Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[Törni]

Usein noita työryhmiä syntyy, kun kukaan ei halua ottaa vastuuta / päättää jotain asiaa. Se siirretään työryhmän vatvottavaksi.

Ja entä sen jälkeen?

Asia palaa takaisin Arkadianmäelle ja mitä sitten tapahtuu?

 

[Archie]

Ja entä sen jälkeen?

Asia palaa takaisin Arkadianmäelle ja mitä sitten tapahtuu?

Vaihtoehtoja on muutamia. Toisinaan tehdään jotain selvityksen perusteella (osaoptimointi). Lähinnä siten mikä sopii parhaiten tilaajan poliittisiin päämääriin. Yksi vaihtoehto on myös todeta, että tarvitaan lisäselvityksiä tai jopa kokonaan uusi selvitys työryhmän tehtäväksi.

Esimerkiksi näin 'Suomi nousuun' selvityksiä on työryhmien toimesta tehty useita. Niissä pyörii pääasiassa samat ratkaisumallit, joita poliitikot eivät kuitenkaan ole halukkaita ottamaan käyttöön. Se kun vaatisi niitä kovia päätöksiä. Joten emmeköhän vielä näe työryhmiä ko. aiheenkin piirissä.

 

[jaska]

Tässä yksi onnistunut työryhmä. Lähteenä Hesari .. josta ei saa kopioitua.

Sote-työryhmän työ päättymässä lässähdykseen

 

[McRäkä]

http://pahamaa.nettisivu.org/huomioita/

 

[kouvotsvoni]

http://pahamaa.nettisivu.org/huomioita/

Nämä kaikki hoidetaan tasaverolla ja maaseudun autioittamisella.

 

[Fasaldi]

http://pahamaa.nettisivu.org/huomioita/

Johan on aikamoinen propagandasivu. Tuolla sivulla vastustetaan esim. julkisten menojen leikkauksia väittämällä näin:

- Julkisen sektorin velat huomattavan pieniä verrattuna moniin muihin EU-maihin, leikkaukset syventäisivät lamaa

Lähteeksi annetaan mm. Taloussanomien artikkeli, jossa todetaan näin:

Julkiseen sektoriin lasketaan myös työeläkerahastot, joilla on rahaa 130 miljardia euroa, mikä on paljon enemmän kuin valtionvelka. Tase on monipuolisempi ja paljon terveempi kuin pelkkä velan katsominen antaa ymmärtää, Kiander sanoo.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/08/06/miksi-suomi-pelkaa-velkaa/201010810/12


Eläkevarojen laskeminen osaksi julkista sektoria on kuitenkin aikamoinen silmänkääntötemppu, jota on hyvä käyttää propagandatarkoituksessa:

Suomi esiintyy kuitenkin itseään paremmassa seurassa, sillä sen lukuja kaunistaa työeläkerahastojen laskeminen osaksi julkista sektoria. Menettely on täysin laillinen, sillä sellaisen sopimuksen Suomi aikoinaan EU:n kanssa sai neuvoteltua.

Työeläkerahastojen ylijäämä on vaihdellut viime vuosikymmeninä kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin. Vuonna 2010 ylijäämä oli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta eli 5,4 miljardia euroa. Samana vuonna valtiontalous tuotti 9,4 miljardin euron alijäämän ja kunnat 0,5 miljardin. Valtion alijäämä oli 5,2 prosenttia bkt:sta ja kuntien 0,3 prosenttia.

Tilastollinen temppu

Työeläkerahastojen ylijäämän laskeminen osaksi julkista sektoria on eräänlainen silmänkääntötemppu, jolla esimerkiksi vuonna 2010 niin kutsuttujen julkisyhteisöjen alijäämäksi saatiin 2,5 prosenttia bkt:sta.

Ilman eläkerahastojen ylijäämää Suomi ei olisi siis saavuttanut lähimainkaan talous- ja vakaussopimuksen vaatimuksia, joiden mukaan julkisen sektorin alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Paljon porua herättäneeseen EU:n uuteen taloussopimukseen kaavaillaan tiukennusta, jonka mukaan sopijamaiden julkisen sektorin niin kutsuttu rakenteellinen alijäämä saisi olla enintään puoli prosenttia kyseisen maan kansantuotteesta. Rakenteellinen alijäämä tarkoittaa julkisen sektorin velkaantuneisuutta, kun siitä on putsattu suhdannevaikutukset pois.

Arviot siitä, mitä uusi sääntö käytännössä loppujen lopuksi merkitsee, vaihtelevat tasan sen mukaan, keneltä sattuu kysymään.

Silmänkääntötemppu eläkevarojen laskeminen julkiseen sektoriin on siinä mielessä, että ne eivät ole julkisia varoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Onneksemme eläkerahastojen ylijäämällä ei voi esimerkiksi maksaa pois vaikkapa valtion velkaa, koska ne on varsinaisesti rahastoitu tulevien eläkkeidemme maksamista varten.

Mutta tilastollisena ratkaisuna eläkevarojen tulkitseminen osaksi julkista sektoria on Suomelle oiva. Brysselistä päin katsottuna Suomi-neito näyttää suorastaan hemaisevalta.

Ongelma on vain siinä, että tulkinta kätkee alleen valtion velkaantumisen. Jos eläkerahastoja ei luettaisi julkiseen sektoriin kuuluviksi, niin julkisen sektorin epätasapaino näyttäytyisi paljon raadollisempana. Se voisi patistaa poliitikkojakin vastuullisempaan budjettipolitiikkaan. Ainakin se helpottaisi ikävien päätösten perustelemista kansalaisille.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/nurkanvaltaaja/tilastotemppu-elakerahastot-kaunistavat-taloutta

 

[Mosse]

Tässä yksi onnistunut työryhmä. Lähteenä Hesari .. josta ei saa kopioitua.

Millä tavalla se on onnistunut, jos se on lässähtänyt?:doubtful:

 

[jaska]

Millä tavalla se on onnistunut, jos se on lässähtänyt?:doubtful:

Tätä myös ironiaksi kutsutaan!

 

[jaska]

Pitkä juttu ja suosittelen lukemaan muutakin kuin vähän alkua, mutta en kopioi tänne.

Otsikko

Koulutusbisnestä TE-toimiston tuella: Työharjoittelua vai työläiskauppaa?

Tiivistelmä

”Olen ollut työttömänä 10 kuukautta ja saanut kaksi työpaikkatarjousta TE-toimistosta. Samaan aikaan olen itsenäisesti hakenut noin 90 eri työpaikkaa”, kirjoittaa Jukka Hedeman.

Kirjoittajan työnhaku takkusi, eikä omaehtoinen opiskelu tullut kysymykseen. Sitten työ- ja elinkeinotoimistosta ilmoitettiin, että tilanteelle olisi tehtävä jotain.

”Luulin, että työvoimatoimiston järjestämissä koulutuksissa olisi kyse koulutuksesta ja työharjoittelusta. Nyt meitä kurssilaisia kuitenkin markkinoitiin sanoilla ’rautaisen kokemuksen omaava ammattilainen’.”

”Voi kysyä, onko työharjoittelun sisältävissä työvoimakoulutuksissa lopulta edes kyse työttömyyden hallinnasta ja helpottamisesta”, kirjoittaa Hedeman.

Lähteenä Suomen Kuvalehti. Antaa hyvän kuvan siitä miten meidän työttömyystilastoja siivoillaan.

 

[Mosse]

Tätä myös ironiaksi kutsutaan!

Eipä ole ennen esiintynyt asiakeskustelussa.

Jyrki on hyvä jätkä!

 

[Törni]

Vaihtoehtoja on muutamia. Toisinaan tehdään jotain selvityksen perusteella (osaoptimointi). Lähinnä siten mikä sopii parhaiten tilaajan poliittisiin päämääriin. Yksi vaihtoehto on myös todeta, että tarvitaan lisäselvityksiä tai jopa kokonaan uusi selvitys työryhmän tehtäväksi.

Suunnilleen. Tässä sama hieman eri sanoin: Poliittiset puolueet ovat erimielisiä siitä mitä työryhmän johtopäätösten perusteella pitäisi tehdä. Tämän takia asia jää päättämättä, tai kuten totesit se palautetaan jatkohillottavaksi, tai sitten se johtaa johonkin aivan järjettömään lakikiesitykseen joka ei sitten ole edes sinnepäin mitä työryhmä on esittänyt.

 

[kouvotsvoni]

Pitkä juttu ja suosittelen lukemaan muutakin kuin vähän alkua, mutta en kopioi tänne.

Otsikko


Tiivistelmä


Lähteenä Suomen Kuvalehti. Antaa hyvän kuvan siitä miten meidän työttömyystilastoja siivoillaan.

Kyllä tuollaisesta kiukku nousee. Todellakin kiinnostaisi tietää paljonka näitä pilipali-kursseja pyörittävät saavat yhteiskunnan rahoja. Siitä vaan powerpoint vääntämään, puppugeneraattorista lätinää ja sitten osoittaa orjalle paikkansa, jota käy sitten morjestamassa ehkä kerran tai pari tämän "harjoittelun" aikana.

 

[jaska]

Kyllä tuollaisesta kiukku nousee. Todellakin kiinnostaisi tietää paljonka näitä pilipali-kursseja pyörittävät saavat yhteiskunnan rahoja. Siitä vaan powerpoint vääntämään, puppugeneraattorista lätinää ja sitten osoittaa orjalle paikkansa, jota käy sitten morjestamassa ehkä kerran tai pari tämän "harjoittelun" aikana.

Voitais perustaa työryhmä miettimään miten ongelman (ja mikä ongelma on) voisi korjata.

 

[Törni]

Ei näitä työryhmiä, toimikuntia ja selvitysmiehiä pidä pelkästään negatiivisenä nähdä. Miettikkää millainen kauhuskenaario olisi vaihtoehtoinen toimintatapa: poliitikot tekisivät itse päätöksiä pohjautuen pelkkään omaan harkintaansa

 

[Knoukka]

Ei näitä työryhmiä, toimikuntia ja selvitysmiehiä pidä pelkästään negatiivisenä nähdä. Miettikkää millainen kauhuskenaario olisi vaihtoehtoinen toimintatapa: poliitikot tekisivät itse päätöksiä pohjautuen pelkkään omaan harkintaansa

Voishan ne lukea tätä toikkia ja tehdä kuten täällä sanotaan.

 

[Archie]

Voishan ne lukea tätä toikkia ja tehdä kuten täällä sanotaan.

Tulisipahan jotain tehtyä.

 

[JPP]

Voishan ne lukea tätä toikkia ja tehdä kuten täällä sanotaan.

Nehän lukee tätä toikkia! Odottelevat vaan, että täällä päästään asioista yksimielisyyteen ja heti kun se tapahtuu, rientävät kipin kapin toteuttamaan syntynyttä visiota.

 

[jaska]

Nehän lukee tätä toikkia! Odottelevat vaan, että täällä päästään asioista yksimielisyyteen ja heti kun se tapahtuu, rientävät kipin kapin toteuttamaan syntynyttä visiota.

Voi olla, jotta joutuvat hetken odottelemaan.

 

[tmoi]

Laitetaan nyt vielä tännekkin. Mistä vitusta tollasia Vapaavuoria sikiää.

Jättiristeilijätilaus meni Turun sijasta Ranskaan

Laivatilausta haki myös STX Finlandin Turun telakka. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ei vielä aamuvarhaisella halunnut kommentoida tilauksen lipumista Ranskaan.

Yhdysvaltalaisyhtiö Royal Caribbean Internationalin seuraava luksusristeilijä valmistetaan Ranskassa, yhtiö sekä telakkayritys STX kertoivat myöhään torstai-iltana.

Laivan rakentaminen aiotaan aloittaa syksyllä 2013, ja sen on tarkoitus olla valmiina vuonna 2016. Sopimukseen sisältyy optio toisen aluksen tilaamisesta.

Torstaina allekirjoitetun sopimuksen arvoa ei kerrottu, mutta risteilijän vuosina 2009 ja 2010 Turussa valmistuneet sisaralukset Oasis of The Seas ja Allure of The Seas maksoivat kumpikin 900 miljoonaa euroa. Ne ovat maailman suurimpia risteilyaluksia.
Turun telakka hävisi Ranskalle
Laivatilauksesta kilpailivat korealaisyhtiö STX:n Turussa ja Ranskan Saint Nazairessa sijaitsevat telakat. Tässä kilpailussa ranskalaistelakka vei voiton.

Aamuvarhaisella tavoitettu elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren erityisavustaja sanoo, että elinkeinoministeri ei toistaiseksi halua kommentoida jättiristeilijätilauksen lipumista Ranskaan.

- Pohdimme asiaa aamupäivän aikana ja tulemme sitten kerralla julki asian kanssa, erityisavustaja Pete Pokkinen sanoi Yle Uutisille.

STX Finland haki Suomen valtiolta 50 miljoonan euron pääomalainaa risteilijätilauksen saamiseksi Turkuun. Tähän hallitus ei suostunut, vaan tarjosi 28,3 miljoonan euron innovaatiotukea, mikäli tilaus tulisi Turkuun.
Lähteet:AFP, Yle Uutiset

Talous 28.12.2012 klo 7:01 | päivitetty 28.12.2012 klo 7:05
Saarikangas syyttää hallitusta telakkateollisuuden tuhosta

Vuorineuvos Martin Saarikangas sanoo, että elinkeinoministeri Jan Vapaavuori saattaa jäädä historiaan miehenä, joka tappoi suomalaisen telakkateollisuuden.

Yhdysvaltalaisyhtiö Royal Caribbean Internationalin loistoristeilijä valmistetaan Turun STX-telakan sijasta Ranskassa. Telakka-alan konkari vuorineuvos Martin Saarikangas syyttää hallitusta kovin sanoin tilauksen menettämisestä.

- Olen todella pettynyt hallituksen toimintaan, etenkin ministeri Vapaavuoreen. Saattaa olla, että hän menee historiaan miehenä, joka tappoi suomalaisen telakkateollisuuden.

Hallitus päätti olla aiemmin joulukuussa olla myöntämättä STX Finlandille 50 miljoonan euron pääomalainaa, joka olisi todennäköisesti tuonut risteilijätilauksen Turkuun.

"Telakkateollisuus työllistää tuhannen Rovion edestä"
Arviolta 900 miljoonan euron tilaus olisi tuonut Suomeen 20 000 henkilötyövuotta.

- Onhan tämä aivan valtava isku suomalaiselle telakkateollisuudelle. Minä en oikein ymmärrä, minkä takia hallitus puhuu kovalla äänellä, että pitää luoda uusia työpaikkoja. Minun mielestäni pitäisi turvata ensin nykyiset työpaikat, Saarikangas sanoo.

Hänen mukaansa telakkaklusteri työllistää nykyisin Suomessa 25 000 ihmistä. Vuorineuvoksen esittämän vertauksen mukaan 25 000 uuden työpaikan luominen vaatisi tuhannen uuden Rovion keksimistä.

- Tällainen tilaisuus tuoda 20 000 työpaikkaa Suomeen, niin ei niitä joka päivä tule. Kyllä hallitus ja varsinkin ministeri Vapaavuori saavat tehdä paljon työtä, että Suomi saisi tällaisen tilaisuuden uudestaan, Saarikangas toteaa.
Saana Katila
Yle Uutiset

 

[Mosse]

Kokoomuksen mies nokkii Kokoomuksen ministeriä siitä että ulkolainen yhtiö ei saa valtion lainaa ulkolaisten työllistämiseen.

Eikö valtion puuttuminen bisnekseen ole kapitalismin vastaista? Eikö rehellisellä kilpailulla pärjätä vaan pitää sosiaalisoida toikin bisnes?

Koko telakkateollisuus on maailmanlaajuisesti kaukana todellisesta bisneksestä nonimuotoisine tukineen. Tehdään laivoja eri valtioiden tuilla ja itse bisnes voi huonosti.:thumbfh: