Haa.
Päivitänpä tätäkin kertomusta taas kerran.
Anteeksi vaan kun hyppään suoraan asiaan. Aikaisemmat postaukseni tästä aiheesta kannatta lukea, jos "tarina" tuntuu vieraalta...
Viime toukokuussa rinsessalle suoritetun vatsanalueen ultraäänikuvauksen perusteella ei löytynyt mitään uutta, eikä erikoista hänen verenkierrossaan. Samat, keväällä 2004 diagnosoidut, alkuperäiset ongelmat ovat kuitenkin edelleen olemassa, vaikka niitä on jo aikaisemmin kertomallani tavalla korjattu yliopistosairaalatasolla.
Tietyt arvot hänen terveydessään eivät vaan millään asetu normaaleihin rajoihin. Eli lääkitystä tarvitaan. Tällä hetkellä lääkitys on jo samalla tasolla, kuin toukokuussa 2004 rinsessan päästessä sairaalasta.
Karkeasti arvioiden voisi jopa ehkä sanoa, että lokakuussa 2004 suoritetulla valtimon korjausleikkauksella ei ole ollut mitään vaikutusta. Ehkä edellä oleva on kuitenkin hieman liioitellusti ja jyrkästi sanottu ? Saattaisi jopa
olla, että em. arvot olisivat ilman leikkausta samalla, jopa hengenvaarallisella tasolla kuin huhtikuussa 2004 ? Ken tietää. Uskomme kuitenkin vahvasti leikkauksen olleen tarkoituksenmukainen.
Mutta kuitenkin, jo mainitun -05 toukokuussa suoritetun UÄ-kuvauksen jälkeen rinsessa on ollut taas kerran UÄ-kuvauksessa kesällä -05, sekä UÄ-doppler-kuvauksessa syksyllä -05. Maallikkona en osaa sanoa, notta mitä eroa on UÄ-, ja UÄ-doppler-kuvauksilla. Mutta sen tiedän, notta rinsessan terveys ei ole sitä mitä pitäisi olla. Tästä on kiistaton fakta olemassa.
Viimeisin tutkimus on ollut kolmisen viikkoa sitten suoritettu MRI-kuvaus, jossa taas kerran tutkittiin vatsan alueen verenkiertoa. Pelleilystä ja huomion saamisesta tässä ei missään nimessä ole kysymys, sillä MRI-kuvauksen (magnettikuvauksen) omavastuu on kuuleman mukaan yli 400 €. Onneksi tuo summa maksetaan sairaanhoitopiirin budjetista potilaan alaikäisyyden takia.
Tässä on viime päivinä puolin ja toisin soiteltu TYKS:n elintensiirtopoliklinikan kanssa, mutta tuloksia MRI/magneettikuvauksesta ei ole vielä tullut, vaikka kuvauksesta tulee ensi maanantaina kuluneeksi jo kolme viikkoa.
Hieman helpotusta tilanteeseen tuonee perjantainen, 11.11. puhelinkeskustelu TYKS:n elintensiirtopoliklinikan sairaanhoitajan kanssa. Hän sanoi, ettei ole kysymys mistään vakavasta, koska MRI-kuvien lääkärin lausunnot edelleen viipyvät. Hätätapaukset hänen mukaansa olisi jo hoidettu. Hän kehoitti vaan olemaan pitkämielinen...
Muttamutta, odottavan aika on pitkä, ja epätietoisuus syö miestä. Ja kuin myös syöpi tyttöä, ehkä jopa enemmän kuin isäänsä... Mut ei tässä kait voi tehdä muuta, kuin odotella... Ja odotella...
Eiköhän se siitä.
