CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15012
Maailmanmestariksi kovan työn kautta osa 5
Keke Rosberg: Syntynyt 6.12.1948 Solnassa Tukholmassa Ruotsissa 51 GP-lähtöä, 1 voitto (Dijon-Prenois 1982.) ja 1 paalupaikka (Brands Hatch 1982.)
Vuoden 1981 lopulla Keke oli onnistunut pääsemään irti Fittipaldilta kautta 1982 koskien. Hänen tallipaikkansa olivat vähissä. Päästyään irti uransa mahdollisesta lopettamisesta hän päätti jatkaa f1:ssä, mutta kilpailukykyisiä talleja oli vähän. Vaihtoehdot olivat Theodore, Ensign, Fittipaldi, ATS, March, Lotus, McLaren ja Williams. Lopulta monien vaiheiden jälkeen Keke sai paikan Williamsilta. Koko sopimus olisi voinut raueta heti hauskaan muotoseikkaan.
Keke kun pisti tupakaksi heti kun nimi oli sopimuksessa. Keke sai tietää olevansa vielä kakkosasemassa tallissa. Viikon päästä sopimuksen julkaisemisesta Frank Williams totesi vain, että Keke otettiin kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Se sieppasi Rosbergia. Suomessa ei juuri Kekeen uskottu tallin vaihdosta huolimatta ja maailmallakin asenne oli varsin epäileväinen. Kuitenkin ensimmäinen merkittävä askel Keken mestaruuskaudessa oli nimenomaan pääsy mestaruustalliin ja statuksella ennen sitä ei ollut mitään väliä.
Keken kauden avaus Kyalamissa olisi voinut johtaa potkuihin. Keke osallistui osin tahtomattaan mukaan ajajien lakkoon jonka aikana kuljettajat syyllistyivät FISA:n mielestä moniin rikkeisiin. Eräs vakavimpia oli Jacques Laffiten käytös Marchin tallipäällikköä John Macdonaldia kohtaan. Laffite kun oli työntänyt herran auton pois lakkolaisten tieltä ja käynyt muutenkin lakon aikana häneen käsiksi.
Myöhemmin Jolly-Jacques oli uhannut vedellä herra Macdonaldia pitkin korvia mikäli John yrittäisi turhaan estellä tai vaikeuttaa muuten heidän tahtoaan. Frank Williams ei pitänyt lakosta ja Keke sai todella jännittää paikkansa puolesta. Lopulta Frank säilytti Keken tallissaan kaikesta huolimatta.
Kyalamissa kisapäivänä oli 40 astetta lämmintä ja kuumuus oli hirveää. Keken kisa sujui loistavasti ja hän oli silloin viides. Sitten Kekeltä peruttiin superlisenssi ja lisäksi Keke arvosteli Pironia ja Laudaa lakon jälkiseurauksista. Myöhemmin varsinkin Niki otti Keken sanat loukkauksena vastaan ja siitä seuraisi monta ikävää asiaa kauden aikana. Sitten tulikin toinen ongelma.
Nimittäin vesitankit. Rio de Janeirossa Keke ajoi toiseksi ja olisi voinut jopa voittaa kilpailun. Sitten Keke ja Piquet hylättiin ja siitä seuraisi ikävä sanasota FISA:n kesken. Keken mielestä oli järjetöntä diskata vain heidät eikä muita vesitankeilla ajaneita kuljettajia.
Miksi Kyalamin tuloksia ei mitätöity? Tai vaikka Alan Jonesin Las Vegasin voittoa viime kaudelta? Keke kävi kuumana kuin hellankoukku ja FISA:lle suunsoitto jatkui aina Frank Williamsin puuttumiseen saakka. Päätöstä hylkäyksestä ei kuitenkaan tullut heti ja Long Beachissa Keke ajoi odottavalla kannalla. Carlos Reutemann oli häipynyt Williamsilta ja näin Keke sai pikahälytyksellä Carlosin tehtävän eli testata FW08-mallia Dijonissa.
Keke olisi halunnut Long Beachin kisaan hiilikuitujarrut, mutta Patrick Head kieltäytyi. Long Beachin rata oli vaikea rata kaudella 1982. Rata oli muuttunut ja sitä oli hidastettu reippaasti. Lisäksi liian uusi päällyste aiheutti ikäviä ongelmia. Keke ehti saada alustavan paalunkin perjantaina, mutta lauantaina sijoitus tippui.
Kisassa Keke oli toinen ja Suomessakin mielipiteet alkoivat muuttua. Toinen merkittävä askel oli Keken nimeäminen jo maailmanmestariehdokkaaksi. Harvoin Kekeä varsinaisesti ainakaan ulkomailla ei ole kritisoitu. Ajatus takarivin kuskista mestariehdokkaana oli vain joillekin kovin vaikea asia niellä. Ikävä kyllä FISA hyväksyi Renaultin ja Ferrarin protestit ja Imolaan Keke ei mennyt tallin boikotin takia. Williamsilla ajettiin sen sijaan testejä Paul Ricardin radalla Ranskassa. Belgian Zolderin viikonloppu oli Kekelle vaikea. Gilles Villeneuve menehtyi aika-ajossa ja kisa oli päättyä toisen sijan asemasta hylkäykseen. Belgian vaakaskandaali olisi voinut aiheuttaa kauden merkillisimmän tilanteen. Watsonilla vaaka värisi välillä laittoman puolella ja Kekelläkin auto oli alustavasti 200 grammaa alipainoinen. Niki Lauda vuorostaan hylättiin lopulta ainoana. Pahimmassa tapauksessa kaikki kolme olisi voitu hylätä. Keken mielestä painojärjestelmään piti saada pikainen muutos.
Jälleen Keke arvosteli myös FISA:n talleja kisojen järjestelystä. Erityisesti kun hänellä ja Tyrrellin Brian Hentonilla testit ennen viikonloppua radalla menivät kovin hyvin ja FISA:n tallit valittivat asiasta vaikka uudet lait olivat jo voimassa. Kekeä ärsytti myös kotimaisten lehtien mielipiteet joissa Keken todettiin ajaneen laittomasti Riossa ja ansainneen diskauksensa. Voiton menettäminen viime hetkellä John Watsonille lisäsi paineita, mutta Keke teki vain parhaansa. Uusi tallikaveri Derek Daly tuli myös Zolderissa mukaan ja Keken kanssa sinällään hän tuli toimeen, mutta luonne-erot olivat valtavat. Monacon kisaan talli ei ollut hirveän luottavaisella mielellä liikenteessä hyvistä sijoituksista huolimatta. Frank kun kaipaili vieläkin Alan Jonesia talliin.
Monacon kisa sujui Rosbergilta hyvin ennen väistämätöntä juuttumista Andrea de Cesarisin taakse ja 4 sentin virhe rikkoi ripustuksen autosta ja homma jäi siihen. Tosin Keken käsille keskeytys oli pelastus. Kädet kun olivat repeytyneet ihosta rikki ja näyttivät Keken sanoin pihveiltä. Detroitin kisa taas oli Keken mielestä painajainen. Radan järjestäjien toiminta oli amatöörien tasoa ja Derek Ongarokin oli perua koko kilpailun. Lopulta kisa ajettiin kahdessa osassa ensimmäisen osan kolarien takia. Keken kisa meni hyvin aina kierrokseen 30 saakka. Sen jälkeen autosta ensin vaurioituivat ja lopulta katosivat kokonaan kolmas ja neljäs vaihde. Lisäksi Kekeä ärsytti Ligierin autojen laittomuuden seuraukset. Molemmat autot olivat todettu liian leveiksi. Ensin rangaistusta ei edes tullut, mutta lopulta Williamsin ja Marchin tekemät protestit poikivat vain sakot. Tämä osoitti Keken mielestä FISA:n tekopyhyyttä ja ranskalaisten tallien suosimista.
Kanadassa Keke ajoi kauden huonoimman kilpailunsa. Perjantai meni vielä hyvin, mutta lauantaina satoi vettä ja moottori laukesi. Vara-autolla Dalyn säädöillä auto sai ohjausvaurion aika-ajon aikana ja sunnuntain warm-upissa Keke oli vasta 9:s. Kilpailussa menehtyi nuori italialainen Riccardo Paletti ja kilpailun mielialat pysyivät synkkinä. Keken kisa meni pieleen vaihdelaatikon hajottua ja Dalyn kisa meni bensan loppumiseen. Keke olisi voinut olla jopa kolmas ilman teknistä murhettaan. Williamsilla mielialat olivat maissa ja Frank ja Patrick olivat äreitä molemmille ajajille. Tässä vaiheessa kautta Frank yritti saada Alan Jonesia jälleen takaisin ja Michele Alboretoa yritettiin saada Tyrreliltä Dalyn sijaan ajamaan talliin. Parivaljakko Rosberg-Daly olisi voitu nähdä Tyrrelillä kaudella 1983 jos kaikki olisi mennyt päin mäntyä.
Zandvoortin, Paul Ricardin ja Brands Hatchin testeissä Williams sai pahimmat vikansa korjattua Hollannin kilpailua varten. Keken mielestä surullista testeissä oli Didier Pironin 2 sekunnin ylivoima muihin nähden ja Patrick Tambaykin oli nopeampi kuin muut Cossyliigan ajajat. Zandvoortin kilpailussa Keke pääsi murheen alhosta ja oli kolmas. Huolimatta auton moottorivauriosta viimeisellä kierroksella tapahtuneen väärän vaihdon takia. Pironi kuitenkin johti mestaruuskamppailua ja hän näytti sen myös vievän. Brands Hatchissa Keke sai unelmoidun paalupaikkansa. Warm-Upissa Keke oli kuudes, mutta auton aerodynamiikka ei toiminut, moottoriin tuli vaurio ja auto tärisi pahaenteisesti Fittipaldi-tyyliin. Kisassa Keken olisi pitänyt voittaa.
Ikävä kyllä auto sammui lämmittelykierroksella ja sitten Keke aloitti hurjan takaa-ajon. Ikävä kyllä Goodyearin A-renkaat pettivät alta ja lopullisesti kisan sotki Williamsin varikkokaaos. Keskeytyksen tultua Keke antoi varikkoväen kuulla kunniansa. Paul Ricardissa synkistely jatkui kun turbot menivät jopa 5 sekuntia kovempaa kuin Cossyliigan autot. Kisassa Keke oli viides pitkän ja katkeran kamppailun jälkeen. Lähinnä säästellen ajamalla Keke sai pisteensä toisin kuin esimerkiksi tallikaveri Daly.
Hockenheimiin mieliala ei juuri näyttänyt parantuvan, mutta sitten Didier Pironin onnettomuus ikävästi pelasti Keken ja Watsonin mestaruushaaveet. Lisäksi Watsonin ja Prostin keskeytykset muuttivat viidennen sijan kolmanneksi. Sitten viikkoa myöhemmin Itävallassa Niki Lauda totesi Keken mestaruuden olevan onneton asia lajille. Lisäksi Niki väitti Rosbergin olevan itsekäs, omahyväinen ja ylimielinen nousukas, joka oli saanut kaiken liian helpolla f1:n huipulla. Mestarin tavoille piti kuulemma oppia ensin.
Suomessa Nikin väitteet Keken mestaruutta lukuunottamatta kääntyivät jo Nikiä itseään vastaan. Lopulta Itävallan kilpailu 1982 oli Keken uralla kaikkien aikojen paras yksittäinen kilpailu. Taistelua Elio de Angelisin kanssa voitosta käytiin aivan kalkkiviivoille asti ja vain alle autonmitta jäi väliä maalissa. Keke ajoi lujasti ja samalla äärimmäisen älykkäästi Dijonissa. Se tuotti Kekelle kauan kaivatun ensivoiton ja samalla Kekestä alettiin jo puhua tulevana maailmanmestarina.
Monzassa paineet Keken mestaruudelle olivat kovat. Monzan testit ja Brandsin testit olivat tiukat ja Kekellä ei ollut paljon rauhaa. Kisassa takasiiveke irtosi ja Watson sai tarvittavat pisteet ratkaisuun Las Vegasissa. Las Vegasissa lämpötilat olivat järkyttäviä. 50 astetta oli lämpötila ja Kekekin tuntui pyörtyvän kuumuudessa. Etenkin kun kuumaa ilmaa ei juuri kyennyt hengittämään. Keke ei missään vaiheessa kautta aliarvioinut John Watsonin kykyjä ja lopulta Keke teki sen mitä vain piti muuten tehdä. Keke oli viilein mies Vegasissa viidennellä sijallaan ja Watson jäi ilman mestaruutta huolimatta toisesta sijastaan. Keke oli maailmanmestari ansaitusti. 18 vuotta kesti matka kovan työn kautta Iisalmen torilta mikroauton ratista maailmanmestariksi Las Vegasin Caesars Palacen parkkipaikalla Williams FW08:lla.
Arvosana: 10/10
Keke Rosberg: Syntynyt 6.12.1948 Solnassa Tukholmassa Ruotsissa 51 GP-lähtöä, 1 voitto (Dijon-Prenois 1982.) ja 1 paalupaikka (Brands Hatch 1982.)
Vuoden 1981 lopulla Keke oli onnistunut pääsemään irti Fittipaldilta kautta 1982 koskien. Hänen tallipaikkansa olivat vähissä. Päästyään irti uransa mahdollisesta lopettamisesta hän päätti jatkaa f1:ssä, mutta kilpailukykyisiä talleja oli vähän. Vaihtoehdot olivat Theodore, Ensign, Fittipaldi, ATS, March, Lotus, McLaren ja Williams. Lopulta monien vaiheiden jälkeen Keke sai paikan Williamsilta. Koko sopimus olisi voinut raueta heti hauskaan muotoseikkaan.
Keke kun pisti tupakaksi heti kun nimi oli sopimuksessa. Keke sai tietää olevansa vielä kakkosasemassa tallissa. Viikon päästä sopimuksen julkaisemisesta Frank Williams totesi vain, että Keke otettiin kun muita vaihtoehtoja ei ollut. Se sieppasi Rosbergia. Suomessa ei juuri Kekeen uskottu tallin vaihdosta huolimatta ja maailmallakin asenne oli varsin epäileväinen. Kuitenkin ensimmäinen merkittävä askel Keken mestaruuskaudessa oli nimenomaan pääsy mestaruustalliin ja statuksella ennen sitä ei ollut mitään väliä.
Keken kauden avaus Kyalamissa olisi voinut johtaa potkuihin. Keke osallistui osin tahtomattaan mukaan ajajien lakkoon jonka aikana kuljettajat syyllistyivät FISA:n mielestä moniin rikkeisiin. Eräs vakavimpia oli Jacques Laffiten käytös Marchin tallipäällikköä John Macdonaldia kohtaan. Laffite kun oli työntänyt herran auton pois lakkolaisten tieltä ja käynyt muutenkin lakon aikana häneen käsiksi.
Myöhemmin Jolly-Jacques oli uhannut vedellä herra Macdonaldia pitkin korvia mikäli John yrittäisi turhaan estellä tai vaikeuttaa muuten heidän tahtoaan. Frank Williams ei pitänyt lakosta ja Keke sai todella jännittää paikkansa puolesta. Lopulta Frank säilytti Keken tallissaan kaikesta huolimatta.
Kyalamissa kisapäivänä oli 40 astetta lämmintä ja kuumuus oli hirveää. Keken kisa sujui loistavasti ja hän oli silloin viides. Sitten Kekeltä peruttiin superlisenssi ja lisäksi Keke arvosteli Pironia ja Laudaa lakon jälkiseurauksista. Myöhemmin varsinkin Niki otti Keken sanat loukkauksena vastaan ja siitä seuraisi monta ikävää asiaa kauden aikana. Sitten tulikin toinen ongelma.
Nimittäin vesitankit. Rio de Janeirossa Keke ajoi toiseksi ja olisi voinut jopa voittaa kilpailun. Sitten Keke ja Piquet hylättiin ja siitä seuraisi ikävä sanasota FISA:n kesken. Keken mielestä oli järjetöntä diskata vain heidät eikä muita vesitankeilla ajaneita kuljettajia.
Miksi Kyalamin tuloksia ei mitätöity? Tai vaikka Alan Jonesin Las Vegasin voittoa viime kaudelta? Keke kävi kuumana kuin hellankoukku ja FISA:lle suunsoitto jatkui aina Frank Williamsin puuttumiseen saakka. Päätöstä hylkäyksestä ei kuitenkaan tullut heti ja Long Beachissa Keke ajoi odottavalla kannalla. Carlos Reutemann oli häipynyt Williamsilta ja näin Keke sai pikahälytyksellä Carlosin tehtävän eli testata FW08-mallia Dijonissa.
Keke olisi halunnut Long Beachin kisaan hiilikuitujarrut, mutta Patrick Head kieltäytyi. Long Beachin rata oli vaikea rata kaudella 1982. Rata oli muuttunut ja sitä oli hidastettu reippaasti. Lisäksi liian uusi päällyste aiheutti ikäviä ongelmia. Keke ehti saada alustavan paalunkin perjantaina, mutta lauantaina sijoitus tippui.
Kisassa Keke oli toinen ja Suomessakin mielipiteet alkoivat muuttua. Toinen merkittävä askel oli Keken nimeäminen jo maailmanmestariehdokkaaksi. Harvoin Kekeä varsinaisesti ainakaan ulkomailla ei ole kritisoitu. Ajatus takarivin kuskista mestariehdokkaana oli vain joillekin kovin vaikea asia niellä. Ikävä kyllä FISA hyväksyi Renaultin ja Ferrarin protestit ja Imolaan Keke ei mennyt tallin boikotin takia. Williamsilla ajettiin sen sijaan testejä Paul Ricardin radalla Ranskassa. Belgian Zolderin viikonloppu oli Kekelle vaikea. Gilles Villeneuve menehtyi aika-ajossa ja kisa oli päättyä toisen sijan asemasta hylkäykseen. Belgian vaakaskandaali olisi voinut aiheuttaa kauden merkillisimmän tilanteen. Watsonilla vaaka värisi välillä laittoman puolella ja Kekelläkin auto oli alustavasti 200 grammaa alipainoinen. Niki Lauda vuorostaan hylättiin lopulta ainoana. Pahimmassa tapauksessa kaikki kolme olisi voitu hylätä. Keken mielestä painojärjestelmään piti saada pikainen muutos.
Jälleen Keke arvosteli myös FISA:n talleja kisojen järjestelystä. Erityisesti kun hänellä ja Tyrrellin Brian Hentonilla testit ennen viikonloppua radalla menivät kovin hyvin ja FISA:n tallit valittivat asiasta vaikka uudet lait olivat jo voimassa. Kekeä ärsytti myös kotimaisten lehtien mielipiteet joissa Keken todettiin ajaneen laittomasti Riossa ja ansainneen diskauksensa. Voiton menettäminen viime hetkellä John Watsonille lisäsi paineita, mutta Keke teki vain parhaansa. Uusi tallikaveri Derek Daly tuli myös Zolderissa mukaan ja Keken kanssa sinällään hän tuli toimeen, mutta luonne-erot olivat valtavat. Monacon kisaan talli ei ollut hirveän luottavaisella mielellä liikenteessä hyvistä sijoituksista huolimatta. Frank kun kaipaili vieläkin Alan Jonesia talliin.
Monacon kisa sujui Rosbergilta hyvin ennen väistämätöntä juuttumista Andrea de Cesarisin taakse ja 4 sentin virhe rikkoi ripustuksen autosta ja homma jäi siihen. Tosin Keken käsille keskeytys oli pelastus. Kädet kun olivat repeytyneet ihosta rikki ja näyttivät Keken sanoin pihveiltä. Detroitin kisa taas oli Keken mielestä painajainen. Radan järjestäjien toiminta oli amatöörien tasoa ja Derek Ongarokin oli perua koko kilpailun. Lopulta kisa ajettiin kahdessa osassa ensimmäisen osan kolarien takia. Keken kisa meni hyvin aina kierrokseen 30 saakka. Sen jälkeen autosta ensin vaurioituivat ja lopulta katosivat kokonaan kolmas ja neljäs vaihde. Lisäksi Kekeä ärsytti Ligierin autojen laittomuuden seuraukset. Molemmat autot olivat todettu liian leveiksi. Ensin rangaistusta ei edes tullut, mutta lopulta Williamsin ja Marchin tekemät protestit poikivat vain sakot. Tämä osoitti Keken mielestä FISA:n tekopyhyyttä ja ranskalaisten tallien suosimista.
Kanadassa Keke ajoi kauden huonoimman kilpailunsa. Perjantai meni vielä hyvin, mutta lauantaina satoi vettä ja moottori laukesi. Vara-autolla Dalyn säädöillä auto sai ohjausvaurion aika-ajon aikana ja sunnuntain warm-upissa Keke oli vasta 9:s. Kilpailussa menehtyi nuori italialainen Riccardo Paletti ja kilpailun mielialat pysyivät synkkinä. Keken kisa meni pieleen vaihdelaatikon hajottua ja Dalyn kisa meni bensan loppumiseen. Keke olisi voinut olla jopa kolmas ilman teknistä murhettaan. Williamsilla mielialat olivat maissa ja Frank ja Patrick olivat äreitä molemmille ajajille. Tässä vaiheessa kautta Frank yritti saada Alan Jonesia jälleen takaisin ja Michele Alboretoa yritettiin saada Tyrreliltä Dalyn sijaan ajamaan talliin. Parivaljakko Rosberg-Daly olisi voitu nähdä Tyrrelillä kaudella 1983 jos kaikki olisi mennyt päin mäntyä.
Zandvoortin, Paul Ricardin ja Brands Hatchin testeissä Williams sai pahimmat vikansa korjattua Hollannin kilpailua varten. Keken mielestä surullista testeissä oli Didier Pironin 2 sekunnin ylivoima muihin nähden ja Patrick Tambaykin oli nopeampi kuin muut Cossyliigan ajajat. Zandvoortin kilpailussa Keke pääsi murheen alhosta ja oli kolmas. Huolimatta auton moottorivauriosta viimeisellä kierroksella tapahtuneen väärän vaihdon takia. Pironi kuitenkin johti mestaruuskamppailua ja hän näytti sen myös vievän. Brands Hatchissa Keke sai unelmoidun paalupaikkansa. Warm-Upissa Keke oli kuudes, mutta auton aerodynamiikka ei toiminut, moottoriin tuli vaurio ja auto tärisi pahaenteisesti Fittipaldi-tyyliin. Kisassa Keken olisi pitänyt voittaa.
Ikävä kyllä auto sammui lämmittelykierroksella ja sitten Keke aloitti hurjan takaa-ajon. Ikävä kyllä Goodyearin A-renkaat pettivät alta ja lopullisesti kisan sotki Williamsin varikkokaaos. Keskeytyksen tultua Keke antoi varikkoväen kuulla kunniansa. Paul Ricardissa synkistely jatkui kun turbot menivät jopa 5 sekuntia kovempaa kuin Cossyliigan autot. Kisassa Keke oli viides pitkän ja katkeran kamppailun jälkeen. Lähinnä säästellen ajamalla Keke sai pisteensä toisin kuin esimerkiksi tallikaveri Daly.
Hockenheimiin mieliala ei juuri näyttänyt parantuvan, mutta sitten Didier Pironin onnettomuus ikävästi pelasti Keken ja Watsonin mestaruushaaveet. Lisäksi Watsonin ja Prostin keskeytykset muuttivat viidennen sijan kolmanneksi. Sitten viikkoa myöhemmin Itävallassa Niki Lauda totesi Keken mestaruuden olevan onneton asia lajille. Lisäksi Niki väitti Rosbergin olevan itsekäs, omahyväinen ja ylimielinen nousukas, joka oli saanut kaiken liian helpolla f1:n huipulla. Mestarin tavoille piti kuulemma oppia ensin.
Suomessa Nikin väitteet Keken mestaruutta lukuunottamatta kääntyivät jo Nikiä itseään vastaan. Lopulta Itävallan kilpailu 1982 oli Keken uralla kaikkien aikojen paras yksittäinen kilpailu. Taistelua Elio de Angelisin kanssa voitosta käytiin aivan kalkkiviivoille asti ja vain alle autonmitta jäi väliä maalissa. Keke ajoi lujasti ja samalla äärimmäisen älykkäästi Dijonissa. Se tuotti Kekelle kauan kaivatun ensivoiton ja samalla Kekestä alettiin jo puhua tulevana maailmanmestarina.
Monzassa paineet Keken mestaruudelle olivat kovat. Monzan testit ja Brandsin testit olivat tiukat ja Kekellä ei ollut paljon rauhaa. Kisassa takasiiveke irtosi ja Watson sai tarvittavat pisteet ratkaisuun Las Vegasissa. Las Vegasissa lämpötilat olivat järkyttäviä. 50 astetta oli lämpötila ja Kekekin tuntui pyörtyvän kuumuudessa. Etenkin kun kuumaa ilmaa ei juuri kyennyt hengittämään. Keke ei missään vaiheessa kautta aliarvioinut John Watsonin kykyjä ja lopulta Keke teki sen mitä vain piti muuten tehdä. Keke oli viilein mies Vegasissa viidennellä sijallaan ja Watson jäi ilman mestaruutta huolimatta toisesta sijastaan. Keke oli maailmanmestari ansaitusti. 18 vuotta kesti matka kovan työn kautta Iisalmen torilta mikroauton ratista maailmanmestariksi Las Vegasin Caesars Palacen parkkipaikalla Williams FW08:lla.
Arvosana: 10/10
Viimeksi muokattu: