Näyttävä näivettymisen tie
Ei ole tavallista, että pääministeripuolueen eduskuntaryhmän johtaja maalaa synkkiä sä*vyjä maan taloustilanteesta – ja vielä vaalien alla.
Kannattaa siksi kerrata, mitä ryhmänjohtaja Jan Vapaavuori (kok) sanoi Helsingin Sano*mien haastattelussa (20. 9.): tilanne on kuviteltua synkempi, hitaan näivettymisen tie on salakavala, eikä budjettiesitys tuo selkeitä dynamiikkaa luovia uudistuksia.
Vapaavuori kaipasi "realismia", jotta uskallettaisiin leikata tukia – työttömyysturvaa – työn houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Viime päivien uutisvirta osoittaa, että Vapaavuoren varoittama näivettymisen tie ei ole hi*das eikä salakavala vaan se on nopea ja Suomi kulkee sitä näyttävästi: OP-Pohjola ha*luaa vähentää 700, Metso 630, Nokia Siemens Networks 400, Kesko 370, Rautaruukki 250, Logica 250, Sanoma 140, Finnair 100, Steveco lähes 100 ja Fennia 50 työpaikkaa.
Lukujen taustalla on erilaisia selityksiä.
Syy voi olla ympäristön murros. Esimerkiksi Metso kärsii, kun median kulutusta on siirty*nyt verkkoon. Kun paperia käytetään vähemmän, paperikoneisiin ei investoida eikä nii*den valmistajia tarvita aiempaan malliin. On tehtävä muutoksia, jotta yritys pysyy hengis*sä.
Syy voi olla myös liika läski. Syystä tai toisesta yritys on vuosien varrella paisunut, ja siksi sitä on sopeutettava. OP-Pohjolan voi laskea tähän sarjaan.
Kovin harva luonnehtii OP-Pohjolaa virtaviivaiseksi. Se on kannattava ja terve pankki, mutta monimutkaisen osuustoiminnallisen rakenteensa ja Pohjola-oston jälkeen se on myös byrokraattinen kolossi. Ylisuuria hallintoja on muuallakin.
Syy voi olla myös rahapula. Vaikka töitä olisi, tulojen vähyys pakottaa saneeraamaan. Mo*ni yritys palkkaisi kernaasti lisää väkeä palvellakseen paremmin asiakkaitaan, mutta sii*hen ei ole mahdollisuutta, koska rahat eivät riitä.
Jos haluamme Suomen näivettymisen tieltä kasvun ja kukoistuksen tielle, tarvitaan suu*ria tekoja. Niitä ei synny ilman yhteistä tilannekuvaa. Tämä Suomesta nyt valitettavasti puuttuu.
Kovin moni pettää edelleen itseään uskomalla, että esimerkiksi hyvä luottoluokitus – Va*paavuoren mainitsema "kolmen A:n harha" – takaa tulevan menestyksen.
Fakta on tätä nykyä se, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt rajusti. Saksa ja Ruotsi ovat hoitaneet asiansa selvästi paremmin. Jopa Ranskan kilpailukyky on kehittynyt työ*kustannuksissa Suomea paremmin.
Ennen pitkää tämä meno väistämättä tuhoaa suomalaisen hyvinvointivaltion.
Mitä pitäisi tehdä? Ensiksi pitää tavalla tai toisella luoda Suomen talouteen uutta dyna*miikkaa. Yritykset pitää saada uskomaan siihen, että Suomeen kannattaa investoida ja ih*misiä kannattaa pitää töissä.
Suuressa roolissa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on eniten työllistämis- ja in*vestointipotentiaalia. Pk-kenttä – työmarkkinapöytien hylkiö – pitää nostaa kunniapaikalle suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toiseksi pitää varmistaa, että suomalaisen työn hinta pysyy kilpailukykyisenä. Viime vuo*sien huono kehitys pitää kääntää.
Tuore raamisopimus heikensi tilannetta entisestään. Nykyisen suhdannetiedon jälkiviisau*della voi sanoa, että sopimus oli aivan liian kallis ja maksaa monta työpaikkaa. Se ei myöskään huomioi yritysten eroja.
Vika ei ollut sopimuksen rakenteessa. Myös liittokierrokset ovat maksaneet paljon. Nyt vain maksettiin liikaa.
Kolmanneksi ihmisiä pitää saada töihin ja pysymään töissä. Työelämään tarvitaan työn*töä, pitoa ja imua.
Työntöä on, jos työn tekeminen on aina houkuttelevampaa kuin työelämän ulkopuolella oleminen. Se vaatii työttömyysturvan rukkaamista työllisyyttä tukevaksi.
Pitoa syntyy, jos työnantajat ja työntekijät pystyvät rakentamaan työpaikoilla sellaisen luottamuksen ja ohjelman, joka turvaa mahdollisimman monta työpaikkaa – varsinkin aloil*la, joita koettelee heikko suhdanne. Joustoa tarvitaan molemmilta.
Välillä tuntuu, että yritykset kilpailevat irtisanomisilmoitusten suuruudella. Suomen kannal*ta se on järjetöntä.
Imua tarvitaan erityisesti nuorille, joiden tietä työelämään on tasoitettava. Siihen voidaan päästä oppisopimus- ja harjoittelujärjestelmiä kehittämällä, koeaikoja pidentämällä tai nuorten palkkaamista helpottavalla palkkapolitiikalla.
Jos on tahtoa, on myös keinoja. Juuri nyt taloutta näivettää tahtomisen lama.