Entä jos Kiinan sijasta Neuvostoliitto?

[kouvotsvoni]

Tuli tuossa mieleen illan mittaan, että entä jos...Kiinan sijasta Neuvostoliitto olisi ottanut kapitalismin tykönsä. Olisiko moinen ollut edes mahdollista, ja olisivatko rikkaat jenkit ym lähteneet investoimaan maahan? Olisiko Maailman tilanne muuttunut oikeastaan miksikään nykyisestä? Mahtava Neuvostoliitto heittäisi velkarahaa USAn talouden pyörittämiseksi ja Kiina olisi vaihtanut kapitalismiin liian nopeasti pyörien totalitarismin ja opposition vaientamisen varassa.

 

[jps]

Molemmissa maissa kommunismi romahti. Neuvostoliitto hajosi, vaikka suurin osa alueesta jäi Venäjälle. Kiinassa maantieteellisä muuutoksia ei ole tapahtunut, mutta käytännössä siellä toimii vastaavanlainen rosvokapitalismi kuin Venäjällä. Venäjä leikkii demokratiaa, Kiina ei edes leiki.

Neuvostoliitoosa olisi ollut huomattavasti vähemmän työvoimaa tyrkyllä. Kiinalaiset vaikuttavat myös huomattavasti luotettavimmlta sopimuskumppaneilta kuin venäläiset. Kumpikaan niisä ei välitä pätkääkään tekijänoikeuksista ja muista sellaisista vähäpätöisistä asioista. Vanäjällä on lyritysten varastaminenihan tavallista, Kiinasta vastavaa ei ole raportoitu.

Ei Neuvostoliitto/Venäjällä ole tarjota sen kummempaa kuin Kiinalla.

 

[Black Leopard]

Kiinan tapauksessa on muistettava, että nykyiseen tilanteeseen johtanut kehitys alkoi jo 70-luvun alussa. USA avasi tuolloin jäissä olleet suhteet Kiinaan ja tie laajemmalle yhteistyölle oli auki Deng Xiapongin noustua Kiinan johtoon vuosikymmenen lopulla. Jenkkien perässä seurasi muu länsimaailma.

Neuvostoliitto lähti muutokseen mukaan hiljalleen vasta Gorbatšovin valtakaudella 80-luvun lopulla. Kun Kiinassa vapautettiin vain taloutta, Neuvostoliitossa keskityttiin sekä sananvapauteen että talousuudistuksiin. Yhdessä Neuvostoliiton pahojen sisäisten ongelmien ja muiden Itä-Euroopan sosialistimaiden ongelmien kanssa lopputulos ei voinut olla muuta kuin huono järjestelmän kannalta.

Siinä missä Neuvostoliitto koostui viidestätoista eri neuvostotasavallasta, on Kiina useasti julistanut olevansa yksi ja jakamaton. Esimerkiksi tiibetiläiset ja uiguurit haluaisivat huomattavasti laajempaa itsehallintoa ja osa alueiden väestöstä jopa itsenäisyyttä, mutta koska kunnollisia ulkomaisia tukijoita ei ole, on pienetkin mielenosoitukset murskattu Kiinan toimesta armotta. Samoin on murskattu kotoiset hallinnon äänekkäät kriitikot, demokratia-aktivistit, kansanliikkeet ja ylipäätään kaikki tahot joista hallinto ei erityisemmin pidä. Kansa ei kapinoi laajemmassa mitassa ennen todella mittavia talousongelmia.

Jos Neuvostoliiton johto olisi alkanut käyttää täydessä mitassa voimaa ehkäistäkseen valtion hajoamisen 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa, niin tuo olisi pahimmassa tapauksessa johtanut laajamittaiseen sisällissotaan jonka lopputulos olisi silti ollut sama kuin mitä se rauhanomaisessa muutoksessa oli.

Siinä missä Kiina tarjoaa läntisille kapitalisteille lähes rajattomasti puoli-ilmaista ja kuuliaista työvoimareserviä, ei Euroopassa tuollaista pystyisi tarjoamaan edes elinvoimainen Neuvostoliitto. Kiinan käytäntöjä ja politiikkaa tehokkaasti hyödyntääkseen neuvostovaltio olisi ollut aivan liian humaani.

 

[jps]

Kiinan käytäntöjä ja politiikkaa tehokkaasti hyödyntääkseen neuvostovaltio olisi ollut aivan liian humaani.

Tuohon jotain perusteluita. Neuvostoliittossa ei kunnioitettu mitään ihmisoikeuksia. Eivät ne nykyvenäjälläkään hääppöiset ole, mutta ei se enää suuri vankileiri ole.

 

[kouvotsvoni]

Ajatukset heräsivät Ulkolinjaa katsoessa.. Jos ja jos Neuvostoliitto olisi valinnut Kiinan suunnan jo tuolloin 70-luvulla hitaasti, mutta varmasti. Työvoimaa ei olisi yhtä loputtomasti, mutta kyllähän 3-4 kertaa pienemmällekin väelle olisi töitä riittänyt, kun tehokkuus olisi kasvanut. Nytkin Kiinan työvoimasta "vain" puolet teollisuudessa, eikä kaikki mene vientiin.. Niin ja onhan Venäjällä myöskin luonnonvaroja enemmän. Neuvostoliiton kansakin olisi varmaan pysynyt tyytyväisempänä, kun tulotaso olisi noussut Kiinan lailla.

 

[Black Leopard]

Tuohon jotain perusteluita. Neuvostoliittossa ei kunnioitettu mitään ihmisoikeuksia. Eivät ne nykyvenäjälläkään hääppöiset ole, mutta ei se enää suuri vankileiri ole.

Noh, ei Neuvostoliitto tietysti mikään sananvapauden ja kansalaisvapauksien mallimaa ollut vielä Gorbatshovin kaudellakaan, mutta suunta oli oikea.

 

[T.K]

No kun muistellaan, mitä itse Mao teki, niin voidaan sanoa, että Kiina oli kommunistinen valtio, tai ainakin kehittyi hyvin nopeaa tahtia siihen suuntaan. Toki täytyy mainita, että Maon alkuperäisessä suunnitelmassa hän yritti muuttaa Kiinasta suurta maatalouskommuunia muistuttavaa kommunistista maatalousvaltiota. Mutta muutti suunnitelmiaan, ja rupesi tekemään kiinasta Neuvostomallista teollisuusmaata. Tämä toki johti siihen, että hänen kamppanijansa johtivat kymmenien miljoonien kiinalaisten kuolemaan ja Kiinan kehityksen häiriintymiseen, johtuen siitä, että Maon Suuri harppaus yritti tehdä Kiinasta suurimman teräksentuottajan, mutta hänen laskelmat olivat pielessä, ja kun kukaan ei korjannut satoa, arvioiden mukaan 40 miljoonaa kiinalaista ehti kuolla nälkään, ennenkuin kampanija lopetetiin vuonna 1960. Jostain syystä välit Neuvostoliittoon kylmenivät samaan aikaan, koska Mao piti valtaanoussutta Nikita Hruštšovia liian oikeistolaisena.
1964 julkaistu Pieni Punainen Kirja vain pönkiti maon asemaa, etenkin nuorison kesuudessa.
Wikipediasta:
"Seuraavana vuotena Zedong julkaisi 23 kohtaa, joissa hän kehotti kansalaisia arvostelemaan vapaasti kaikkia Kiinan johtajia, lukuun ottamatta häntä itseään. Tästä liikkeelle lähtenyt kulttuurivallankumous synnytti punakaarteja, innostuneesta nuorisosta koostuvia laumoja, jotka perustivat omia tuomioistuimia ja hävittivät vapaasti vanhoja kulttuurimerkkejä Kiinasta. Punakaartilaiset kävivät intellektuellien ja maan johtajien kimppuun ja tilanne erityisesti kaupungeissa muuttui täydeksi sekasortoiseksi kaaokseksi, jota ei enää johtanut kukaan, ei edes itse Mao. Maa vajosi anarkiaan ja kaaokseen, jonka tutkijat uskoivat pysäyttäneen Kiinan kehityksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Mao lopetti miljoona kuolonuhria vaatineen kulttuurivallankumouksen vuonna 1969, mutta varsinaisesti sen katsotaan päättyneen vasta hänen kuolemaansa. Kulttuurivallankumous kuitenkin pönkitti Maon valtaa ja hänestä tuli Kiinan nuorison suuri idoli"

Ihmettelen vain, että aika hyvin Kiina on edistynyt, kun ajatellan, minkälaiset arvet ja osaltaan kehityksen Mao Kiinassa aiheutti, kun hänen valtakautensa päättyi hänen kuoltuaan 1976, ja nyt ollaan jo suuri teollisuusmaa.

Wikipedia