A-ryhmän jutustelu

[DC]

Eniten suomalaisia korpeaa se Ruotsi 1995, jossa Mäkinen joutui antamaan voiton Erikssonille.

Joskin tämä on myös suomalaiselta urheilumedialta yksi heikommin hoidettuja keissejä mitä on nähty. Pelin henkihän oli se, että se Mitsu-kuski, joka johtaa viimeisellä yö-tauolla, saa voittaa. Siihen nähden kritiikki olisi pitänyt kohdistaa ennemmin Mäkiseen kuin Mitsuun tai Erikssoniin.

 

[Magnum2300]

Joskin tämä on myös suomalaiselta urheilumedialta yksi heikommin hoidettuja keissejä mitä on nähty. Pelin henkihän oli se, että se Mitsu-kuski, joka johtaa viimeisellä yö-tauolla, saa voittaa. Siihen nähden kritiikki olisi pitänyt kohdistaa ennemmin Mäkiseen kuin Mitsuun tai Erikssoniin.

Näinhän tuo meni. Eniten itseäni korpeaa se hyvän putken katkeaminen 23. kautena.

Ei tuo 1995 mitenkään huono vuosi Erikssonilla ollut. Osallistumaan Kentta pääsi vain neljään MM-ralliin, kun keskittyminen oli Mitsulle tärkeässä Aasian-Tyynenmeren sarjassa.

-Ruotsista voitto tallimääräyksellä
-Uudessa-Seelannissa viides (edellä kolme Toyotaa)
-Australiasta voitto
-RAC:ssä kaato kolmospaikalta

Jos ohjelma olisi ollut laajempi, niin olisihan tuossakin ollut mahdollisuuksia mestaruustaisteluun. Nyt irtosi MM-pronssi

 

[nordic man]

1993 kaudella aika erikoinen ratkaisu mielestäni Fordilla jättää kisoja väliin kun Delecourilla realistinen mahis mestaruuteen.

 

[jjx]

Hyvänä esimerkkinä tästä Suurajot 90, jossa suoritusta voisi kai kuvata sanalla katastrofaalinen. Tumpelointi alkoi jo Harjulla kun veti päin petäjää ja sen jälkeen aina keskeytykseen asti vauhti oli hyvin aneemista. Tosin, tiedä sitten kuinka paljon Lancia sai siinä törmäyksessä kipeetä, niin että sillä ei päässyt kovempaa. Mutta varmasti se söi myös Auriolin itseluottamusta ja feelingiä.
Parhaimmillaan, kaiken ollessa kunnossa, Didier oli maaginen.

Vuoden 90 huonon kauden jälkeen Auriol tiputettiin Jolly Clubille ja ajoi Finan sponssaamana läpi kauden ja onnistuikin pääsemään voittokantaan takas kiinni

 

[Kemper]

Vuoden 90 huonon kauden jälkeen Auriol tiputettiin Jolly Clubille ja ajoi Finan sponssaamana läpi kauden ja onnistuikin pääsemään voittokantaan takas kiinni

Auriolin kausi 90 oli kaksijakoinen. Mukaan mahtui hienoja kisoja, kuten Monaco, Korsika ja San Remo, joista voitot ja Portugali, jossa toinen. Toisaalta Didillä oli sitten myös todella murheellisia kisoja kuten Kreikka, Suomi ja Australia, joissa mikään ei onnistunut.
Itseasiassa Auriol johti mm-sarjaa Kreikkaan asti vahvan alkukauden ansiosta, mutta sitten seurasi viiden kisan todellinen kammojakso. Kreikasta, Uudesta-Seelannista, Argentiinasta, Suomesta ja Australiasta ainoastaan Argentiinan kolmossijan tuomat 12 pistettä. Ja ku Sainz samaan aikaan Sainz keräsi noista kisoista 90 paunaa, niin mm-ottelu oli aika pitkälti siinä.
Didierille kuitenkin mm-hopea. 55 pistettä Sainzia perässä. Espanjalainen oli vuonna 90 lopulta ylivoimainen.
Auriol pystyi kuitenkin Lancian jäsentenvälisissä pitämään tuplamestarit Kankkusen ja Biasionin takanaan.

 

[AnttiL]

Kankkunen myös muisteli 1995 kautta ihmetellen miksi Toyotalla tehtiin turbohuijaus kun autolla voitti muutenkin. No, eikös Montessa ja Ruotsissa juuri ollut karmeaa tehonpuutetta ja sitten yhtäkkiä auto rupesi kulkemaan paremmin? Lisäksi, Kankkunen itse ei voittanut kyseisellä mallilla yhtäkään kilpailua.

Menee myös B-ryhmän puolelle mutta Kankkunen ei johtanut Montea 1986 toisin kuin itse muistelee

 

[Kemper]

Kankkunen myös muisteli 1995 kautta ihmetellen miksi Toyotalla tehtiin turbohuijaus kun autolla voitti muutenkin. No, eikös Montessa ja Ruotsissa juuri ollut karmeaa tehonpuutetta ja sitten yhtäkkiä auto rupesi kulkemaan paremmin? Lisäksi, Kankkunen itse ei voittanut kyseisellä mallilla yhtäkään kilpailua.

Menee myös B-ryhmän puolelle mutta Kankkunen ei johtanut Montea 1986 toisin kuin itse muistelee

Eikä vuoden 1990 Suurajotkaan nyt niin selvä homma olisi ollut ilman sitä kaasuvaijerin katkeamista, vaikka omien sanojensa mukaan Kankkunen meni aivan omaa menojaan, eikä kukaan olisi voinut hänelle mitään. Neljä sekuntia oli ero Sainziin, kun vaijeri katkesi ja kilpailusta vasta reilu neljännes takana.

 

[DC]

Kankkunen myös muisteli 1995 kautta ihmetellen miksi Toyotalla tehtiin turbohuijaus kun autolla voitti muutenkin. No, eikös Montessa ja Ruotsissa juuri ollut karmeaa tehonpuutetta ja sitten yhtäkkiä auto rupesi kulkemaan paremmin?

https://f1-forum.fi/threads/a-ryhmaen-jutustelu.23738/post-2286431

 

[anti-lag]

1995 Toyota kyllä kulki Portugalissa ihan hyvin, mutta vastaavasti Subaruissa otettiin siellä vähemmän tehoa irti Ruotsin konerikkojen takia.
Silmiinpistävä hyppäys Toyotalla tapahtui mielestäni vasta Kataloniassa. Jälkeenpäin täytyy ihmetellä, ettei kukaan osannut epäillä vilppiä, kun auto oli silmämääräisestikin muita tehokkaampi, ja kone kierti paljon raikkaammin kuin aiemmin.

Kenneth Erikssonista on sanottava että arvostan kyllä miestä kuskina. Autonkäsittelijänä hän oli yksi taitavimmista, Esim. VW Golfia vei todella hienosti.

Auriolin vuoden -90 taaperrukseen vaikutti se, että vasta Jolly Clubilla - 91 sai tehtyä auton mieleisekseen ja sitten alkoikin tapahtua. Toki tuota -90 kauttakaan tuskin voi taaperrukseksi kuvailla kun voitti sentään Monten ja Korsikan.

Vanhojen mestarien kertomuksiin kannattaa tosiaan suhtautua varauksella. Muisti alkaa pettää, mutta egot eivät.

 

[Kemper]

Eikä pidä unohtaa, että samoihin aikoihin Kennethin kanssa ajoi myös toinen ruotsalainen, Mikael Ericsson (huomaa eri kirjoitusasu), Henkan korvaaja Lancialla ja vuoden 89 Suurajovoittaja.
Kuinkas Ruotsissa aikoinaan? Miten kovat odotukset Mikelle ja Kentalle asetettiin ? Odotettiinko heistä jopa Waldegårdin ja Blomqvistin manttelin perijöitä?

 

[AnttiL]

1995 Toyota kyllä kulki Portugalissa ihan hyvin, mutta vastaavasti Subaruissa otettiin siellä vähemmän tehoa irti Ruotsin konerikkojen takia.
Silmiinpistävä hyppäys Toyotalla tapahtui mielestäni vasta Kataloniassa. Jälkeenpäin täytyy ihmetellä, ettei kukaan osannut epäillä vilppiä, kun auto oli silmämääräisestikin muita tehokkaampi, ja kone kierti paljon raikkaammin kuin aiemmin.

Kuulemma Australiassa Langley Parkin pätkällä alkukiihdytyksessä ero oli silminnähtävä

 

[-Japé-]

Tuli luettua muistin virkistykseksi koko topic läpi. Pari perusteemaa jäi mieleen:

Vanhoista mediajutuista ym jää toisinaan fiilis että suomalaiskuskien asema A-ryhmän aikaisissa tallipaikkaneuvotteluissa ei ollut kovin vahva. Ehkä B-ryhmän aikaan suomalaisosaamista arvostettiin enemmän, ja A-ryhmän aikaan tallit sitten ajattelivat jo muita markkinoinnillisia arvoja enemmän ja siten muunmaalaisia kuskeja pyrittiin tuomaan enemmän esiin.

Toinen on sitten nämä tallien ja kuskien "ohjelmat" erikoisuuksineen. Olisi mukava löytää jotain vanhoja juttuja siitä millä logiikalla joku tietty talli tai kuljettaja on tavoitellut jotain tiettyä vajaata ohjelmaa. Käytännössähän suuri osa A-ryhmän osallistujista oli tätä vajaata ohjelmaa ja kuljettajien mestaruudesta ei ajanut usein kuin pari kuljettajaa per kausi. Toki rahoituksen, sopivan kaluston ym puute on vaikuttanut. Mutta erikoista suppeampaa ohjelmaa ajaneiden kuljettajien kohdalla on monesti se, että samalla merkillä kuitenkin ajoi samoina vuosina muita kuljettajia sitten eri kisoissa. Jos kaikki merkit olisivat keskittäneet kaikki kisaosallistumisensa vain muutamalle kuljettajalle, olisi jopa kuljettajien mm väännöt saattaneet tapahtua vielä laajemmalla skaalalla. Toki mukana on merkeiltä paikallisia "dealer team" yms osallistumisia joita ei välttämättä olisi muuten tapahtunut.

 

[AnttiL]

Vajaat ohjelmat tuli luonnostaan jo siitä, että vain 7-8 kisaa sai laskea hyväksi kauteen. Toinen homma oli sitten se, että kisat ja nuotitusjaksot oli niin pitkiä, että oli oikeasti tosi haastavaa vetää täysi kausi läpi. Tuohon aikaan käytettiin myös spesialisteja, eli Safarissa oli vähän eri kaverit kuin Korsikalla ja taas eri kaverit Jyväskylässä. Tai tietty oli niitä ykköskuskeja jotka ajoi ja voitti kaikissa, mutta spesialistitkin ylsi välillä voittoihin, tai ainakin podiumeihin, ja toi tärkeitä merkkipisteitä.

 

[Freak]

Jos kuljettajille laskettiin vain 7-8 kilpailua kauteen, niin laskettiinko merkkimestaruuteen kaikki osakilpailut?

 

[jjx]

93 Ruotsin ralli koosteessa Pulkkinen sanoi, että kuskilla on sallittua osallistua 10 kisaan.....

 

[Magnum2300]

Kankkunen myös muisteli 1995 kautta ihmetellen miksi Toyotalla tehtiin turbohuijaus kun autolla voitti muutenkin. No, eikös Montessa ja Ruotsissa juuri ollut karmeaa tehonpuutetta ja sitten yhtäkkiä auto rupesi kulkemaan paremmin? Lisäksi, Kankkunen itse ei voittanut kyseisellä mallilla yhtäkään kilpailua.

Toyotalla voitettiin yksi kilpailu. Auriolin voitto Korsikalla oli jossain määrin onnenkantamoinen. Bruno Thiry johti kisaa siihen asti, kun Escortista meni pyöränlaakeri kolmanneksi viimeisellä erikoiskokeella ja Thiry keskeytti siirtymälle. Tuossa vaiheessa Auriol oli 40 sekuntia perässä.

-Montessa ja Ruotsissa tehot olivat kateissa.
-Toyota oli kärkivauhdissa Portugalista alkaen. Siellä Kankkunen ajoi toiseksi 12 sekunnin erolla rallin voittaneeseen Sainziin.
-Portugalin jälkeen oli tuo edellä mainittu voittoisa Korsika
-Uudessa-Seelannissa McRae oli nopein, osittain hyvien Pirellin renkaiden vuoksi. Siellä kuitenkin Toyotat sijoilla 2., 3. ja 4.
-Australiasssa Eriksson Mitsulla ja McRae Subarulla olivat edellä, mutta Kankkunen oli 3. ja Schwarz 5.
-Kataloniassa Kankkunen ajoi johtoasemassa ulos ja Auriol tuli maaliin sijalla 3. Lopun tarinasta kaikki tietävätkin.

Ei tuo Toyota ollut huijauksellakaan mitenkään ylivoimainen auto. Ilman sitä auto olisi ollut ehkä vastaavalla tasolla kuin Ford Sierra Cosworth 4x4 oli vuonna 1992.

 

[AnttiL]

Kankkunenhan myös johti Kataloniaan mennessä MM-sarjaa vaikkei ollut voittanut yhtään kisaa.

 

[DC]

Bossella oli kovat panokset kaudelle 1997. Pellot laitettiin vuokralle ja keskittyminen oli pelkästään ralliuran edistämisessä.

IL 10.1.1997

Vaikka tarinalla onneksi olikin lopulta onnellinen loppu, ei mieli ollut erityisen korkealla vielä Portugalin jälkeen (ulosajo EK2, ei EK1 kuten ewrc väittää).





IL 25.3.1997

 

[AnttiL]

Oli se silti maanantain(!) ja koko rallin eka pätkä, koska EK1 piti ajaa sunnuntaina, mutta peruttiin

 

[Ayrton-Ana]

EK1 piti ajaa sunnuntaina, mutta peruttiin

Sunnuntain ykköspätkä kyllä ajettiin kisavauhtia läpi ja meno oli kuin B-ryhmän aikaan Sintrassa:

Pätkä mitätöitiin sitten kuitenkin jälkikäteen, mutta ei yleisön takia. Järjestäjät sekoilivat jotain Mäkisen auton punnituksessa ennen pätkää ja Mitsun jarrut vioittuivat. Eli pätkän mitätöinti johtui siitä, että Mäkinen joutui ajamaan pätkän läpi viallisella autolla järjestäjien virheen takia.