Yhdysvallat käytti veto-oikeuttaan kaataakseen YK:n Bosnia-operaation
Kansainvälinen rikostuomioistuin aloittaa työnsä Hollannissa USA:n vastustuksesta huolimatta
BRYSSEL. Yhdysvallat käytti sunnuntai-iltana veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen YK:n Bosnia-operaation puolen vuoden lisäajan. Syynä on riita uudesta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC), joka aloittaa työnsä tänään maanantaina.
Yhdysvallat on vaatinut, että rikostuomioistuimen perustamissopimuksessa taataan amerikkalaisille rauhanturvaajille täysi koskemattomuus.
Yhdysvaltain vetosta huolimatta turvallisuusneuvoston muut jäsenet jatkoivat keskusteluja päästäkseen sopimukseen toisenlaisesta mandaatista, jolla Bosnia-operaatiolle saataisiin edes sen verran jatkoaikaa, että kiistaa Yhdysvaltain kanssa voitaisiin sovitella.
YK:n UNMIBH-operaatiolla on pyritty kehittämään muun muassa Bosnian oikeusjärjestelmää, ja operaation nopean loppumisen pelätään vaarantavan nyt saavutetun hauraan vakauden.
Operaation oli määrä päättyä aamulla Suomen aikaa.
ICC:n perustaminen on ollut valtava urakka ja sen merkitystä on verrattu jopa YK:n syntymiseen. Ensimmäiset ehdotukset ICC:stä esitettiin jo 40-luvun lopulla mutta vasta nyt, yli puolen vuosisadan jälkeen, oikeuslaitos on todellisuutta.
Presidentti Bill Clinton ehti jo allekirjoittaa asiakirjan tuomioistuimen hyväksymisestä. Clintonin seuraaja George W. Bush veti kuitenkin lupauksen takaisin.
Haagissa toimii jo entisen Jugoslavian sotarikoksia tutkiva tribunaali sekä kansainvälinen oikeustuomioistuin. ICC eroaa oikeustuomioistuimesta kuitenkin siinä, että se voi nostaa syytteen myös yksilöiden - niin valtiojohtajien kuin tavallisten kansalaistenkin - tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Tuomioistuin aloittaa työnsä väliaikaisessa, 16-kerroksisessa toimistorakennuksessa Haagissa. Tuomioistuimen 18 tuomaria ja pääsyyttäjä valitaan ensi vuoden alussa ja ensimmäiset tutkimukset voitaneen aloittaa vasta reilun vuoden päästä. Tuomioistuin voi selvittää ainoastaan rikoksia, jotka on tehty maanantaista eteenpäin.
Historiaan tuleekin jäämään valtava määrä rankaisemattomia julmuuksia. YK:n laskelmien mukaan 50 vuodessa on nähty yli 250 konfliktia, joissa on kuollut 86 miljoonaa siviiliä. Uhreista suurin osa on ollut naisia ja lapsia.
"Rikollinen on tullut todennäköisemmin tuomituksi yhdestä murhasta kuin 100 000 ihmisen surmaamisesta", YK:n entinen ihmisoikeuskomissaari Joseyala Lasso on kuvannut oikeuden toteutumista maailmassa.
Syytteen voi nostaa jokainen valtio, joka ratifioinut niin kutsutun Rooman sopimuksen vuodelta 1998, YK:n turvallisuusneuvosto tai tuomioistuimen pääsyyttäjä kolmen tuomarin tuella. ICC ottaa rikoksen käsiteltäväksi vain, jos kansallinen tuomioistuin ei siihen kykene tai ole halukas.
Turvallisuusneuvosto voi myös lykätä ICC:n tutkimusta vuodeksi kerrallaan, jos se katsoo oikeuskäsittelyn vaarantavan YK:n rauhanturvaoperaation. Yhdysvallat on turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.