin asemasta ja kun toisaalta Tyrrelillä oli jo vuodeksi 1992 valmiiksi monivuotisena tuttu testikuljettaja eli maanmies Volker Weidler.
Korkeintaan Werner olisi saattanut päästä kerralla Monacon F3-kisan voitolla Tyrrell-tallin kesken kauden tulevaksi kakkostestikuljettajaksi, mutta se kariutui tietenkin hyvin selvään juttuun:
Siitä varsinkin piti maksaa ajojen osalta ja lisäksi ei olisi tullut oikeastaan mitään palkkaa siinä missä Weidlerille tuli omat summansa ainoana varsinaisena testikuljettajana.
Ja siihen vielä jokaisesta lisätestistä olisi tullut oma erillismaksu päälle joten ei ollut nuorella saksalaisella helppoa ei kun kotimaan sponsorit viimein tukivat Schumia suostumatta katsomaan muita.
No parempi kai sekin kuin suorastaan järjettömän kauan tuettu ja hehkutettu Michael Bartels 'tulevaisuuden suurnimenä' silloin Saksassa siihen asti kun Bartelsia tukiessa oli hyvin pitkään ylenkatsottu tai jätetty tukematta muita järkeviä saksalaiskuljettajia!
Tunnetusti ongelmakuskia tallissa eli Olivier Grouillardia yritettiin monesti heittää tallista pois kesken kauden siinä kuitenkaan onnistumatta kiitos ranskalaisen sopimusasioiden ja vasta vuoden 1992 päätteeksi tämä onnistui ranskalaisen uran päätyttyä ei-toivottuna henkilönä F1:ssä siihen.
Sitten olikin vielä yksi tilaisuus päästä Tyrrelille testikuljettajaksi kun Tyrrell-tallin kisakuskin paikka Weidlerilta jäi saamatta ajouran lopettaneen tinnituksen vuoksi, mutta senkin paikan vei toki Ortwin Podlechin seuraavan suosituksen hänen manageroitavien joukossa entisen sitä ollessa saamassa ja osin Weidlerin perinnön jatkajana eli Heinz-Harald Frentzenin sijaan suoraan Italian Mauro Martini.
Wernerin osalta tietysti periaatteessa olisi ollut vielä mahdollisuus saada maksurahaa ja päästä Andrea de Cesariksen tallikaveriksi italialaisen vähemmän yllättäen jäädessä talliin vuodeksi 1993, mutta Tyrrell-tallin taloudellinen heikentyminen ja Ukyo Katayaman suuret maksurahat veivät mahdollisuuden Werneriltä.
Werner oli vielä vuodeksi 1993 viimeistä kertaa F1:siin ehdolla, mutta tavallaan vain huonoimpiin mahdollisiin talleihin muiden ehdokastallien joko lykätessä lajiin tuloaan vuodelle 1994 tai myöhemmäksikin kuten myös valiten muita kuljettajia Wernerin sijaan yleensä sponsori/maakohtaisista syistä johtuen.
Wernerin paras mahdollisuus olisi ollut Minardilla vuoden 1993 osalta silloin kun Fabrizio Barbazza joutui jäämään rahojen loputtua sivuun tuolloin toki vielä niin olevinaan 'ollen tervetullut palaamaan vuodeksi 1994' olevalla periaatteella ja uran ainoa F1-kisa olisi tilapäisesti tullut Hockenheimiin 1993 kotikisaan jolloin tilanteen tullen aiemmin Wernerin ajopaikan Barbazzan tyhjäksi jättämälle paikalle palannut Minardi-tallin historian tärkein ja yleisin vakiomies Pierluigi Martini tai tätä huomattavasti epätodennäköisemmin Christian Fittipaldi olisi 'jäänyt sivuun' yhden saksalaisen kotikisan ajaksi, mutta tässä taas kuten vuonna 1992 jo valmiiksi nk. Superlisenssiasia tuli esteeksi.
Etenkin kun vuoteen 1992 verrattuna vuodeksi 1993 ei ollut oikein edes puhetta olla jonkinlainen virallinen korvaaja tai testikorvaaja kuten ei myöskään erikseen haluttu lisämaksutestaaja.
Siihen muutenkin päälle niin Martini kuin Fittipaldi muuttivat mielensä Hockenheimin kisaa lähestyttäessä kesken kauden kieltäytyen siis antamasta saksalaiselle mitään muuta näytönpaikkaa kotikisaan kuin enintään testiluontoisia 'näytösajoja' ja sitäkin oikeammin vain joitakin 'näytöskierroksia', että ei enempää viikonlopun tärkeää ajoaikaa olisi haaskautunut.
Täten Marco Wernerin ura F1:ssä oli ohi ennen kuin sitten alkoikaan myös maksusyistä kun Minardi-talli oli entistä enemmän maksurahoitteisempi kuin mitä edes Tyrrell-talli oli vuodeksi 1993 tai tätä ennen vuodeksi 1992 oli ollut.
Täten siis voisi kysyä, että olisiko aineksia ollut parempaan?
Pitkälti oikealla saavutuksella, mutta hyvin väärään aikaan ja ajoitukseen nähden oltiin liikkeellä missä tosiaan oli taloudellisia haasteita ja sponsoreiden huomio Saksassa Schumacherin veljeksissä ennen pitkää vuodesta 1994 lähtien toki kilpaluokat huomioiden myös nuoremman Schumacherin tehdessä omaa rakettimaista nousuaan erilaisilla testipuolilla.
Varmaan kai myös vuosien 1992-1993 Tyrrell-tallin kieltäytymisissä osin vaikka rahat olisi löytyneetkin Wernerille niin olisi ollut lisänäyttöjen puutteessa eli kai olisi pitänyt ajaa selvemmin F3000-luokassa omanlaisensa ajan verran ennen mahdollista silloisen lähitulevaisuuden F1-siirtoa.
Tai vaihtoehtoisesti lähteä Japanin F3000-luokkaan ja sitten tulla eräänlaiseksi 'Suzuka-testaajaksi' millaiset olivat kysyttyjä tietenkin ympäri silloista Eurooppaa myöten parhaimmillaan täysin maasta riippumatta ja toivoa sitä kautta pääsyä vielä viime kädessä F1:n pariin!
Jopa onnensa huippuhetkellä ja aikaikkunassa joka oli toki tiedettävän ahdas, mutta silti kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa!
Toukokuussa 1992 oli monta onnellista ja vähemmän onnellista miestä F1-varikoilla.
Monacossa etenkin oli yksi onnellinen mies, hän oli nuori ja hän ei ollut tuolloinen päivänsankari Andrea de Cesaris:
Hän oli Saksan Marco Werner Monacon kuuluisan F3-kisan voittajana!
Se kun siinä aikaikkunassa, Michael Schumacherin suosion valokeilan alkumetreillä oli hyödynnettävissä jollekin muullekin saksalaiselle viimeinkin vain vähän juuri ennen kuin sitten Saksan median huomio alle pari vuotta tämän jälkeen ja osin jo vuodeksi 1993 ellei aivan, aivan juuri vuoden 1992 lopulla kääntynyt ensi kertaa vähemmän yllättäen 'Schumin' pikkuveljeen eli Ralf Schumacheriin.
Vuoden 1994 Monacon viikonloppuna synkkyydestä huolimatta Saksan medialla oli kehuttavaa kun nuori Ralfkin pääsi Monacon F3-kutsukisaan ja isoveli oli F1:n paalupaikalla!
Takaisin Marco Werneriin eli siihen miten hänen kävi ja olisiko hän päässyt F1:siin vuodeksi 1992 jopa kesken kauden vai vuodeksi 1993 sitten?
Itse asiassa parhaassa tapauksessa hyvinkin, mutta ehkä hän osin pyrki innostuksissaan tavallaan joko liian hyvään talliin kerralla tai vaihtoehtoisesti kaikesta hänen tekemisistään huolimatta keskellä 1990-luvun moottoriurheilun eurooppalaista lamaa silloisen nuoren miehenalun oli vähemmän yllättäen pakko maksaa sitäkin kovemmin ajohinnoistaan päästäkseen ajamaan.
Marco Werner ja Tyrrell-talli vaikutti olevan suuntaus vuodeksi 1992 kesken kaiken tai viime kädessä vuodeksi 1993.
Ikävä kyllä nk. Superlisenssiasioissa tuli Monacon F3-kisan kuuluisuudesta ja voitosta huolimatta ongelmia, lisäksi maksusummien olisi pitänyt olla suurempia kisakuskin asemasta ja kun toisaalta Tyrrelillä oli jo vuodeksi 1992 valmiiksi monivuotisena tuttu testikuljettaja eli maanmies Volker Weidler.
Korkeintaan Werner olisi saattanut päästä kerralla Monacon F3-kisan voitolla Tyrrell-tallin kesken kauden tulevaksi kakkostestikuljettajaksi, mutta se kariutui tietenkin hyvin selvään juttuun:
Siitä varsinkin piti maksaa ajojen osalta ja lisäksi ei olisi tullut oikeastaan mitään palkkaa siinä missä Weidlerille tuli omat summansa ainoana varsinaisena testikuljettajana.
Ja siihen vielä jokaisesta lisätestistä olisi tullut oma erillismaksu päälle joten ei ollut nuorella saksalaisella helppoa ei kun kotimaan sponsorit viimein tukivat Schumia suostumatta katsomaan muita.
No parempi kai sekin kuin suorastaan järjettömän kauan tuettu ja hehkutettu Michael Bartels 'tulevaisuuden suurnimenä' silloin Saksassa siihen asti kun Bartelsia tukiessa oli hyvin pitkään ylenkatsottu tai jätetty tukematta muita järkeviä saksalaiskuljettajia!
Tunnetusti ongelmakuskia tallissa eli Olivier Grouillardia yritettiin monesti heittää tallista pois kesken kauden siinä kuitenkaan onnistumatta kiitos ranskalaisen sopimusasioiden ja vasta vuoden 1992 päätteeksi tämä onnistui ranskalaisen uran päätyttyä ei-toivottuna henkilönä F1:ssä siihen.
Sitten olikin vielä yksi tilaisuus päästä Tyrrelille testikuljettajaksi kun Tyrrell-tallin kisakuskin paikka Weidlerilta jäi saamatta ajouran lopettaneen tinnituksen vuoksi, mutta senkin paikan vei toki Ortwin Podlechin seuraavan suosituksen hänen manageroitavien joukossa entisen sitä ollessa saamassa ja osin Weidlerin perinnön jatkajana eli Heinz-Harald Frentzenin sijaan suoraan Italian Mauro Martini.
Wernerin osalta tietysti periaatteessa olisi ollut vielä mahdollisuus saada maksurahaa ja päästä Andrea de Cesariksen tallikaveriksi italialaisen vähemmän yllättäen jäädessä talliin vuodeksi 1993, mutta Tyrrell-tallin taloudellinen heikentyminen ja Ukyo Katayaman suuret maksurahat veivät mahdollisuuden Werneriltä.
Werner oli vielä vuodeksi 1993 viimeistä kertaa F1:siin ehdolla, mutta tavallaan vain huonoimpiin mahdollisiin talleihin muiden ehdokastallien joko lykätessä lajiin tuloaan vuodelle 1994 tai myöhemmäksikin kuten myös valiten muita kuljettajia Wernerin sijaan yleensä sponsori/maakohtaisista syistä johtuen.
Wernerin paras mahdollisuus olisi ollut Minardilla vuoden 1993 osalta silloin kun Fabrizio Barbazza joutui jäämään rahojen loputtua sivuun tuolloin toki vielä niin olevinaan 'ollen tervetullut palaamaan vuodeksi 1994' olevalla periaatteella ja uran ainoa F1-kisa olisi tilapäisesti tullut Hockenheimiin 1993 kotikisaan jolloin tilanteen tullen aiemmin Wernerin ajopaikan Barbazzan tyhjäksi jättämälle paikalle palannut Minardi-tallin historian tärkein ja yleisin vakiomies Pierluigi Martini tai tätä huomattavasti epätodennäköisemmin Christian Fittipaldi olisi 'jäänyt sivuun' yhden saksalaisen kotikisan ajaksi, mutta tässä taas kuten vuonna 1992 jo valmiiksi nk. Superlisenssiasia tuli esteeksi.
Etenkin kun vuoteen 1992 verrattuna vuodeksi 1993 ei ollut oikein edes puhetta olla jonkinlainen virallinen korvaaja tai testikorvaaja kuten ei myöskään erikseen haluttu lisämaksutestaaja.
Siihen muutenkin päälle niin Martini kuin Fittipaldi muuttivat mielensä Hockenheimin kisaa lähestyttäessä kesken kauden kieltäytyen siis antamasta saksalaiselle mitään muuta näytönpaikkaa kotikisaan kuin enintään testiluontoisia 'näytösajoja' ja sitäkin oikeammin vain joitakin 'näytöskierroksia', että ei enempää viikonlopun tärkeää ajoaikaa olisi haaskautunut.
Täten Marco Wernerin ura F1:ssä oli ohi ennen kuin sitten alkoikaan myös maksusyistä kun Minardi-talli oli entistä enemmän maksurahoitteisempi kuin mitä edes Tyrrell-talli oli vuodeksi 1993 tai tätä ennen vuodeksi 1992 oli ollut.
Täten siis voisi kysyä, että olisiko aineksia ollut parempaan?
Pitkälti oikealla saavutuksella, mutta hyvin väärään aikaan ja ajoitukseen nähden oltiin liikkeellä missä tosiaan oli taloudellisia haasteita ja sponsoreiden huomio Saksassa Schumacherin veljeksissä ennen pitkää vuodesta 1994 lähtien toki kilpaluokat huomioiden myös nuoremman Schumacherin tehdessä omaa rakettimaista nousuaan erilaisilla testipuolilla.
Varmaan kai myös vuosien 1992-1993 Tyrrell-tallin kieltäytymisissä osin vaikka rahat olisi löytyneetkin Wernerille niin olisi ollut lisänäyttöjen puutteessa eli kai olisi pitänyt ajaa selvemmin F3000-luokassa omanlaisensa ajan verran ennen mahdollista silloisen lähitulevaisuuden F1-siirtoa.
Tai vaihtoehtoisesti lähteä Japanin F3000-luokkaan ja sitten tulla eräänlaiseksi 'Suzuka-testaajaksi' millaiset olivat kysyttyjä tietenkin ympäri silloista Eurooppaa myöten parhaimmillaan täysin maasta riippumatta ja toivoa sitä kautta pääsyä vielä viime kädessä F1:n pariin!
Dieselmoottori
Well-known member
- Liittynyt
- 25.4.2021
- Viestit
- 5197
Kimi Räikkönen oli koko kauden 2005 mahtavassa vireessä. Ehkäpä Kimin uran paras kausi, ja jopa maailmanmestaruus-kautta 2007 parempi?
Monaco 2005 oli Kimin taidonnäyte. Yksi Kimin uran parhaita kisoja.
Ensin aika-ajoissa ylivoimainen paalupaikka, jonka jälkeen kilpailussa Kimi repi kriittisellä hetkellä safety-carin jälkeen ylivoimaisen johtoaseman.
Miten se tapahtui? Videolla palataan näihin hetkiin.
Monaco 2005 oli Kimin taidonnäyte. Yksi Kimin uran parhaita kisoja.
Ensin aika-ajoissa ylivoimainen paalupaikka, jonka jälkeen kilpailussa Kimi repi kriittisellä hetkellä safety-carin jälkeen ylivoimaisen johtoaseman.
Miten se tapahtui? Videolla palataan näihin hetkiin.