Erkko ärähti!

[patriot]

Sasi jatkaa rummutustaan. Eikö se väsy?

MTV3:

Sasi pitää edelleen kiinni siitä, että presidentti Tarja Halosen puhe YK:n täysistunnossa olisi pitänyt käsitellä etukäteen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Sasin mielestä ulkopolitiikan johto ja päätöksenteko on tällä hetkellä vähintäänkin sekavassa tilassa.

- Uuden perustuslain tarkoitus on, että Suomelle on ulkopolitiikassa vain yksi ja johdonmukainen linja. Siksi tasavallan presidentin päätöksenteko on sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen. Kantaa pitää hioa presidentin ja hallituksen kesken niin pitkään, että se on yhteisesti hyväksytty, Sasi opastaa.

Sasin mukaan jo presidentti Kekkosen aikana oli tapana, että presidentti neuvotteli hallituksen kanssa tärkeistä linjapuheistaan.

Sasi ei hyväksy pääministeri Matti Vanhasen vastausta, jonka mukaan Irakin sodan luonnehtiminen presidentin YK-puheessa kansainvälisen oikeuden vastaiseksi perustuisi suoraan Paavo Lipposen hallituksen aikaiseen kannanottoon, joka annettiin 7. maaliskuuta 2003.

- Kansainvälisen diplomatian kielessä sanonnoilla "ei hyväksyttävää" ja "ei kansainvälisen oikeuden mukainen" on suuri ero. Valiokunnassa tekemääni ehdotusta ihmisoikeuksien turvaamisesta ulkoministeri Tuomioja vastusti voimakkaasti, koska se hänen mielestään oli liiaksi Yhdysvaltoja ymmärtävä. Sanamuodot asetettiin siten kultavaa'alla, Sasi kuvailee.

Sasin mielestä myös presidentin ja pääministerin eri näkemykset rauhanturvalain uudistamisesta perustelisivat puheiden käsittelyä utvassa.

- Pääministerin kannan mukaan EU:n sotilaallisiin operaatioihin ei tarvita YK:n valtuutusta. Presidentin puhe leimaa tällaisen kannan kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, Sasi tulkitsee.

(MTV3-STT)

 

[elle]

Vanhanen:

- Viime aikoina ulkopoliittista linjaa on hämmentänyt erityisesti kokoomus.

Just! Vanhanenkin on viimein löytänyt syyllisen.

Aika piirileikkiä! Ensin ulkoasiainvaliokunnan SDP:tä edustava Liisa Jaakonsaari lataa moitteita ulkopolitiikan johdolle. Seuraavaksi älähtää Risto E. J. Penttilä, jonka jälkeen samalla asialla on kolumnissaan Suomen Kuvalehden Tapani Ruokanen. Asiaa jatkaa Aatos Erkko, A. Stubb ja Suvi-Anne Siimes ..

 

[ettelbruck]

Sasi jatkaa rummutustaan. Eikö se väsy?

MTV3:

Sasin mukaan jo presidentti Kekkosen aikana oli tapana, että presidentti neuvotteli hallituksen kanssa tärkeistä linjapuheistaan.


(MTV3-STT)

Mitähän tuo Sasi nyt on vetänyt????
Siis Kekkosen aikana oli mahdollista että UKK kertoi hallitukselle etukäteen mitä mieltä hän on ja mitä hallitus voi olla mieltä ja sanoa mutta NEUVOTTELEMISEKSI tuota ei voi millään kutsua.

 

[patriot]

Just! Vanhanenkin on viimein löytänyt syyllisen.

Aika piirileikkiä! Ensin ulkoasiainvaliokunnan SDP:tä edustava Liisa Jaakonsaari lataa moitteita ulkopolitiikan johdolle. Seuraavaksi älähtää Risto E. J. Penttilä, jonka jälkeen samalla asialla on kolumnissaan Suomen Kuvalehden Tapani Ruokanen. Asiaa jatkaa Aatos Erkko, A. Stubb ja Suvi-Anne Siimes ..

Risto E.J Penttilän motiivit ovat siinä, että hän haluaa kammeta niin Halosen kuin Tuomiojankin pois paikaltaan. Erkko haluaa taas pitää Halosen presidenttinä niin arvostelee Vanhasta. Ruokanen on journalisti, Stubb kokoomuslainen ja Siimes vasemmistoliiton pj, siis puolueen jonka oma linja suuhteessa esim. EU:n yhteiseen puolustukseen on jokseenkin hakusessa.

Jaakonsaari on ainut, jonka kritiikillä on mun silmissä merkitystä. Ulkopolitiikan johto on ei ole sellaisessa kriisissä kuin väitetään. Halonen, Tuomioja ja Vanhanen ovat keskeisissä asioissa yhtä mieltä ja ovat yhdessä päättäneet suurista linjoista. Siinä Jaakonsaari on oikeassa, että nämä kolme saisivat jättää turhan puuhastelun, kuten erikoispykälien laatimisen EU:n perustuslakiin vähemmälle, kun niitä ei kerran edes tarvita. Suomi on lähtenyt täysillä mukaan EU:n yhteiseen puolustukseen. Turhaan käytettiin diplomaattisia paukkuja Suomen puolustuspolitiikan erityisaseman kirjaamiseen.

 

[AMS82]

Jaakonsaari on ainut, jonka kritiikillä on mun silmissä merkitystä. Ulkopolitiikan johto on ei ole sellaisessa kriisissä kuin väitetään. Halonen, Tuomioja ja Vanhanen ovat keskeisissä asioissa yhtä mieltä ja ovat yhdessä päättäneet suurista linjoista. Siinä Jaakonsaari on oikeassa, että nämä kolme saisivat jättää turhan puuhastelun, kuten erikoispykälien laatimisen EU:n perustuslakiin vähemmälle, kun niitä ei kerran edes tarvita. Suomi on lähtenyt täysillä mukaan EU:n yhteiseen puolustukseen. Turhaan käytettiin diplomaattisia paukkuja Suomen puolustuspolitiikan erityisaseman kirjaamiseen.

Jaakonsaari on se henkilö johon vetoamalla tästä ulkopoliittisesta keskustelusta on tehty hallituspuolueiden sisäinen vääntö, vaikka itseasiassa Jaakonsaarin paljon huomiota saanut lausunto ulkopoliitiikan suunnan hämäryydestä, viittasi hänen omien sanojensa mukaan hallituksen turvallisuuspoliittiseen selontekoon, ja siltä osin nimenomaan puolustusministeriön tekemään puolustuspolitiiikan analyysiin, jota Jaakonsaari piti vanhakantaisena ja ristiriidassa ulkopoliittisen ympäristön muutoksia kuvaavan osion kanssa. Olen sinällään täysin samaa mieltä siitä, että Jaakonsaaren kritiikki on vakavasti otettavaa, mutta Vanhanen ja Tuomioja taisivat molemmat heti alkuvaiheessa antaa kokolaillla tyhjentävän vastauksen siihen. Suomessa ei nähdä perustelluksi luopua yleisestä asevelvollisuudesta tai liittyä NATOn - ja jos nuo kaksi perusasiaa pysyvät ennallaan, on aika vaikeata kirjoittaa puolustuspoliittista selontekoakaan millään muulla tavalla. (voidaan toki luopua koko järjestelystä ja siirtyä jatkossa suppeampaan menettelyyn, mutta se onkin menettelyllinen kysymys eikä mikään linjaratkaisu)

Näpertelysyytökset voivat sinällään olla perusteltuja, mutta ei Suomi ihan turhaan omaa lisäystään perustuslailliseen sopimukseen ajanut. Suomen toiveiden mukaisesti ko. sopimuksessa vahvistetaan se, ettei sillä muuteta NATO:n ulkopuolella olevien EU-maiden statusta eli liitetä näitä maita NATOn ikäänkuin takaoven kautta. Suomalaisten enemmistö hyväksyy EU:n nopean toiminnan joukot mutta suhtautuu kielteisesti NATO-jäsenyyteen. Leimallista isolle osalle ulkopolitiikan kritiikkiä on se, että siinä yritetään viedä pohjaa suomalaisten enemmistön hyväksymältä linjalta ja samalla rakentaa pohjaa tulevalle NATO-jäsenyydelle. Perätään poliittista johtajuutta, joka ulottuisi myös kansan enemmistön näkemyksien kanssa ristiriidassa oleviin puolustuspoliittisiin valintoihin. Toinen lievempi mutta ei arvostelijoiden kannalta suosiollisempi tulkinta on se, että arvostelemalla hallitusta erinäiset tahot haluavat nostattaa omaa profiiliaan. Epäilemättä taustalla on myös jo tulevan presidenttipelin asetelma, vaikka tältä osin kaikki puhuvat ohi todennäköisten pääehdokkaiden.

 

[Törni]

Leimallista isolle osalle ulkopolitiikan kritiikkiä on se, että siinä yritetään viedä pohjaa suomalaisten enemmistön hyväksymältä linjalta ja samalla rakentaa pohjaa tulevalle NATO-jäsenyydelle. Perätään poliittista johtajuutta, joka ulottuisi myös kansan enemmistön näkemyksien kanssa ristiriidassa oleviin puolustuspoliittisiin valintoihin.

Tämä on ydinkysymys. Ulkopolitiikan yksi keskeinen päätös on turvallisuuspoliittinen linjaus.

Mikä tällä hetkellä on suomalaisten enemmistön hyväksymä turvallisuuspoliittinen linjaus ja kansan näkemys? Yleinen asevelvollisuus on mantra jota hoetaan, mutta mitä muuta?

Perinteisen näkemyksen mukaan valtio rakentaa turvallisuutensa ydinpelotteen, sotilaallisen liittoutumisen tai puolueettomuuden varaan. Ydinpelote ei Suomen kohdalla tule kysymykseen, mutta liittoutuminen tai puolueettomuus tulee. Ongelma on siinä että Suomi ei ole selvästi ilmoittanut olevansa puolueeton mutta ei myöskään ole päättänyt liittoutua.

Suomen epämääräinen turvallisuuspoliittinen linjaus on tällä hetkellä se että ollaan pääsääntöisesti puolueettomia mutta ei kuitenkaan suljeta mitään ovia mihinkään suuntaan vaan seurataan kuinka tilanne kehittyy. Tällaisesta turvaratkaisusta ei hädän tullen saada paljoa selkänojaa.

Pitää tehdä perusteellinen analyysi (puolustuspoliittinen selonteko ei nyt sellaiseksi kelpaa) ja käydä avoin keskustelu. Sen jälkeen pitää tehdä päätös ja toimia sen mukaan. Tähän ei nyt jostain syystä kyetä.

 

[Archie]

Pitää tehdä perusteellinen analyysi (puolustuspoliittinen selonteko ei nyt sellaiseksi kelpaa) ja käydä avoin keskustelu. Sen jälkeen pitää tehdä päätös ja toimia sen mukaan. Tähän ei nyt jostain syystä kyetä.

Johtuisko siitä, että sotilaallisella liittoutumisella ei ole kansan tukea. Noin muuten olen kyllä samoilla linjoilla, ehkä olisi parempi kuulua johonkin kuin ei mihinkään.

 

[Törni]

Johtuisko siitä, että sotilaallisella liittoutumisella ei ole kansan tukea. Noin muuten olen kyllä samoilla linjoilla, ehkä olisi parempi kuulua johonkin kuin ei mihinkään.

Jos liittoutumisella ei ole kansan tukea niin tehdään sitten selvä päätös että Suomi on jatkossa puolueeton ja lopetetaan tämä päättämättömyyden aikakausi. Siinä olisi selkeät suuntaviivat ulkopoliittisille toimijoille ja selvät eväät oman uskottavan puolustuksen rakentamiselle tulevaisuudessa.

Huonompikin päätös tässä asiassa on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.

 

[elle]

Jos liittoutumisella ei ole kansan tukea niin tehdään sitten selvä päätös että Suomi on jatkossa puolueeton ja lopetetaan tämä päättämättömyyden aikakausi. Siinä olisi selkeät suuntaviivat ulkopoliittisille toimijoille ja selvät eväät oman uskottavan puolustuksen rakentamiselle tulevaisuudessa.

Se kait tässä osaltaan luo tätä ulkopolitiikan teon tuskaa, kun on haluttu erotella ulkopoliittisesta linjasta erilleen puolustusratkaisut. Pääministeri korostaa, että Suomen puolustusratkaisut perustuvat sotilaalliselle liittoutumattomuudelle, kun taasen ulkopolitiikan suhteen olemme liittoutuneita. Puolueettomuudesta ei Vanhasen mukaan voida enää puhua.

 

[AMS82]

Jos liittoutumisella ei ole kansan tukea niin tehdään sitten selvä päätös että Suomi on jatkossa puolueeton ja lopetetaan tämä päättämättömyyden aikakausi. Siinä olisi selkeät suuntaviivat ulkopoliittisille toimijoille ja selvät eväät oman uskottavan puolustuksen rakentamiselle tulevaisuudessa.

Huonompikin päätös tässä asiassa on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.

Entäpäs jos kansan enemmistö sattuukin olemaan sitä mieltä, että EU:sta ei ole syytä erota puolueettomuuskategorian nimissä? Silloin ei puolueettomuuslinjaustakaan voida toteuttaa, koska sekään ei vastaa kansan enemmistön tahtoa.

En näe, että huono päätös olisi parempi kuin ei päätöstä ollenkaan, sillä koko asetelma perustuu virheelliseen kategorisointiin. Minua ei vakuuta puheet perinteisestä mallista ja sen tarjoamista kolmesta vaihtoehdosta, joiden ulkopuolella ei mitään muuta ole.

Itse puhuit aikaisemmin nimenomaan puolustuspoliittisesta ratkaisusta mutta nyt olet sitten jo valmis toteamaan, että puolustuspoliittinen ratkaisu asettaa selkeät suuntaviivat puolustuspolitiikan rakentamisen lisäksi ulkopoliittisille toimijoille. Minä en näe asiaa samalla tavalla, vaan ellenin mainitsema ja käytännössä toteutuva linja vastaa paremmin todellista maailmaa, jota ei olla tähän mennessä onnistuttu hahmottamaan minkään peliteorian kautta.

 

[Törni]

Entäpäs jos kansan enemmistö sattuukin olemaan sitä mieltä, että EU:sta ei ole syytä erota puolueettomuuskategorian nimissä? Silloin ei puolueettomuuslinjaustakaan voida toteuttaa, koska sekään ei vastaa kansan enemmistön tahtoa.

En näe, että huono päätös olisi parempi kuin ei päätöstä ollenkaan, sillä koko asetelma perustuu virheelliseen kategorisointiin. Minua ei vakuuta puheet perinteisestä mallista ja sen tarjoamista kolmesta vaihtoehdosta, joiden ulkopuolella ei mitään muuta ole.

Itse puhuit aikaisemmin nimenomaan puolustuspoliittisesta ratkaisusta mutta nyt olet sitten jo valmis toteamaan, että puolustuspoliittinen ratkaisu asettaa selkeät suuntaviivat puolustuspolitiikan rakentamisen lisäksi ulkopoliittisille toimijoille. Minä en näe asiaa samalla tavalla, vaan ellenin mainitsema ja käytännössä toteutuva linja vastaa paremmin todellista maailmaa, jota ei olla tähän mennessä onnistuttu hahmottamaan minkään peliteorian kautta.

Minä seison edelleen vahvasti sanojeni takana.

Jos EU:sta ei haluta, niin kuin todella hienosti sanoit; erota puolueettomuuskategorian nimissä, niin päätetään sitten selvästi että ollaan integroitumassa Euroopan yhteiseen puolustukseen ja kansainväliseen kriisienhallintaan (nythän on jo tehty ensimmäisiä hapuilevia "päätöksiä"). Määritellään selkeät suuntaviivat ja katso; taas on ulkopoliittisten toimijoiden helppo työskennellä.

Suomen sekavuus ulkopolitiikassa ei johdu välttämättä ulkopoliittisten toimijoiden kyvyttömyydestä, vaan siitä että Suomi ei ole määritellyt itselleen turvallisuuspoliittista ratkaisua eikä selkeätä ulkopoliittista linjaa ja päämääriä. Jos selvän päämäärän puuttuminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jonkun mielestä hyvä asia, pidän sitä perin outona.

Menneiden muistelu ei myöskään ole itseisarvo. Historia on kuitenkin osoittanut että nimenomaan turvallisuuspoliittiset lainalaisuudet ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet hämmästyttävän vähän.

Puolustusvoimien organisaatiota ja johtamisjärjestelmää mukautetaan kovalla kädellä ja isolla rahalla NATO -yhteensopivaksi. Vaikuttaa vähän siltä että päättämättömyys johtuu siitä että halutaan odottaa kansan enemmistön mielipiteen kääntymistä NATO -myönteisemmäksi. Pitäisi kuitenkin ymmärtää että odottaa ei voida loputtomiin. NATO on kohta jo menettänyt merkityksensä.

 

[AMS82]

Hiljattain NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan liittyen Suomen arvioitiin esimerkillisesti kansainvälisessä rauhanturvaamisessa ja kriisienhallintatyössä. Nähdäkseni meillä on tältä osin täysin selkeä linja, joka myös kansainvälisesti tunnistetaan. Suomi pystyy johtamaan tiettyjä rauhanturvaamisprojekteja es. Bosniassa, mikä ei varmastikaan onnistuisi maalta, jolla ei yleisesti arvioida olevan sitoutuneisuutta mainittuun toimintaan.

Eurooppalaisen puolustuksen suhteen on tuotava esille se, että ei sellaista ole tällä hetkellä olemassa. Es. EU:n nopean toiminnan joukot ovat vasta syntymässä ja tässä toiminnassa Suomi on mukana. Itseasiassa NATO:n ulkopuolelta ei voida löytää yhtäkään sellaista Eurooppalaiseen puolustukseen liittyvää hanketta, jossa Suomi ei olisi mukana. Suomen on linjattu olevan mukana Eurooppalaisessa yhteistyössä ja pyrkivän sitä myös edistämään. Tämä linjaus toteutuu käytännössä, joten siltä osin ei politiikan suuntakaan kaipaa täsmennystä.

NATO-yhteensopivuuden tarpeelle näen syynä sen, että Suomi toimii yhteistyössä NATOon kuuluvien maiden kanssa. Lisäksi voimassa olevan puolustuspoliittisen linjan mukaan NATO-jäsenyys on todellinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Jos yhteensopivuutta ei olisi, niin olisi vaikeata väittää, että ovi Natoon on Suomelle auki ja ratkaisut tältä osin ovat omissa käsissämme. Edelleen voidaan kysyä, että mistä niitä toimintamalleja sitten haettaisiin, jos ei NATO:n piiristä. Es. materiaalihankintojen osalta ei yleensä ole muita vaihtoehtoja, kuin NATO-yhteensopivat tuotteet Euroopassa tai USA:ssa toimivalta puolustuskonsernilta tai vaihtoehtoisesti Venäjältä. Syitä varovaisuuteen Venäjän kanssa tehtävien materiaalihankintojen suhteen lienee tarpeetonta erikseen tuoda esille.Venäjän pois rajaamisen jälkeen jäljelle jää NATO-yhteensopivia tuotteita, joita olisi järjetöntä pyytääkään erikseen muokkaamaan vähemmän NATO-yhteensopiviksi.

Minä näen tilanteen Euroopassa sellaisena, ettei mitään nykyistä selkeämpää linjausta Eurooppalaisen puolustuksen puolesta ole edes tarpeellista esittää. EU:n ja NATO:n osalta halutaan välttää turhien päällekkäisten järjestelmien luominen ja tuota linjausta ei kukaan edes yritä kyseenalaistaa. Jos korostetaan EU:n omaa puolustusta, joudutaan väistämättä samalla kyseenalaistamaan NATO:n rooli Euroopassa, silloin ei voitaisi enää sanoa, että NATO on Suomelle todellinen vaihtoehto tulevaisuudessa. Suomen linjauksien voidaankin perustellusti edellyttää olevan niin joustavia, että ne mahdollistavat laajan yhteistyön. Meidän intresseissämme ei ole eikä voikaan olla asettuminen jonkun blokin jäseneksi. (ne blokit ovat käytännössä NATO:a ja EU:n omaa puolustusta korostavat näkemykset, jotka perustuvat tietynlaiselle idealismille, johon suurilla mailla ehkä on varaa, mutta jollaiseen ei Suomen kaltaisen maan kannata sortua)

 

[Törni]

Korjataan asiavirhe. En tiedä mitä tarkoitat "rauhanturvaprojektilla", mutta Suomi ei pysty johtamaan mitään rauhanturvaoperaatiota. Osallistua se niihin toki voi ja sitä varmaan tarkoitit.

Tilanne maailmassa on tällä hetkellä epävakaampi kuin aikoihin ja vaikka Suomen lähialueilla ei välittömiä uhkia olekaan näkyvissä, viisasta politiikkaa olisi hankkia turvatakuut ja/tai tehdä selkeä turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Suomi on nyt yli 10 vuotta "kellunut" tilanteessa jossa sillä ei tällaisia takuita ole ollut. Kuitenkin alueellinen puolustusjärjestelmä on samana aikana käytännössä ajettu alas ja kenttäarmeijan kokoa on supistettu rajusti.

Mukana oleminen EU:n oman puolustuksen kehittämisessä on varmasti oikea linja. Se saattaa tuottaa nuo turvatakuut jatkossa. Ongelma on se että prosessi saattaa kestää vielä vuosia eikä varmuutta EU:n puolustuksen lopullisesta formaatista ole. Huomattavaa on se että Suomi ei saa mitään turvatakuita, vaikka se olisi tällä hetkellä mukana kaikissa mahdollisissa yhteistyöprojekteissa joita sotilaallisen tai puolustuksellisen yhteistyön nimissä Euroopassa on käynnissä.

NATO:n merkityksen vähenemisestä totesinkin jo edellisessä kirjoituksessani. Jälkiviisaus on tietysti typerää viisautta, mutta NATO:n liittyminen olisi saattanut olla järkevää jo useita vuosia sitten. Suomi on jo ajat sitten päässyt irti YYA -sopimuksen kahleista, mutta ei ole vielä löytänyt suuntaa tässä asiassa. Odottelu, tilanteen seuraaminen ja mukana olo erilaisissa yhteistyöhankkeissa tuntuu varmasti monesta tällä hetkellä viisaalta ja on myös kovin helppoa. Itse olen asiasta kuitenkin eri mieltä.

 

[AMS82]

Korjataan asiavirhe. En tiedä mitä tarkoitat "rauhanturvaprojektilla", mutta Suomi ei pysty johtamaan mitään rauhanturvaoperaatiota. Osallistua se niihin toki voi ja sitä varmaan tarkoitit.

Viiittasin köykäisesti tähän uutisen:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=63620
---------------------------------
Suomi ottaa osittaisen vetovastuun EU:n Bosnia-operaatiossa

STT-NIILO SIMOJOKI-IA, 1.12.2004

EU:n historian ensimmäinen varsinainen kriisinhallintaoperaatio otti suomalaisten osalta konkreettisen askeleen keskiviikkona, kun valtava Camp Eagle -tukikohta siirtyi amerikkalaisilta suomalaiskomentoon. Vahdinvaihdon merkiksi lähellä Tuzlaa sijaitsevassa tukikohdassa nousi puoliltapäivin lyhyessä seremoniassa salkoon siniristilippu.

Suomella on torstaina virallisesti aloittavassa EUFOR-joukkojen Althea-operaatiossa näkyvä rooli: Suomi johtaa yhtä kolmesta pääosastosta ns. kehysvaltiona. 1 800 sotilaan ja 13 kansallisuuden Pohjoisen osaston komentajana toimii prikaatikenraali Juha Kilpiä.

Althea-operaatio jatkaa saman suuruisena ja samoilla toimivaltuuksilla kuin sen edeltäjä, NATO:n johtama SFOR-operaatio.
...
Suomalaisvetoisen pohjoisen osaston suurimmat kansalliset joukko-osastot ovat Turkista, Portugalista ja Puolasta. Kuhunkin osastoon kuuluu noin 300 sotilaan jalkaväkikomppania. Suomalaiset ovat mukana reilun 200 sotilaan joukolla.
----------------------

 

[Törni]

Viiittasin köykäisesti tähän uutisen:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=63620
---------------------------------
Suomi ottaa osittaisen vetovastuun EU:n Bosnia-operaatiossa

Ymmärsimme asian hieman eri tavalla. Rauhanturvaoperaatioita on aina johtanut YK tai NATO YK:n mandaatilla, ei yksittäinen valtio. Tällä kertaa johtovastuussa on EU. Mutta hienoltahan tuo Suomen rooli tuossa operaatiossa näyttää. Toivotaan että asiat Bosniassa etenevät toivottuun suuntaan ja -vaikka se oudolta ehkä tässä vaiheessa kuulostaakin- joukkojen tarve alueella poistuu mahdollisimman nopeasti.

 

[Törni]

Keskustelu suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta ja ulkopolitiikasta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tämä keskustelu on tervetullut. Toivottavasti keskustelu johtaa ennen pitkään myös päätöksiin.

Tänään saatiin kuitenkin taas muistutus menneiltä ajoilta. Venäjältä tuli moitteita ja pääministeri sekä ulkoministeri riensivät kilvan laulamaan kuinka Venäjä on ymmärtänyt kaikki väärin. Ne tahot joidenka kanssa Suomi harrastaa yhteistoimintaa (mm NATO) eivät ole millään tavalla suunnattu Venäjää vastaan.

Olisi kuulemma pitänyt mainita joku konkreettinen esimerkki siitä mikä Suomen ja Venäjän suhteissa sujuu huonosti. Aivan yhtä hyvin voitaisiin kysyä että mikä maittemme suhteissa nyt sitten niin hyvin sujuu?

Ai että mitä pääministerin ja ulkoministerin sitten olisi pitänyt sanoa? Minun mielestäni totuus. No onneksi Halonen tapaa kohta Putinin ja kaikki on taas järjestyksessä ja hyvässä linjassa.

 

[elle]

Tänään saatiin kuitenkin taas muistutus menneiltä ajoilta. Venäjältä tuli moitteita ja pääministeri sekä ulkoministeri riensivät kilvan laulamaan kuinka Venäjä on ymmärtänyt kaikki väärin. Ne tahot joidenka kanssa Suomi harrastaa yhteistoimintaa (mm NATO) eivät ole millään tavalla suunnattu Venäjää vastaan.

Sergei Jastrzhembski jatkaa kritiikkiään siitä mihin on tämän syksyn aikana päässyt. Täysin vastavia lausuntoja on ollut luettavissa Venäjän mediassa aikaisemminkin, nyt uutuutena oli vain Suomen lisääminen joukkoon.

Ristiriitaisinta näissä lausunnoissa on se, että Jastrzhembskin mielestä EU:n ja Venäjän suhteiden muotoilua ei saisi jättää näiden radikaalien toimijoiden, russofobisten käsiin (tai termiä primitiivinen venäläisviha taisi aikaisemmin käyttää). Käytännössä taitaa kuitenkin olla niin, että EU:n toimeliaisuus Venäjän reviirillä on aika maltillista niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.

Ongelma on se, että Venäjähän haluaa keskittyä EU:n välisen integraation kehittämiseen, mutta lähinnä taloudellisessa mielessä. Kyse on Putinin linjasta - siis investoinneista!

Kukahan se eilen uutisissa esittikään, että venäläislausuntojen takana on Suomessa käyty vilkas Nato-keskustelu .. oikeasti, onko meillä meneillään niin vilkas Nato-keskustelu, että Venäjänkin on huolestuttava?

 

[jaska]

tuoreimmassa Suomen kuivalehdessä oli tän Maikkarin toimittajan, kuka Pariisissa hienostelee (Petäjistö, vai kuka se nyt olikaan) kolumni tästä ulkopolitiikasta ja siitä miten Suomen vaikutusvalta on romahtanut lipposen jälkeen... Suosittelen lukemaan...
Ett silleen!!!!!!!!

 

[Archie]

tuoreimmassa Suomen kuivalehdessä oli tän Maikkarin toimittajan, kuka Pariisissa hienostelee (Petäjistö, vai kuka se nyt olikaan) kolumni tästä ulkopolitiikasta ja siitä miten Suomen vaikutusvalta on romahtanut lipposen jälkeen... Suosittelen lukemaan...
Ett silleen!!!!!!!!

Niinpä, mutta miten suomen vaikutusvallan romahtaminen vaikuttaa meidän elämään? Toisaalta onko vaikutusvaltaa oikeasti koskaan ollutkaan? Jos se on pudonnut 0,00001:stä 0,00000001:een, niin mitä väliä?

 

[jaska]

Niinpä, mutta miten suomen vaikutusvallan romahtaminen vaikuttaa meidän elämään? Toisaalta onko vaikutusvaltaa oikeasti koskaan ollutkaan? Jos se on pudonnut 0,00001:stä 0,00000001:een, niin mitä väliä?

Niin onko ulkopolitiikalla väliä, vois lopettaa tarpeettomana...
Ett silleen!!!!!!!!!