Charlie
Elämän jakojäännös
Jukolan ja Venlojen viesti suorana Urheilukanavalta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Toivottavasti ohjaustyöskentely on kelvollista, ettei tarvitse paikan päälle mennä seuraamaan. Metsään voi nimittäin eksyä.
Jukolan viesti 2003
- Viestiketjun aloittaja Charlie
- Aloituspäivämäärä
Charlie
Elämän jakojäännös
Kohta se alkaa...
Charlie
Elämän jakojäännös
Hakarspojkarna on kriisissä!
Mediassa kirjoitettiin että Jukolan Viestin historiaan liittyvä kirous ettei poika ikinä toista isänsä voittoa murtui vihdoin ja viimein vuoden 2004 viestissä, mutta se ei pidä paikkaansa. Timo ja Antti Harju muodostavat kuitenkin ainoan yhä elossa olevan Isä ja Poika-Jukolan voittajaparin. Monilta unohtuivat Arno ja Henry Sell.
196-senttinen Kolmen vuoden kuluttua valmistuva maanmittaus insinööri Antti Harju saavutti 26-vuotiaana Jukolan viestin voiton. Vehkalahden Veikkojen vuoden 1983 voittajaankkuri on Antti "Pipo" Harjun insinööri-opettaja/yliopettaja isä Timo Harju.
.
Timo on kaksinkertainen Suunnistuksen Suomen Mestari matkathan olivat pitkät matkat eli nykyinen Erikoispitkä 1978. ja Normaalimatka 1979
Antin taustalla vaikuttaa edelleen kiinteästi valmentaja-isä ja mentor Timo Harju.Toisaalta kun puhutaan siitä tasosta jolle isä Timo vuosien 1978 ja 1979 SM-suunnistusmestarina asetti riman. Ei Antti ole ihan vielä isänsä tasoinen. Kuusankoskelta, Helsingin kautta Kotkaan opettajaksi päätynyt Isä Timo Harju mainittaessa pidä unohtaa sitäkin tosiasiaa että myös Antin äiti keuruulaislähtöinen Sirkka-Liisa Harju os. Koskela oli 1970-luvulla huippusuunnistaja ja ehkä jopa menestyneempi kuin kuin Isä Timo.
Timo on teräksenrauhallinen, kivikasvoinen mies joka ei koskaan hermoile ja mahtaile etukäteen tulos kertoo missä ollaan. Antti on enemmän tulisieluisempi. 1979, SM Pitkän kultaa 32-vuotiaana! ja Päiväkisan hopeaa. 1983 Jukolan voittoisa ankkuri, 1983 Miesten 35-vuotiaiden SM-Pitkänmatkan mestari. 1997 H-50 Sarjan pitkänmatkan mestari ja SM-hopeaa viestissä 1984. Mitalleja ja menestyksiä VeVe:ssä uransa kruunannut Timo Harju sai vanhalla iällä.
Antin ura alkoi aikanaan kotimaisemissa Kotkassa kotikaupunginosa Aittakorpi (ja kasvattajaseura Kymin Suunnistajat) ja jatkui myöhemmin 1990-luvulla Vehkalahden Veikoissa.
Seurassa jonka paidassa Antin isä Timo "Timppa" Harju oli aikanaan jo ikämiehenä eli 36-vuotiaana "vanhana kettuna" kruunannut pitkän ja komean huippusuunnistajan uransa Jukolan viestin voittoon lähes koti maisemissaan Valkealan Selänpäässä. Sitä voittoa eivät koskaan unohda ne jotka sen näkivät, koskaan tuskin on Jukolan voittaja ankkuri ollut niin suosittu hahmo kuin pitkän uran tehnyt kivikasvoinen konkari Timo Harju oli vuoden 1983 Jukolassa. Voiton todella soi miehelle joka jahtasi sitä vuodesta 1969 alkaen tosissaan. Kyllä siinä varmasti paljon ehti poikansa omin käsin huipulle valmentanut ja opastanut "Timppa" miettiä kun Jämi-jukolaa 2004 ratkaistiin. Niin paljon kovaa työtä se tie oli vaatinut.
Vuonna 1983 Isä Timo voitti Jukolassa, se voitto jäi myös tuolloin kisaa telttakylässä seuranneen tuolloin 5-vuotiaan pojan mieleen lähtemättömästi. (Harjun perheen tapauksessa poika kulki aina mukana. Sielä missä vain isä Timo kilpaili. Jukolassa joka vuosi oli paikalla myös poika Antti kuten myös vanhempi sisarensa Leena-Maija "Lennu" Harju. Heille suunnistus tuli täysin verenperintönä. Lennun kohdalla ei huippu-uraa vaivojen vuoksi tullut, mutta Antin kohdalle ne odotukset asetettiin jo nuorten sarjoissa. Siksi tuhoisaa jälkeä toisenpolven huippumies teki.
Ensikerran tuolloin 15-vuotias ja vielä pahasti keskenkasvuinen Antti Harju nähtiin
Jukolan viestin lähtöviivalla vuonna 1993 Paimiossa. Vuotta aiemmin hän oli toiminut Vehka-Jukolan koejuoksijana. Toinen sija Nuorten Jukolassa Vehkalahden Veikoissa vain 8 sekuntia voittajasta (yhdessä Tero Föhrin kanssa). 1997 kaappiin päätyi ensinmäinen nuorten SM-kulta normaalimatkalta sarjassa H20. 1998 armeijavuosi Lahdessa urheilukoulussa ja ongelmat alkoivat hiljalleen kasautua vähän aikaa armeijavuoden jälkeen. Paha koivuallergia lapsesta asti on rajoittanut Vehkalahden "pitkän pojan" tietä huipulle. Yleensä keväisin ei kulje, mutta syksylä todistetusti kulkee. Jos kaikki suurviestit käytäisiin syksyllä Pipo olisi vuosi toisensa jälkeen ankkuriosuuden mies.
Tulosta tuli vihdoin vuonna 2004, ensin viikko ennen Jukolaa Sprintin SM-kulta, josta Antti enteellisesti totesi kun Jukola otettiin puheeksi "Isän voittoisaa ankkuriosuutta mä en tule ainakaan vielä Jämillä toistamaan meillä on varmasti eri ankkuri." Minut on tunnetu kovana ja vaativana harjoittelijana joskus määrällisesti olen reenannut enenmmän kuin tänä vuonna, mutta kerrankin olen ollut ehjänä syksystä kevääseen."
Vuosi 2004 oli kokonaisuutena Antti Harjun läpimurtovuosi, ensi vuoteen ja Sippujukolaan täytyy tavoitteeksi asettaa vain voitto kelpaa KR:lle kun on kerran voittanut Jukolan niin sitä vain janoaa lisää menestystä. Maajoukkuepaikka pitäisi pystyä vakiiinnuttamaan, mutta ensin on toivottava, että mies on terveenä koko talven ja kevään
ja vältyy loukkaantumisilta senkin jälkeen.
Antin rooliksi KR:ssä on vakiintunut isänsä nuoruusvuosien tavoin viides osuus. Kulku oli kohdallaan heti Asikallassa, Sulkavalla tuli virheitä eikä Haldenia muutenkaan olsi kiinni saanut mutta Jämillä Antin esimerkillinen päättäväisyys antoi vielä mahdollisuuden jonka "Tero Kettunen" alias Thierry Guerogiou täydensi ankkuriosuudella.
Uuta tulemista tekevä Vaajakosken Terä, Norjalaiset Halden SK ja Kristiansand ja kotinurkillaan taas kilpaileva Vehkalahden Veikot ovat pahimmat haastajat.Vehkalahden nykyjoukkue on erittäin nuori. Simo-Pekka Fincke totesi Jämi-Jukolassa. "Ensi vuonna on käytännössä meidän kotikisa ja todellakin me aiotaan se kisa myöskin voittaa."
Tuohon Selänpään aamuun sunnuntaina 13.6.1983 asti Haminan kyljessä sijainnut Vehkalahden kunta ja Vehakalahden Veikot tunnettin vain yleensä vain hiihtäjä Marjatta Kajosmaasta. Vehkalahti ja Vehkalahden Veikot tehtiin muutenkin urheilussa kunnolla tunnetuksi nimenomaan vuoden 1983 Jukolan Viestin voitolla.
Viimeksi kun kisa oli Kymenlaaksossa muden kuin VeVen järjestämänä ennen vuotta 2005, vuonna 1983 voittoa juhlivat VeVen yllätysvoittajat.
Miesten tunnelman osuvasti totesi Valkealan Selänpäässä voittoaamuna 1983 ankkuri ja porukan todellinen konkari 19 Jukolan juossut ja 14:sta kerran Jukolansa ankkurina juossut Timo Harju.
"Vanha liha on sitkeää" Lisäsimme harjoittelua huomattavasti edellisvuosista, kävimme yhdessä harjoittelemassa Lahdessa suppamaastoa, ja avokallioita Paraisilla. Kestimme rääkin ja tässä on tulos"
Vehkalahden joukkueessa juoksivat aikanaan aloittajana 25-vuotias metsätalousteknikko Pekka Fincke, (poika Simo-Pekka myös 2 kertaa Jukola voittaja) Toisella osuudella upseeri (yliluutnantti) Markku Joensuu, joukkuetoveri Timo Harjulle jo Namikan vuosista 1970-luvun puolelta. Kolmas osuus eli niin sanottu Jukolan pitkä ja pimeä yö oli 31-vuotiaan laitosmestarin Jari "Jallu" Tepposen työnäyte. Neljäs osuus 30-vuotias upseeri (kapteeni) Vesa Tervo nosti konkariporukan kärkeen aamun alkaessa sarastaa. Moni ei uskonut numerolla 35 lähteneeseen VeVeen ennen kisaa. Nyt monet saivat nenilleen ja kunnolla. Viidennen osuuden juoksi sen vuoden eli 1983 SM-Pitkän mestari 25 vuotias maatalous metsätieteen kandidaatti Pekka Jokimies. Kuudes osuus oli 32-vuotiaan kokeneen ketun maatalousteknikko Hannu Lehtikankaan aina varmoissa käsissä. "Hanttaan" saattoi tiukassa maastossa aina luottaa. (SM-yö kultaa 35-vuotiaissa 1986) ja ankkurina homman päätti ja sanoman vastaanotti aina tyylikäs pitkällä ja komealla askeleella maalin saapuva 36-vuotias, "Diplomi-Insinööri" ja Matematiikan Lehtori Timo Harju.
Vauhtiveikot Pekka ja Hantta tekivät sellaisen eron että kun Timo Harju lähti matkaan VeVen ankkurina. 5 minuutin 14 sekunnen etumatkalla VeVen juhlat maalissa saattoivat lähes alkaa,
Maalissa Timo Harju toi Vehkalahdelle sen ensinmäisen voiton Jukolassa. Vehkalahden tyyli voittaa oli sooloilla kärjessä neljännestä vaihdosta alkaen. Samaan tapaan ovat voittaneet seura itse 2006. Ja Kalevan Rasti vuonna 2012, "Vehkalahtelaiseen tapaan" isolla erolla muihin kolmannesta vaihdosta alkaen.
Tosin Timo Harju itse kertoi kaksi vuosikymmentä myöhemmin ettei voitto joka näytti helpolta tullut helposti, Ajattelin varmaan että nyt se voitto jota on jahdattu kaikki nämä vuodet on tulossa, Hei tässähän ollaan voittamassa Jukolan Viestiä! ja niin sitten pummasin rastia 12 varmaan 2,5 minuuttia kun samaistus ei ollutkaan samanlainen kartan kanssa, kuitenkin siinä meinasi tulla paniikki, mutta onneksi minulla oli tarvittava kokemus ankkuriosuudesta ja ajattelin ei hätää etumatkaa ainakin 2,5-3 minuuttia loppumatkasta en enää virheitä tehnyt. Olin ajatellut ehkä voittoa ennen virhettä mutta sen jälkeen ajattelin sitä vasta maalisuoralla kun sain käteeni Jukolan viestin sanoman.
Suunnitelma joka laadittiin lauantai-iltana onnistui täydellisesti, alkuosuudet oli tarkoitus pysyä kärjen vauhdissa ja ratkaista sitten kisa kolmella viimeisellä joko Pekan, Hannun tai Minun itseni toimesta. Eniten pelkäsimme Vaajakoskea ja OK Ravinenia, Vesa onnistui pudottamaan Terän kannasta ja lähetti Jokimiehen Pekan piikissä viidennelle osuudelle, Pekka teki todellisen kanuunajuoksun ja peli oli sillä selvä. Hannulle ja minulle jäi siten tehtäväksi viiden minuutin eron säilyttäminen takaa-ajajiin jossa onnistuimmekin. Maalissa vasta annoin tunteilleni vallan, ja itkin avoimesti. Niin koville se vuosia jahdatun voiton saavuttaminen otti.
VeVen vuoden 1983 voittajat ovat sen jälkeen juosseet Jukolan yhdessä lähes alkuperiäisellä joukkueella kolme kertaa vuosina 1993, 1998 ja 2003. Vuoden 1983 voittoaamuna jo sovittiin että juostaan uudestaan yhdessä kymmenen vuoden kuluttua. Koskaan ei kuitenkaan vuoden 1983 voittajajoukkue ole ollut ihan se aito ja alkuperäinen.
196-senttinen Kolmen vuoden kuluttua valmistuva maanmittaus insinööri Antti Harju saavutti 26-vuotiaana Jukolan viestin voiton. Vehkalahden Veikkojen vuoden 1983 voittajaankkuri on Antti "Pipo" Harjun insinööri-opettaja/yliopettaja isä Timo Harju.
.
Timo on kaksinkertainen Suunnistuksen Suomen Mestari matkathan olivat pitkät matkat eli nykyinen Erikoispitkä 1978. ja Normaalimatka 1979
Antin taustalla vaikuttaa edelleen kiinteästi valmentaja-isä ja mentor Timo Harju.Toisaalta kun puhutaan siitä tasosta jolle isä Timo vuosien 1978 ja 1979 SM-suunnistusmestarina asetti riman. Ei Antti ole ihan vielä isänsä tasoinen. Kuusankoskelta, Helsingin kautta Kotkaan opettajaksi päätynyt Isä Timo Harju mainittaessa pidä unohtaa sitäkin tosiasiaa että myös Antin äiti keuruulaislähtöinen Sirkka-Liisa Harju os. Koskela oli 1970-luvulla huippusuunnistaja ja ehkä jopa menestyneempi kuin kuin Isä Timo.
Timo on teräksenrauhallinen, kivikasvoinen mies joka ei koskaan hermoile ja mahtaile etukäteen tulos kertoo missä ollaan. Antti on enemmän tulisieluisempi. 1979, SM Pitkän kultaa 32-vuotiaana! ja Päiväkisan hopeaa. 1983 Jukolan voittoisa ankkuri, 1983 Miesten 35-vuotiaiden SM-Pitkänmatkan mestari. 1997 H-50 Sarjan pitkänmatkan mestari ja SM-hopeaa viestissä 1984. Mitalleja ja menestyksiä VeVe:ssä uransa kruunannut Timo Harju sai vanhalla iällä.
Antin ura alkoi aikanaan kotimaisemissa Kotkassa kotikaupunginosa Aittakorpi (ja kasvattajaseura Kymin Suunnistajat) ja jatkui myöhemmin 1990-luvulla Vehkalahden Veikoissa.
Seurassa jonka paidassa Antin isä Timo "Timppa" Harju oli aikanaan jo ikämiehenä eli 36-vuotiaana "vanhana kettuna" kruunannut pitkän ja komean huippusuunnistajan uransa Jukolan viestin voittoon lähes koti maisemissaan Valkealan Selänpäässä. Sitä voittoa eivät koskaan unohda ne jotka sen näkivät, koskaan tuskin on Jukolan voittaja ankkuri ollut niin suosittu hahmo kuin pitkän uran tehnyt kivikasvoinen konkari Timo Harju oli vuoden 1983 Jukolassa. Voiton todella soi miehelle joka jahtasi sitä vuodesta 1969 alkaen tosissaan. Kyllä siinä varmasti paljon ehti poikansa omin käsin huipulle valmentanut ja opastanut "Timppa" miettiä kun Jämi-jukolaa 2004 ratkaistiin. Niin paljon kovaa työtä se tie oli vaatinut.
Vuonna 1983 Isä Timo voitti Jukolassa, se voitto jäi myös tuolloin kisaa telttakylässä seuranneen tuolloin 5-vuotiaan pojan mieleen lähtemättömästi. (Harjun perheen tapauksessa poika kulki aina mukana. Sielä missä vain isä Timo kilpaili. Jukolassa joka vuosi oli paikalla myös poika Antti kuten myös vanhempi sisarensa Leena-Maija "Lennu" Harju. Heille suunnistus tuli täysin verenperintönä. Lennun kohdalla ei huippu-uraa vaivojen vuoksi tullut, mutta Antin kohdalle ne odotukset asetettiin jo nuorten sarjoissa. Siksi tuhoisaa jälkeä toisenpolven huippumies teki.
Ensikerran tuolloin 15-vuotias ja vielä pahasti keskenkasvuinen Antti Harju nähtiin
Jukolan viestin lähtöviivalla vuonna 1993 Paimiossa. Vuotta aiemmin hän oli toiminut Vehka-Jukolan koejuoksijana. Toinen sija Nuorten Jukolassa Vehkalahden Veikoissa vain 8 sekuntia voittajasta (yhdessä Tero Föhrin kanssa). 1997 kaappiin päätyi ensinmäinen nuorten SM-kulta normaalimatkalta sarjassa H20. 1998 armeijavuosi Lahdessa urheilukoulussa ja ongelmat alkoivat hiljalleen kasautua vähän aikaa armeijavuoden jälkeen. Paha koivuallergia lapsesta asti on rajoittanut Vehkalahden "pitkän pojan" tietä huipulle. Yleensä keväisin ei kulje, mutta syksylä todistetusti kulkee. Jos kaikki suurviestit käytäisiin syksyllä Pipo olisi vuosi toisensa jälkeen ankkuriosuuden mies.
Tulosta tuli vihdoin vuonna 2004, ensin viikko ennen Jukolaa Sprintin SM-kulta, josta Antti enteellisesti totesi kun Jukola otettiin puheeksi "Isän voittoisaa ankkuriosuutta mä en tule ainakaan vielä Jämillä toistamaan meillä on varmasti eri ankkuri." Minut on tunnetu kovana ja vaativana harjoittelijana joskus määrällisesti olen reenannut enenmmän kuin tänä vuonna, mutta kerrankin olen ollut ehjänä syksystä kevääseen."
Vuosi 2004 oli kokonaisuutena Antti Harjun läpimurtovuosi, ensi vuoteen ja Sippujukolaan täytyy tavoitteeksi asettaa vain voitto kelpaa KR:lle kun on kerran voittanut Jukolan niin sitä vain janoaa lisää menestystä. Maajoukkuepaikka pitäisi pystyä vakiiinnuttamaan, mutta ensin on toivottava, että mies on terveenä koko talven ja kevään
ja vältyy loukkaantumisilta senkin jälkeen.
Antin rooliksi KR:ssä on vakiintunut isänsä nuoruusvuosien tavoin viides osuus. Kulku oli kohdallaan heti Asikallassa, Sulkavalla tuli virheitä eikä Haldenia muutenkaan olsi kiinni saanut mutta Jämillä Antin esimerkillinen päättäväisyys antoi vielä mahdollisuuden jonka "Tero Kettunen" alias Thierry Guerogiou täydensi ankkuriosuudella.
Uuta tulemista tekevä Vaajakosken Terä, Norjalaiset Halden SK ja Kristiansand ja kotinurkillaan taas kilpaileva Vehkalahden Veikot ovat pahimmat haastajat.Vehkalahden nykyjoukkue on erittäin nuori. Simo-Pekka Fincke totesi Jämi-Jukolassa. "Ensi vuonna on käytännössä meidän kotikisa ja todellakin me aiotaan se kisa myöskin voittaa."
Tuohon Selänpään aamuun sunnuntaina 13.6.1983 asti Haminan kyljessä sijainnut Vehkalahden kunta ja Vehakalahden Veikot tunnettin vain yleensä vain hiihtäjä Marjatta Kajosmaasta. Vehkalahti ja Vehkalahden Veikot tehtiin muutenkin urheilussa kunnolla tunnetuksi nimenomaan vuoden 1983 Jukolan Viestin voitolla.
Viimeksi kun kisa oli Kymenlaaksossa muden kuin VeVen järjestämänä ennen vuotta 2005, vuonna 1983 voittoa juhlivat VeVen yllätysvoittajat.
Miesten tunnelman osuvasti totesi Valkealan Selänpäässä voittoaamuna 1983 ankkuri ja porukan todellinen konkari 19 Jukolan juossut ja 14:sta kerran Jukolansa ankkurina juossut Timo Harju.
"Vanha liha on sitkeää" Lisäsimme harjoittelua huomattavasti edellisvuosista, kävimme yhdessä harjoittelemassa Lahdessa suppamaastoa, ja avokallioita Paraisilla. Kestimme rääkin ja tässä on tulos"
Vehkalahden joukkueessa juoksivat aikanaan aloittajana 25-vuotias metsätalousteknikko Pekka Fincke, (poika Simo-Pekka myös 2 kertaa Jukola voittaja) Toisella osuudella upseeri (yliluutnantti) Markku Joensuu, joukkuetoveri Timo Harjulle jo Namikan vuosista 1970-luvun puolelta. Kolmas osuus eli niin sanottu Jukolan pitkä ja pimeä yö oli 31-vuotiaan laitosmestarin Jari "Jallu" Tepposen työnäyte. Neljäs osuus 30-vuotias upseeri (kapteeni) Vesa Tervo nosti konkariporukan kärkeen aamun alkaessa sarastaa. Moni ei uskonut numerolla 35 lähteneeseen VeVeen ennen kisaa. Nyt monet saivat nenilleen ja kunnolla. Viidennen osuuden juoksi sen vuoden eli 1983 SM-Pitkän mestari 25 vuotias maatalous metsätieteen kandidaatti Pekka Jokimies. Kuudes osuus oli 32-vuotiaan kokeneen ketun maatalousteknikko Hannu Lehtikankaan aina varmoissa käsissä. "Hanttaan" saattoi tiukassa maastossa aina luottaa. (SM-yö kultaa 35-vuotiaissa 1986) ja ankkurina homman päätti ja sanoman vastaanotti aina tyylikäs pitkällä ja komealla askeleella maalin saapuva 36-vuotias, "Diplomi-Insinööri" ja Matematiikan Lehtori Timo Harju.
Vauhtiveikot Pekka ja Hantta tekivät sellaisen eron että kun Timo Harju lähti matkaan VeVen ankkurina. 5 minuutin 14 sekunnen etumatkalla VeVen juhlat maalissa saattoivat lähes alkaa,
Maalissa Timo Harju toi Vehkalahdelle sen ensinmäisen voiton Jukolassa. Vehkalahden tyyli voittaa oli sooloilla kärjessä neljännestä vaihdosta alkaen. Samaan tapaan ovat voittaneet seura itse 2006. Ja Kalevan Rasti vuonna 2012, "Vehkalahtelaiseen tapaan" isolla erolla muihin kolmannesta vaihdosta alkaen.
Tosin Timo Harju itse kertoi kaksi vuosikymmentä myöhemmin ettei voitto joka näytti helpolta tullut helposti, Ajattelin varmaan että nyt se voitto jota on jahdattu kaikki nämä vuodet on tulossa, Hei tässähän ollaan voittamassa Jukolan Viestiä! ja niin sitten pummasin rastia 12 varmaan 2,5 minuuttia kun samaistus ei ollutkaan samanlainen kartan kanssa, kuitenkin siinä meinasi tulla paniikki, mutta onneksi minulla oli tarvittava kokemus ankkuriosuudesta ja ajattelin ei hätää etumatkaa ainakin 2,5-3 minuuttia loppumatkasta en enää virheitä tehnyt. Olin ajatellut ehkä voittoa ennen virhettä mutta sen jälkeen ajattelin sitä vasta maalisuoralla kun sain käteeni Jukolan viestin sanoman.
Suunnitelma joka laadittiin lauantai-iltana onnistui täydellisesti, alkuosuudet oli tarkoitus pysyä kärjen vauhdissa ja ratkaista sitten kisa kolmella viimeisellä joko Pekan, Hannun tai Minun itseni toimesta. Eniten pelkäsimme Vaajakoskea ja OK Ravinenia, Vesa onnistui pudottamaan Terän kannasta ja lähetti Jokimiehen Pekan piikissä viidennelle osuudelle, Pekka teki todellisen kanuunajuoksun ja peli oli sillä selvä. Hannulle ja minulle jäi siten tehtäväksi viiden minuutin eron säilyttäminen takaa-ajajiin jossa onnistuimmekin. Maalissa vasta annoin tunteilleni vallan, ja itkin avoimesti. Niin koville se vuosia jahdatun voiton saavuttaminen otti.
VeVen vuoden 1983 voittajat ovat sen jälkeen juosseet Jukolan yhdessä lähes alkuperiäisellä joukkueella kolme kertaa vuosina 1993, 1998 ja 2003. Vuoden 1983 voittoaamuna jo sovittiin että juostaan uudestaan yhdessä kymmenen vuoden kuluttua. Koskaan ei kuitenkaan vuoden 1983 voittajajoukkue ole ollut ihan se aito ja alkuperäinen.
Viimeksi muokattu:
Charlie
Elämän jakojäännös
Olin koko ajan ihan varma, että tästä tulee vielä hyvä keskustelu.
ettelbruck
Well-known member
.
Viimeksi muokattu:
Vesku
Maatalousneuvos
- Liittynyt
- 14.6.2003
- Viestit
- 5795
Vuotta en muista, mutta siihen aikaan kun Ruotsissakin kuoli huippusuunnistajia....
Eräs luokkakaveri - siis tyttö- harrasti urheilua kouluaikaan aika paljon, 800 metriä jne. Innostui sitten parikymppisenä suunnistuksessa ja pääsikin johonkin keskitason joukkueeseen Venlojen viestiin. Ei kaiten ollut ankkurina, eikä kärjessäkään, loppusuoralle tulleessaan. Ja siihen päättyi elon taival! Niitä outoja sydäntulehdusjuttuja hälläkin oli. Sydän petti viimeisille sadoille metrille.
Jos suunnistajan elon jonnekin ennenaikojaan pitää päättyä, niin Jukolan loppusuora lienee "hienoimpia" paikkoja!
Eräs luokkakaveri - siis tyttö- harrasti urheilua kouluaikaan aika paljon, 800 metriä jne. Innostui sitten parikymppisenä suunnistuksessa ja pääsikin johonkin keskitason joukkueeseen Venlojen viestiin. Ei kaiten ollut ankkurina, eikä kärjessäkään, loppusuoralle tulleessaan. Ja siihen päättyi elon taival! Niitä outoja sydäntulehdusjuttuja hälläkin oli. Sydän petti viimeisille sadoille metrille.
Jos suunnistajan elon jonnekin ennenaikojaan pitää päättyä, niin Jukolan loppusuora lienee "hienoimpia" paikkoja!
Voiko yhtä miestä enää loukkaantumiset enempää kolhia. Antti Harju oli matkalla kohti elämänsä kautta viime kauden ja talven testi tulosten perusteella.Maajoukkuepaikan piti olla saletti, Mutta mitä vielä.
Nyt mies on taas sairaslistalla. Nyt vihoittelee jälleen kerran oikea polvi. Juuri kun näytti siltä että vammakierre on vain paha muisto kaukana takana päin niin ei "Rouva Forttuna" malta olla kääntämättä selkäänsä kovan onnen soturille.
1999 Polvi hajalla koko kauden, täydellinen välivuosi 2000 Rasitusmurtuma oikeassa nilkassa, 2001 Rasitusmurtuma vasen Nilkka, 2002 kovan kuntoutuksen jälkeen joten kuten kuntoon ja Jukolan kakkoseksi. 2003 syksyllä näytti vihdoin siltä että vammakierre olisi lopullisesti poikki Kotkalais-Espoolaisen teekkarin osalta, mutta ei sittenkään 18 kuukautta terveenä ja nyt sitten taas sairastamaan.
Kyllä tässä varmasti aletaan jo koitella KR:n johdon hermoja, kun Harju ja Launiainen ovat koko kevään sairastelleet. Tiomilan voitto liukeni Antin ongelmista kärsineen polven mukana KR:n miesten ulottumattomiin. Samuli Launiaisella on saman kaltaisia vaivoja. Hyvin Thierry Zorzioun eli alias "Tero Kettusen" mukanaan Ranskasta tuoma Philippe " Pena"Adamski ja kokenut Petri Vainio paikkasivat näitä kahta epäonnistujaa.
25.4.1978 Syntyneelle Antti Harjullle tulee 27-vuotta tänään mittariin ja taas saa alkaa viettämään lepotaukoa ennnen Jukolaa, onneksi vaiva on vain lievä. Varmasti polvi haittaa menoa vielä parin viikon ajan, mutta sitten mennään kovaa. Kunhan sitten Anjalankoskella Jukolassa eli lähes "kotona" kaikki on kunnossa. Maaston pitäisi olla Antti Harjulle tuttua jo poikavuosilta, onhan Kotkassa ja Kuusankoskella josta Isä Timo on lähtöisin lähes samankaltaista nopeaa mutta paikoin peitteistä maastoa kuin Sippolassa.
Silloin Kalevan Rastia ei pidä voittotaistelusta ulkona mikään, se on nähty jo niin monta kertaa aiemmin. Kun "Pipo" ruoskii itsensä täysillä menemään niin siihen kyytiin on turhaa kenenkään Suomalais suunnistajan Mårten Boströmiä lukuunottamatta yrittää lähteä mukaan ainakin jos matka on alle 10 kilometriä. Pipo näytti tuon puolen itsestään SM-viestissä 2004, edellispäivän löysyyden jälkeen.Autossa matkalla kotiin, "Pipo" päätti "Huomenna ruoskitaan itsestä esiin se henki jolla Jukolakin voitettiin. Mitään ei säästetä." Seuraavana päivänä Antti jätti muita 3,45 minuuttia kymmenellä kilometrillä.
Se vauhti on niin kovaa, niin kova juoksuvoima Kotkasta lähtöisin olevalla Kymin Suunnistajien ja Vehkalahden Veikkojen kasvatilla on kun kaikki 196-senttisessä varressa on kunnossa. Siinä vauhdissa jota Pipå lataa parhaimmillaan ollessaan menemään mukana kestäminen on todellinen uroteko. Haldenin Kjettil Björlö kokeili sitä Jämi-Jukolassa ja huomasi varmasti ettei kannata yrittää sitä toiste enää koskaan. Niin kovaa Hämeenkankaalla 196-senttinen Antti Harju eteni.
Virheistä huolimatta 8,5 kilometriä käsittämättömästi aikaa kului 3 47,2 minuuttia Kilometrillä. siis kauhean kovaa maastossa. Antin omien sanojen mukaan loppumatkasta tuntuikin kuin olisi ollut maastokisoissa, niin kovaa kankaalla mentiin. Toivottavasti tuo 3 minuutia 47sekuntia ja 2 kymmenystä /per kilometri jää ikuiseksi ennätykseksi Jukolan viesti ei tarvitse enää yhtään tuollaista vauhti juoksua.Se oli ennätys joka olisi ollut kova myös ratajuoksussa, sen verran kovaa Antti eteni Hämeenkankaalla.
"Taisivat ne juostakin kovempaa, kun minulla on ollut polven kanssa koko kevään ongelmia. PM-kisat on jätettävä väliin ja tähdättävä elokuun MM-kisoihin, Harju selvitti kisan jälkeen." Miten hyvin viesti olisi kulkenut jos "Pipon" polvi olisi ollut täydessä kunnossa, ja "Kanuuna" eli luontainen juoksunopeus olisi taas osunut
kohdalleen?
Jämillä koko yön hereillä pysytellyt mies edellisvuosina Harju nukkui kuin tukki. Lähti matkaan heti puomilta kuin Rusakko lähtee makuulta eli niin kovaa kuin jaloista pääsi. Muistaen Ratamestarin sanat Alku mennään niin kovaa kuin jaloista pääsee, ja loppu niin kovaa kuin voimia on. Antti totesi itse Jotta ohi olisin päässyt olisi tarvittu 8 litran keuhkot tai isompi kone.
Antti oli lähdön jälkeen kuin varsa kevätlaitumella eli mikään ei pidätellyt ja meno oli sen näyttävän näköistä että Kjettil varmasti ajatteli koska pitkä ja hontelo takaa-ajaja ottaa kiinni ja painelee samantien ohi.Lähimmillään Antti oli sekunnin päässä, mutta pieni virhe laski Kjettilin ja Halden 20 sekunnin etumatkalle. Ankkuri Terolle oli vain hyvä päästä takaa-ajana metsään 13 sekuntia ei ainakaan nopeassa maastossa riitä Kettusta vastaan. Sen Tero viimevuonna Jukolassa todisti.
Niin tuskainen viimeinen kilometri oli että voimat olivat täysin pois. Viimeiset voiman rippeet kramppeja vastaan, piti kohdistaa kartan irroitamiseen taulusta ja antamiseen Simolle."
Oli vielä sanonut tukijoilleen lähinnä valmentaja-isä Timo Harjulle veryttelyn jälkeen "Kohta Lyödään!" eli lähdetään menemään kovempaa kuin koskaan ennen. Mahtoi Kjettil Björlöä hieman pelottaa kun kuuli ketä vastaan hänet heitetään.
"Haldenilla oli luulo että Simo Martomaa on KR:n viestinviejä viidenellä osuudella. Harri Romppanen ei kertonut vanhoille kavereilleen tehdystä muutoksesta. Ja siksi Halden satsasi lyhyillä väliosuuksilla kokemukseen juoksuvoiman sijasta. kun tuo pitkä ja hontelo hahmo vastaan otti kartan Harri Romppaselta ero Haldeniin oli 2,32.
Päättäväisyys palkittiin kisan lopussa Jukolan viestin voitollla. Puhuttaessa syömishäiriöstä on jossain väitetty Pipon kärsivän liikalaihuudesta tai jostain muusta syömishäiriöstä. kun 196-senttinen varsi painaa vaalla 82,5 kiloa. mutta niiden jotka tuntevat Antin paremmin tiedetään sanoneen, ettei ainakaan miehen ruokahalussa ainakaan ole vikaa, ravintoaineet ovat kohdallaan ja annosten koot ovat isoja. Antti on täysin luuta ja lihaa, ylimääräistä rasvaa ei kehossa turhaan ole.
Reenaaminen on aina maistunut todella hyvin Antille, joka on erittäin armoton harjoittelija. Kovan työn kautta viime vuosien menestys on tullut. Siinä ei turhaan ole säästelty aikaa tai kenkiä, Vesijuoksua, Juoksulenkkejä radalla ja maastossa aina vähintään 20 kilometriä päivässä. Yleensä vielä mahdollisimman vaikeakulkuisissa oloissa. Polvi parani mutta vuosia piilossa pysynyt Siitepölyallergia palasi taas kiusaksi, Juoksu kulki kuitenkin pitkästä aikaa hienosti Esi-Jukolassa viikko sitten. Juoksu oli jo sitä Antti Harjua joka on totuttu näkemään suurviestien voitto taistelussa. Sippolassa ei varmasti luovuta voittotaistelusta ainakaan helpomman kautta. Tosi kovaa luokkaa saa vastus olla jollei KR voita Jukolaa 2005.
Thierry Guerogiou alias "Tero Kettunen" hoitaaa varmoin viimevuodesta tutuin ottein ankkuriosuuden. Jos Tero pääsee keulassa lähtemään tai alle minuutin jäljessä Kristiansandin Jörgen Rostrupista niin Kristiansandilla ei ole mitään jakoa Teroa vastaan. Paljon on kiinni myös Hannu Airilan (jos valitaan ykkösjoukkueeseen) Samuli Launiaisen ja Harri Romppasen osuuksista. Simo Martomaa, Tommi Tölkkö, Thierry Guerogiou ja Antti Harju ovat ne varmat kortit joiden varaan voi rakentaa. Vaikkei "Pipo" ole ihan viimekevään kaltaisessa vedossa vielä mutta paras päivä on usein aiemminkin osunut Jukolaan kuten kävi Jänillä 2004. Pipo tekee varmasti kovan juoksun, eri asia on sitten riittääkö se Kalevan Rastin toiseen peräkkäiseen Jukola voittoon ja osaan historian kirjoissa. Koskaan ei ole ollut toisen polven kaksinkertaista Jukola voittajaa saadaanko nyt ensimmäinen nimi.
Nyt mies on taas sairaslistalla. Nyt vihoittelee jälleen kerran oikea polvi. Juuri kun näytti siltä että vammakierre on vain paha muisto kaukana takana päin niin ei "Rouva Forttuna" malta olla kääntämättä selkäänsä kovan onnen soturille.
1999 Polvi hajalla koko kauden, täydellinen välivuosi 2000 Rasitusmurtuma oikeassa nilkassa, 2001 Rasitusmurtuma vasen Nilkka, 2002 kovan kuntoutuksen jälkeen joten kuten kuntoon ja Jukolan kakkoseksi. 2003 syksyllä näytti vihdoin siltä että vammakierre olisi lopullisesti poikki Kotkalais-Espoolaisen teekkarin osalta, mutta ei sittenkään 18 kuukautta terveenä ja nyt sitten taas sairastamaan.
Kyllä tässä varmasti aletaan jo koitella KR:n johdon hermoja, kun Harju ja Launiainen ovat koko kevään sairastelleet. Tiomilan voitto liukeni Antin ongelmista kärsineen polven mukana KR:n miesten ulottumattomiin. Samuli Launiaisella on saman kaltaisia vaivoja. Hyvin Thierry Zorzioun eli alias "Tero Kettusen" mukanaan Ranskasta tuoma Philippe " Pena"Adamski ja kokenut Petri Vainio paikkasivat näitä kahta epäonnistujaa.
25.4.1978 Syntyneelle Antti Harjullle tulee 27-vuotta tänään mittariin ja taas saa alkaa viettämään lepotaukoa ennnen Jukolaa, onneksi vaiva on vain lievä. Varmasti polvi haittaa menoa vielä parin viikon ajan, mutta sitten mennään kovaa. Kunhan sitten Anjalankoskella Jukolassa eli lähes "kotona" kaikki on kunnossa. Maaston pitäisi olla Antti Harjulle tuttua jo poikavuosilta, onhan Kotkassa ja Kuusankoskella josta Isä Timo on lähtöisin lähes samankaltaista nopeaa mutta paikoin peitteistä maastoa kuin Sippolassa.
Silloin Kalevan Rastia ei pidä voittotaistelusta ulkona mikään, se on nähty jo niin monta kertaa aiemmin. Kun "Pipo" ruoskii itsensä täysillä menemään niin siihen kyytiin on turhaa kenenkään Suomalais suunnistajan Mårten Boströmiä lukuunottamatta yrittää lähteä mukaan ainakin jos matka on alle 10 kilometriä. Pipo näytti tuon puolen itsestään SM-viestissä 2004, edellispäivän löysyyden jälkeen.Autossa matkalla kotiin, "Pipo" päätti "Huomenna ruoskitaan itsestä esiin se henki jolla Jukolakin voitettiin. Mitään ei säästetä." Seuraavana päivänä Antti jätti muita 3,45 minuuttia kymmenellä kilometrillä.
Se vauhti on niin kovaa, niin kova juoksuvoima Kotkasta lähtöisin olevalla Kymin Suunnistajien ja Vehkalahden Veikkojen kasvatilla on kun kaikki 196-senttisessä varressa on kunnossa. Siinä vauhdissa jota Pipå lataa parhaimmillaan ollessaan menemään mukana kestäminen on todellinen uroteko. Haldenin Kjettil Björlö kokeili sitä Jämi-Jukolassa ja huomasi varmasti ettei kannata yrittää sitä toiste enää koskaan. Niin kovaa Hämeenkankaalla 196-senttinen Antti Harju eteni.
Virheistä huolimatta 8,5 kilometriä käsittämättömästi aikaa kului 3 47,2 minuuttia Kilometrillä. siis kauhean kovaa maastossa. Antin omien sanojen mukaan loppumatkasta tuntuikin kuin olisi ollut maastokisoissa, niin kovaa kankaalla mentiin. Toivottavasti tuo 3 minuutia 47sekuntia ja 2 kymmenystä /per kilometri jää ikuiseksi ennätykseksi Jukolan viesti ei tarvitse enää yhtään tuollaista vauhti juoksua.Se oli ennätys joka olisi ollut kova myös ratajuoksussa, sen verran kovaa Antti eteni Hämeenkankaalla.
"Taisivat ne juostakin kovempaa, kun minulla on ollut polven kanssa koko kevään ongelmia. PM-kisat on jätettävä väliin ja tähdättävä elokuun MM-kisoihin, Harju selvitti kisan jälkeen." Miten hyvin viesti olisi kulkenut jos "Pipon" polvi olisi ollut täydessä kunnossa, ja "Kanuuna" eli luontainen juoksunopeus olisi taas osunut
kohdalleen?
Jämillä koko yön hereillä pysytellyt mies edellisvuosina Harju nukkui kuin tukki. Lähti matkaan heti puomilta kuin Rusakko lähtee makuulta eli niin kovaa kuin jaloista pääsi. Muistaen Ratamestarin sanat Alku mennään niin kovaa kuin jaloista pääsee, ja loppu niin kovaa kuin voimia on. Antti totesi itse Jotta ohi olisin päässyt olisi tarvittu 8 litran keuhkot tai isompi kone.
Antti oli lähdön jälkeen kuin varsa kevätlaitumella eli mikään ei pidätellyt ja meno oli sen näyttävän näköistä että Kjettil varmasti ajatteli koska pitkä ja hontelo takaa-ajaja ottaa kiinni ja painelee samantien ohi.Lähimmillään Antti oli sekunnin päässä, mutta pieni virhe laski Kjettilin ja Halden 20 sekunnin etumatkalle. Ankkuri Terolle oli vain hyvä päästä takaa-ajana metsään 13 sekuntia ei ainakaan nopeassa maastossa riitä Kettusta vastaan. Sen Tero viimevuonna Jukolassa todisti.
Niin tuskainen viimeinen kilometri oli että voimat olivat täysin pois. Viimeiset voiman rippeet kramppeja vastaan, piti kohdistaa kartan irroitamiseen taulusta ja antamiseen Simolle."
Oli vielä sanonut tukijoilleen lähinnä valmentaja-isä Timo Harjulle veryttelyn jälkeen "Kohta Lyödään!" eli lähdetään menemään kovempaa kuin koskaan ennen. Mahtoi Kjettil Björlöä hieman pelottaa kun kuuli ketä vastaan hänet heitetään.
"Haldenilla oli luulo että Simo Martomaa on KR:n viestinviejä viidenellä osuudella. Harri Romppanen ei kertonut vanhoille kavereilleen tehdystä muutoksesta. Ja siksi Halden satsasi lyhyillä väliosuuksilla kokemukseen juoksuvoiman sijasta. kun tuo pitkä ja hontelo hahmo vastaan otti kartan Harri Romppaselta ero Haldeniin oli 2,32.
Päättäväisyys palkittiin kisan lopussa Jukolan viestin voitollla. Puhuttaessa syömishäiriöstä on jossain väitetty Pipon kärsivän liikalaihuudesta tai jostain muusta syömishäiriöstä. kun 196-senttinen varsi painaa vaalla 82,5 kiloa. mutta niiden jotka tuntevat Antin paremmin tiedetään sanoneen, ettei ainakaan miehen ruokahalussa ainakaan ole vikaa, ravintoaineet ovat kohdallaan ja annosten koot ovat isoja. Antti on täysin luuta ja lihaa, ylimääräistä rasvaa ei kehossa turhaan ole.
Reenaaminen on aina maistunut todella hyvin Antille, joka on erittäin armoton harjoittelija. Kovan työn kautta viime vuosien menestys on tullut. Siinä ei turhaan ole säästelty aikaa tai kenkiä, Vesijuoksua, Juoksulenkkejä radalla ja maastossa aina vähintään 20 kilometriä päivässä. Yleensä vielä mahdollisimman vaikeakulkuisissa oloissa. Polvi parani mutta vuosia piilossa pysynyt Siitepölyallergia palasi taas kiusaksi, Juoksu kulki kuitenkin pitkästä aikaa hienosti Esi-Jukolassa viikko sitten. Juoksu oli jo sitä Antti Harjua joka on totuttu näkemään suurviestien voitto taistelussa. Sippolassa ei varmasti luovuta voittotaistelusta ainakaan helpomman kautta. Tosi kovaa luokkaa saa vastus olla jollei KR voita Jukolaa 2005.
Thierry Guerogiou alias "Tero Kettunen" hoitaaa varmoin viimevuodesta tutuin ottein ankkuriosuuden. Jos Tero pääsee keulassa lähtemään tai alle minuutin jäljessä Kristiansandin Jörgen Rostrupista niin Kristiansandilla ei ole mitään jakoa Teroa vastaan. Paljon on kiinni myös Hannu Airilan (jos valitaan ykkösjoukkueeseen) Samuli Launiaisen ja Harri Romppasen osuuksista. Simo Martomaa, Tommi Tölkkö, Thierry Guerogiou ja Antti Harju ovat ne varmat kortit joiden varaan voi rakentaa. Vaikkei "Pipo" ole ihan viimekevään kaltaisessa vedossa vielä mutta paras päivä on usein aiemminkin osunut Jukolaan kuten kävi Jänillä 2004. Pipo tekee varmasti kovan juoksun, eri asia on sitten riittääkö se Kalevan Rastin toiseen peräkkäiseen Jukola voittoon ja osaan historian kirjoissa. Koskaan ei ole ollut toisen polven kaksinkertaista Jukola voittajaa saadaanko nyt ensimmäinen nimi.
Viimeksi muokattu:
Ei ollut Kristiansandista uhkaa Haldenille ja KR:lle tänäkään vuonna Jukolassa, Thierry oli taas se Thierry Guerogiou kuin niin monta kertaa ennenkin. Lyoniin St-Etiennestä keväällä muutanut Keskimatkan hallitseva keisari ei turhaan ole tehnyt kovaa työtä viimeisen kuusi-seitsemän vuotta. Kalevan Rastissa Tero on kasvanut nuoresta pojasta suurviestien ratkaisutekijäksi.
Tämän vuoden kisassa voidaan nostaa esiin myös kaksi muuta ratkaisevaa tekijää toinen olivat väliosuuksien miehet Samuli Launiaisen tilalle noussut nuori Hannu Airila teki juuri sen mitä pitikin ja vahva panos enimmäisessä Jukolassa huippuseurassa, Airilan oli hyvä päästää Antti Harju irti vähän lähempää takaa-ajoon kuin viimevuonna eli noin kahden minuutin päästä. Toinen on taas kerran kaikki loukkaantumisensa voittanut ainoa toisen polven kaksinkertainen Jukola-voittaja Antti "Pipå" Harju. Toinen oli Kalevan Rastin loppuosuuksien miesten paikallistuntemus, Kymenlaaksolaistaustaisille Vehkalahden Veikkojen kasvateille. Simo Martomaalle ja Antti Harjulle kilpailumaasto oli tuttua jo harjoitteluajoilta 1990-luvun alusta ja 2000-luvun taitteesta.
Simppa siirtyi Vehkalahden Veikoista Kalevan Rastiin 1998 ja neljä vuotta nuorempi Antti Harju "Pipo" tuli perässä Joensuuhun kolme vuotta myöhemmin.Ei mikään ihme että Vehkalahdella oltiin hieman katkeria kisan jälkeen, jos Jonne Lehto olisi ollut täysin terve eikä vatsataudissa olisi Pipo joutunut tiukille ajaessaan vahaa harjoituskaveriaan yhdessä Isä Timon kanssa Jukolan voittaneen Pekka Fincken poikaa Simo-Pekka Finckeä takaa. Loppuun VeVellä oli vielä heittää aina luotettava sotaratsu Tero Föhr ja toinen kivikovasta Sveitsiläiskaksikosta luottoankkurinsa kaksinkertainen MM-hopeamies Marc Lauenstein. Nyt SP joutui pitkälle yölle ja VeVen mahdollinen voitto katosi tulevaisuuteen, Terolla ja Emilillä olisi ollut kädet täynnä työtä Marc Lauensteinia vastaan jos VeVe oliisi saanut parhaan miehistönsä täysin terveenä matkaan.
Pipo oli todella epävarma vielä paria viikkoa ennen Jukolaa että kuinkankahan tuossa käynee. Eipä siinä tarvinnut Sippu-Jukolan tuloslaskenta päälikön itsekkin Jukolan voittaneen vuoden 1983 suuren sankarin Antin Isän Timo Harjun ainakaan Kärjen tuloksia korjailla tälläkin kertaa poika hoiti leiviskänsä todella hienosti. Juoksu kulki ja meno oli todella Suunnistuksellisesti vaativassa maastossa todella kohdallaan. "kun Pipo päättää "Lyödä" eli lähteä iskemään täysillä niin silloin on todella häijy paikka. Kun tulee selkään kokoajan tosissaan eli "LYÖDÄÄN! siinä kyydissä on heikompien paha olla. Kjettil Björlo, Erik Axelsson ja Olle Kärner ovat kokeneet konkreetisesti mitä tarkoittaa kun "Lyödään!"
Kotkalais-Espoolainen Teekkari otti nyt toisen voittonsa ja Harjun perhe kaikkiaan jo kolmannen. Ensi vuonna olisi kolmanen perättäisen voiton paikka. Siihen ei edes Halden ole parhaimmillaan pystynyt.
Vehkalahden nuoret miehet ovat kasvaneet jo lähelle huippua, tarvitaan ehkä Vuosi tai kaksi. Se aika menee vielä siihen, että VeVe voittaa Jukolassa ehkäpä viimeistään Tampereella 2008. Tuolloin myös vuoden 1983 suunnistuksellisesti erittäin vaativan Valkealan kisan kokeneet Yllätys-voittajat Vehkalahden Veikot I eli Pekka Fincke, Markku Joensuu, Jari Tepponen, Vesa Tervo, Pekka Jokimies, Hannu Lehtikangas ja Timo Harju kokoontunevat viettämään voittonsa 25-vuotisjuhlaa. Silloin on viimeistään VeVen vuoro juhlia Jukolan voittoa. Toivottavasti tuolloin 2008 Tampereella 30-vuotias Antti Harju toistaa isänsä voittoisan kilpailun VeVen riveissä.
Pari vahvistusta niin tuo ryhmä alkaa olla kypsä voittamaan Jukola, lähinnä kaksikko Antti Harju-Simo Martomaa on VeVen tähtäimessä ovathan miehet VeVen omia poikia alunperin. Simppa on syntyisin Haminasta ja Antti on lähtöisin Kotkasta, mutta on Vehkalahden Veikojen lahjakkaan junioriakatemian kasvatti vaikka aikanaan tie 1991 alkoi Kotkalaisesta Kymin Suunnistajista. Onhan Isä Timokin alkujaan aloittanut suunnistusuransa Kymenlaakson seudulla muualla kuin Vehkalahden Veikoissa, Isä Timon kasvatti aikanaan Kuusankosken Urheiluseura, josta tie vei opiskelujen myötä 1972 Helsingin NMKY:n paitaan ja sielta syksyllä 1980, Kouvolaan ja sieltä 1981 kohti pääteasemaa Vehkalahden Veikkoihin.
"Tää oli mulle nyt vuodesta 2002 laskien neljäs kerta Kalevan Rastissa Jukolassa ja aina on 5.osuus osunut mulle. Nyt sai todella suunnistaa kun viime vuonna vaan Jämillä juostiin vaan kovaa kärki kiinni. Todella vaativaa välillä, matkalle sattui yksi pummi paikassa jossa olisin voinut karata takaa-ajajilta Vaajakoskelta ja Haldenilta. Harmittaa koska minun olisi Kymenlaaksosta kotoisin olevana pitänyt tuntea tuollainen maastotyyppi kuin omat taskuni. Koska kärkikolmikolla oli eri hajonta ei Antti nähnyt Haldenia ja Vaajakosea ennen vaihtoa.
"Missäs ihmeessä Vaajakoski on? kyseli kärjessä vaihtoon tullut hölmistynyt "Pipo" osuuden jälkeen huollolta." Nopeasti Selvisi että Vaajakosken Heikki Nousiainen oli pummannut samaa rastia kuin Pipo edellä. "Nousiainen yritti roikkua mukana vaikkeivat hänen taitonsa ja voimavaransa riittäneet minua vastaan ja Axelsson oli ihan suoraan sanoen kyllä heittopussi.Naureskeli parransängen kasvattanut silmiin nähden helpottunut Antti Harju haastattelussa osuuden jälkeen. Ja miksei olisi ollut, olihan kevään kiusa "jäykkä polvi" taakse jäänyttä elämää.
Tämän vuoden kisassa voidaan nostaa esiin myös kaksi muuta ratkaisevaa tekijää toinen olivat väliosuuksien miehet Samuli Launiaisen tilalle noussut nuori Hannu Airila teki juuri sen mitä pitikin ja vahva panos enimmäisessä Jukolassa huippuseurassa, Airilan oli hyvä päästää Antti Harju irti vähän lähempää takaa-ajoon kuin viimevuonna eli noin kahden minuutin päästä. Toinen on taas kerran kaikki loukkaantumisensa voittanut ainoa toisen polven kaksinkertainen Jukola-voittaja Antti "Pipå" Harju. Toinen oli Kalevan Rastin loppuosuuksien miesten paikallistuntemus, Kymenlaaksolaistaustaisille Vehkalahden Veikkojen kasvateille. Simo Martomaalle ja Antti Harjulle kilpailumaasto oli tuttua jo harjoitteluajoilta 1990-luvun alusta ja 2000-luvun taitteesta.
Simppa siirtyi Vehkalahden Veikoista Kalevan Rastiin 1998 ja neljä vuotta nuorempi Antti Harju "Pipo" tuli perässä Joensuuhun kolme vuotta myöhemmin.Ei mikään ihme että Vehkalahdella oltiin hieman katkeria kisan jälkeen, jos Jonne Lehto olisi ollut täysin terve eikä vatsataudissa olisi Pipo joutunut tiukille ajaessaan vahaa harjoituskaveriaan yhdessä Isä Timon kanssa Jukolan voittaneen Pekka Fincken poikaa Simo-Pekka Finckeä takaa. Loppuun VeVellä oli vielä heittää aina luotettava sotaratsu Tero Föhr ja toinen kivikovasta Sveitsiläiskaksikosta luottoankkurinsa kaksinkertainen MM-hopeamies Marc Lauenstein. Nyt SP joutui pitkälle yölle ja VeVen mahdollinen voitto katosi tulevaisuuteen, Terolla ja Emilillä olisi ollut kädet täynnä työtä Marc Lauensteinia vastaan jos VeVe oliisi saanut parhaan miehistönsä täysin terveenä matkaan.
Pipo oli todella epävarma vielä paria viikkoa ennen Jukolaa että kuinkankahan tuossa käynee. Eipä siinä tarvinnut Sippu-Jukolan tuloslaskenta päälikön itsekkin Jukolan voittaneen vuoden 1983 suuren sankarin Antin Isän Timo Harjun ainakaan Kärjen tuloksia korjailla tälläkin kertaa poika hoiti leiviskänsä todella hienosti. Juoksu kulki ja meno oli todella Suunnistuksellisesti vaativassa maastossa todella kohdallaan. "kun Pipo päättää "Lyödä" eli lähteä iskemään täysillä niin silloin on todella häijy paikka. Kun tulee selkään kokoajan tosissaan eli "LYÖDÄÄN! siinä kyydissä on heikompien paha olla. Kjettil Björlo, Erik Axelsson ja Olle Kärner ovat kokeneet konkreetisesti mitä tarkoittaa kun "Lyödään!"
Kotkalais-Espoolainen Teekkari otti nyt toisen voittonsa ja Harjun perhe kaikkiaan jo kolmannen. Ensi vuonna olisi kolmanen perättäisen voiton paikka. Siihen ei edes Halden ole parhaimmillaan pystynyt.
Vehkalahden nuoret miehet ovat kasvaneet jo lähelle huippua, tarvitaan ehkä Vuosi tai kaksi. Se aika menee vielä siihen, että VeVe voittaa Jukolassa ehkäpä viimeistään Tampereella 2008. Tuolloin myös vuoden 1983 suunnistuksellisesti erittäin vaativan Valkealan kisan kokeneet Yllätys-voittajat Vehkalahden Veikot I eli Pekka Fincke, Markku Joensuu, Jari Tepponen, Vesa Tervo, Pekka Jokimies, Hannu Lehtikangas ja Timo Harju kokoontunevat viettämään voittonsa 25-vuotisjuhlaa. Silloin on viimeistään VeVen vuoro juhlia Jukolan voittoa. Toivottavasti tuolloin 2008 Tampereella 30-vuotias Antti Harju toistaa isänsä voittoisan kilpailun VeVen riveissä.
Pari vahvistusta niin tuo ryhmä alkaa olla kypsä voittamaan Jukola, lähinnä kaksikko Antti Harju-Simo Martomaa on VeVen tähtäimessä ovathan miehet VeVen omia poikia alunperin. Simppa on syntyisin Haminasta ja Antti on lähtöisin Kotkasta, mutta on Vehkalahden Veikojen lahjakkaan junioriakatemian kasvatti vaikka aikanaan tie 1991 alkoi Kotkalaisesta Kymin Suunnistajista. Onhan Isä Timokin alkujaan aloittanut suunnistusuransa Kymenlaakson seudulla muualla kuin Vehkalahden Veikoissa, Isä Timon kasvatti aikanaan Kuusankosken Urheiluseura, josta tie vei opiskelujen myötä 1972 Helsingin NMKY:n paitaan ja sielta syksyllä 1980, Kouvolaan ja sieltä 1981 kohti pääteasemaa Vehkalahden Veikkoihin.
"Tää oli mulle nyt vuodesta 2002 laskien neljäs kerta Kalevan Rastissa Jukolassa ja aina on 5.osuus osunut mulle. Nyt sai todella suunnistaa kun viime vuonna vaan Jämillä juostiin vaan kovaa kärki kiinni. Todella vaativaa välillä, matkalle sattui yksi pummi paikassa jossa olisin voinut karata takaa-ajajilta Vaajakoskelta ja Haldenilta. Harmittaa koska minun olisi Kymenlaaksosta kotoisin olevana pitänyt tuntea tuollainen maastotyyppi kuin omat taskuni. Koska kärkikolmikolla oli eri hajonta ei Antti nähnyt Haldenia ja Vaajakosea ennen vaihtoa.
"Missäs ihmeessä Vaajakoski on? kyseli kärjessä vaihtoon tullut hölmistynyt "Pipo" osuuden jälkeen huollolta." Nopeasti Selvisi että Vaajakosken Heikki Nousiainen oli pummannut samaa rastia kuin Pipo edellä. "Nousiainen yritti roikkua mukana vaikkeivat hänen taitonsa ja voimavaransa riittäneet minua vastaan ja Axelsson oli ihan suoraan sanoen kyllä heittopussi.Naureskeli parransängen kasvattanut silmiin nähden helpottunut Antti Harju haastattelussa osuuden jälkeen. Ja miksei olisi ollut, olihan kevään kiusa "jäykkä polvi" taakse jäänyttä elämää.
Viimeksi muokattu:
ettelbruck
Well-known member
.
Viimeksi muokattu:
ettelbruck sanoi:
Jukolassa ei enää voi taistella voitosta pelkästään oman maalaisilla juoksioilla, ainakaan jos haluaa lyödä päihin Haldenille tai Kristiansandille. Homma menee nykyisin niin että tarvitaan 7 maajoukkuetason kaveria jotta kisan voi voittaa. VeVe oli nyt kolmas ja liikkeellä seitsemällä nuorissa maajoukkueisiin kuuluneella kaverilla ja tulosta tuli. Vuodesta 1991 lähtien on lähes jokaisessa Jukolassa vottajajoukkueessa ollut myös ulkomaalaisia.
Kuitenkin vasta Vuoden 1995 jälkeen jolloin NTHI tavoitti 5 minuuttia edellä ankkuriosuudelle lähteneen Suomalaissuosikin Rajamäen Rykmentin .Sen 31-vuotiaan kokeneen Jukolaankkurin yliluutnantti Reijo Mattisen täydellisen epäonnistumisen jälkeen ja Voitti Jukolan Sipoossa on joka vuosi voittajajoukkueessa ollut vähintään yksi ulkomaalainen. paitsi 1996 kun Janne Salmi toi Turun Suunnistajat toisen kerran ykköseksi silloin Tussi juoksi viidellä Turkulaisella, yhdellä Lahtelaisella ja yhdellä Laitilalaisella ykköseksi.
2001 olivatkin sitten mukana jo ulkomaan osasto Troy de Haas, Mathias Niggli , Jörgen Rostrup ja Jaromir Svihovsky. Lahtelainen Ville Repo, Janne Salmi ja Jani Laine olivat tuon Nikkarijukolan voittajajoukkueen Suomalaiset.
1997 Halden voitti ensimäisen kerran ja uusi voittonsa seuraavana vuonna, ja johti vielä 1999:kin ennen hylkäystään. Paljon on kiinni myös valmennuksen tasosta ja taktisesta pelistä eri seuroissa. Kalevan Rastin kaksikko Börje Vartainen, Jukka Inkeri on tehnyt kovasti töitä nostaessaan Joensuulaiset Jukolan-voittaja ehdokkaisiin. 1999 viides, 2000 Kalevan Rasti järjesti Jukolan vuoden 1982 tapaan eikä saanut osallistua, 2001 Neljäs, 2002 KR jäi sekunnilla kakkoseksi, 2003 kolmas ja nyt sitten 2004 ja 2005, lähes samalla joukkueella ykköseksi.
Tampereen Pyrintö 1960-62 (ainoa kolmesti peräkkäin voittanut) Asikkalan Raikas 1967-68 Örebron Almby IK 1984, 1985, NTHI nykyisin NTNUI 1989-1990 ja Halden 1997-98 saivat seuraa
Halden hyökkää aina kovaa heti alussa, siihen pitää vain pystyä vastaamaan. Siksi tänä vuonna Harri Romppanen joka on ehkä kaikkein juoksuvoimaisin Kalevan Rastin huippunimistä aloitti Jukolan viestin. Sipppu-Jukolassa piti osata virheitä tuli helposti peitteisiessä maastossa. Thierry Guerogiou on koko tämän siirtoruletin avainmies.
Kun "Tero Kettunen" siirtyi aikanaan Ranskasta Joensuuhun syksyllä 1999. Kalevan Rastissa oli jo kirjoilla Jukola voittajista ainoastaan Mikael Boström ja Simo Martomaa, Teron 191-senttisen varren perässä tiukasti seuraten tulivat vuoden välein ensin Helsinkiläistynyt turkulainen Tommi Tölkkö ja Kotkalainen Vehkalahden Veikkoja siihen asti edustanut Antti "Pipå" Harju vuosina 2003-05 porukkaan liittyivät mukaan vielä Deltan nenän edestä kaapattu Kirkkonummen Lynxin eli saman seuran kuin Mikael Boströmkin kasvattama kaksin kertainen Nuorten-Jukola voittaja Samuli Launiainen, Keravalainen viime vuosien Suomalainen junioriässä Hannu Airila ja takisin kotiin Joensuuhun viiden vuoden Turun ja Norjan kierrokseltaan palannut viestiässä Harri Romppanen.
Vuoden 2004 voittajat olivat. Mikael Boström kasvattajaseura (Lynx) aloitti, Samuli Launiainen (Lynx) vei toisen osuuden, Tommi Tölkkö (TuS) melkein tumpeloi koko kisan pilalle jäämällä pitkän yön aikana 3 minuuttia Haldenile, Harri Romppanen (Enon-Kisapojat) kuroi hieman eroa kiinni neljännen osuuden aikana. rajusti Jämille satasannut Antti Harju (KyS, VeVe) mestaroi raan voiman sävyttämän takaa-ajon viidennellä osuudella, Simo Martomaa (VeVe) taisteli eron melkein kiinni kuudennen osuuden aikana ja takaa-ajana lähtenyt superankkuri Thierry Guerogiou "Tero Kettunen, Terje Gundersén" (NocSe)hoiteli ankkurina loput.
Tänä vuonna Sippu-Jukolassa Harri Romppanen aloitti, Mikael Boström vei toista osuutta, Tommi Tölkkö pitkän yön. Hannu Airila hoiteli Samuli Launiaisen sairastuttua neljännen osuuden todella loistavasti, Antti Harju mestaroi taas loistavat asemat viidennellä osuudella, Simo Martomaa hoiti kuudennen osuuden ja jo kolmatta vuotta peräkkäin "Tero" oli ankkuri. Tommilla on neljä! Jukola voittoa joka on tosi kova juttu 1990-luvun ja 2000-luvun aikana. Tommi on aina voittaessaan juossut pitkän yön lukuunottamatta vuotta 1996 jolloin T.Tölkkö löysi itsensä vieraalta kuudennelta osuudelta. kaksi TuS:sissa ja Kaksi KR:n leivissä, muilla eli Simpalla, Harrilla, Pipolla, Miikalla ja Terolla on kaksi Jukola voittoa kullakin Samulilla ja Hannulla kummallakin yksi Jukolan ykkössija.
Viimeksi muokattu:
Kaksi viikkoa ennen vuoden 2006 taistelua Salossa tilanne alkaa taas näyttää hyvältä kaikkein kolhituimman epäonnen soturin mielessä jonka Suomalaien mies suunnistus tuntee. Taistelu tullaan käymään mahdollisesti ankkuriosuudella kahden hyvin erilaisen Vehkalahden Veikkojen kasvatin välillä.
Kotkalaislähtöinen Antti "Pipo" Harju 28-vuotta ikää ja alla on jo kaksi Jukolan-viestin voittoa. osoitti eilen Tuusulassa ettei ne viimesyksyiset pyhät puheet mahdollisesta Thierry "Tero Kettunen" Guerogioun haastamisesta taistelussa Kalevan Rastin ankkurin asemasta Salo-Jukolassa ole ihan pelkkää toiveunta.
Harjun vertaaminen "Tero Kettuseen" ei ole helppoa. Miehet ovat ihan eri tyyppisiä, St.Etiennen "poliisi-konstaapeli" on viisi senttiä pienenmpi, ja toistakymmentä kiloa kevyempi kuin kiistakumppaninsa "Pipo" Harju. mutta toisaalta virheettömämpi ja äärettömän varma suunnistaja, joka pitää erittäin vaativista radoista. Antti Harju taas on juoksuvoimaisempi, mutta suunnistus taidossa ei taso vielä riitä maaliman kärjen lähinnä seurakaveri "Tero Kettusen" vauhtiin. Antti on myös kärsinyt vuosikaudet liiallisen harjoittelun mukanaan tuomista jalkavaivoista.
Mittaa 1970-luvun huippusuunnistajien Timo ja Sirkka-Liisa Harjun nuorimmaiselle on kertynyt peräti 196 senttiä, viisi senttiä enemmän kuin Thierry Guerogioulle ja kaksi senttiä enemmän kuin Isälleen, pitkälle ja komearaamiselle Timo Harjulle joka on jo 30 vuoden ajan palvellut samaa taloa Kymen Laaksonammattikorkeakoulua Kotkassa. Maajoukkueen varamieheksi vuoden 1979 MM-kisoihin parhainmillaan yltänyt Isä Timo toi pitkällä ja komealla askeleellaan voitosana ankkurina sanoman maaliin Jukolassa 1983, ja Äiti Sirkka-Liisa kävi aktiiviaikanaan kilpaillessaan tyttönimellään Koskela yhdet MM-kisat 1972 Tsekkoslovakiassa, että Timo Harjun kanssa avioiduttuaan
yhdet MM-kisat 1974 Tanskassa. Antti Harju on käynyt jo yhdet MM-kisat Ruotsissa 2004, ja tavoitteena on paikka Tanskan-MM kisoihin 2006. Tuskaiset vuodet 1999-2003 söivät ainakin yhdet tai jopa kolmet MM-kisat.
Lisäksi kuuluisaakin kuuluisampi vuosien 1999-2003 vammakierre on pitänyt Kotkalais-Espoolaisen teekkarin toistaiseksi lyhyillä väliosuuksilla. Nyt on kuitenkin käynyt niin että myös Thierry Guerogioulla on ollut vaivoja, flunssaa ja motivaatio-ongelmia.
Thierry saapuu lähipäivinä Joensuuhun etsimään asennettaan, jos "Tappajan vaisto" kuten Theirry parasta virettään nimittää löytyy sellaisena kun se on kaksi viime vuotta Jukolassa ollut silloin Thierry on varmasti Kalevan Rastin ankkuri jollei voi olla Aidon ja alkuperäisen Vehkalahden voittoankkurin jälkikasvun vuoro ankkuroida voitto Joensuuhun, Suomalainen ykköshaastaja Salo Jukolassa on kuitenkin Vehkalahden Veikot.
Joukkue joka viime vuonna sähläsi voiton viidennellä osuudella, tullee tänävuonna olemaan vahvasti mukana loppuun asti voittotaistelussa. Tero Föhrissä on kasvamassa Vehkalahden 23-vuotta odottama voittoisa Jukola ankkuri, edellinen sellainen oli Antti Harjun isä Timo Harju vuonna 1983. Nyt Salossa on vihdoin se tilanne että vuosi 1983, ja se loistava kolmoisvoitto järjestyksessä VeVe, KR ja Vaajakosken Terä voi olla kaiken onnistuessa kohdalleen totista totta. Toivottavaa olisi että KR ja "Tero Kettunen" saataisiin kuriin alkaa olla aika yksipuolista jos sama seura hallitsee vuodesta toiseen. Joensuulais-vuosikymmen ei kuulosta kovinkaan kivalta vuosien päästä.
Norjalaisista täytyy nostaa mukaan Halden SK, mutta Haldenin on pakko seurata koko ajan mitä KR tekee ja lisäksi se on valtavan paineen alla, yksikin leimaus väärällä rastilla ja Hiiden Hirvi on joensuulaisten omaisuutta jos Kalevan Rasti ei tule hylätyksi Salo-Jukolassa ja saapuu maaliin top 3-ssa. KR:llä kun on vuodelta 2000 nolla kun se oli järjestäjänä ja näin sillä on yksi kärkitulos vähemmän kuin Haldenilla. Eli etu on Punamustien Joensuulaisten.
1999 Halden ei kestänyt painetta vaan hylsy tuli ja Metsäkukko meni Turkuun. Nyt Kari Arposen joukkueen täytyy todella vain keskittyä seuraamaan mitä KR tekee Mikäli VeVe menee kärjessä ei takaa-ajoon ole mitään tarvetta mikäli KR ei ole heti VeVen perässä. Silloin Haldenin on oltava maalissa vähintään kolmas, KR:n voitto toisi tasapisteissä potin Joensuulaisille voiton 3-2 kuuden vuoden aikana.
Antti oli ennen Jämi-Jukolaa lähes yhden juoksun ihme, Asikallassa 2002, mies näytti kenen poika hän on lähtöjään. Silloin lähes 10 minuuttia kärjen takaa toisen osuuden jälkeen ollut Kalevan Rasti aloitti yöllä kirin, jossa mestareina heiluivat eniten Petri Vainio ja Antti Harju. Jukka Inkerin ja Börje Vartiaisen täsmäostos jossa Kalevan Rasti sai entisen huippujuniorin ja 196 senttiä ja reilut 80 kiloa voimaa ratkaisuosuuksille, tuolloin vielä lähes lapsenkasvoinen Harju sopi hyvin uuteen Kalevan Rastin uuteen strategiaan voittaa Jukola lähivuosina huipentuen vuoden 2004 todella hienoon Jukola voittoon Jämillä. "Baby face" katosi sitten viimevuonna, onhan Antti sentään jo 28-vuotias. Viisi-kuusi vuotta kun vielä saisi olla terveenä niin Jukolan ennätys 7 voittoa jonka Juhani Salmenkylä omistaa voisi olla vaarassa.
Sunnuntaina on aika ottaa kolmannen peräkkäin voitto Joensuuhun. Halden ei tuolla porukalla ehdi Harju-Maastossa Harjun perään, siinä saa Jarkko Huovila todella panna kaiken osaamisensa peliin "Pipoa" vastaan pärjätäkseen VeVe:n kasvattaman pitkäjalkaisen jättiläisen selän takana.(196 senttiä pituutta on suunnistajalle todella paljon lähes rasite.) Viime syksynä Olle Kärerin kukistuessa 25-mannassa sankari ankkuri Antti Harju totesi "Ei tälläisesta hevillä luovu, kun saisin talven ja kevään olla täysin terveenä ilman vaivoja. Pystyn haastamaan Thierryn täysillä ankkuripaikasta taisteltaessa, Jukolassa tai Tiomilassa. Muutamaa viikkoa myöhemmin tilille tuli voitto myös Smålandskavlenista joka on loppusyksyn kisana yksi vuoden viimeisistä. "Muuten kausi meni hyvin, mutta MM-kisat jäi väliin, ja vasta syksyllä olin siinä vireessä kuin olisi keski kesälllä pitänyt olla, tänään olin lisäksi väsynyt, kausi on ollut pitkä." sanaili liikanimellä "Pipo" tunnettu Harju voiton jälkeen. Vehkalahden miehen isä Timo on tunettu miehenä, jonka johdolla suunnistuskilpailun tulospalvelu ei sekoile tai hajoa eli "kaadu".
(Sippujukola 2005 meni läpi ilman pieniäkään notkahduksia tulospalvelussa. 1992 oli pieniä murheita uudessa tietojärjestelmässä ja tulokset viipyivät viisi päivää. Kun taas Anjalankosken Jukolasta ne virallistettiin kolmessa päivässä ja lähes täysin onnistuen.)
Kotkalaislähtöinen Antti "Pipo" Harju 28-vuotta ikää ja alla on jo kaksi Jukolan-viestin voittoa. osoitti eilen Tuusulassa ettei ne viimesyksyiset pyhät puheet mahdollisesta Thierry "Tero Kettunen" Guerogioun haastamisesta taistelussa Kalevan Rastin ankkurin asemasta Salo-Jukolassa ole ihan pelkkää toiveunta.
Harjun vertaaminen "Tero Kettuseen" ei ole helppoa. Miehet ovat ihan eri tyyppisiä, St.Etiennen "poliisi-konstaapeli" on viisi senttiä pienenmpi, ja toistakymmentä kiloa kevyempi kuin kiistakumppaninsa "Pipo" Harju. mutta toisaalta virheettömämpi ja äärettömän varma suunnistaja, joka pitää erittäin vaativista radoista. Antti Harju taas on juoksuvoimaisempi, mutta suunnistus taidossa ei taso vielä riitä maaliman kärjen lähinnä seurakaveri "Tero Kettusen" vauhtiin. Antti on myös kärsinyt vuosikaudet liiallisen harjoittelun mukanaan tuomista jalkavaivoista.
Mittaa 1970-luvun huippusuunnistajien Timo ja Sirkka-Liisa Harjun nuorimmaiselle on kertynyt peräti 196 senttiä, viisi senttiä enemmän kuin Thierry Guerogioulle ja kaksi senttiä enemmän kuin Isälleen, pitkälle ja komearaamiselle Timo Harjulle joka on jo 30 vuoden ajan palvellut samaa taloa Kymen Laaksonammattikorkeakoulua Kotkassa. Maajoukkueen varamieheksi vuoden 1979 MM-kisoihin parhainmillaan yltänyt Isä Timo toi pitkällä ja komealla askeleellaan voitosana ankkurina sanoman maaliin Jukolassa 1983, ja Äiti Sirkka-Liisa kävi aktiiviaikanaan kilpaillessaan tyttönimellään Koskela yhdet MM-kisat 1972 Tsekkoslovakiassa, että Timo Harjun kanssa avioiduttuaan
yhdet MM-kisat 1974 Tanskassa. Antti Harju on käynyt jo yhdet MM-kisat Ruotsissa 2004, ja tavoitteena on paikka Tanskan-MM kisoihin 2006. Tuskaiset vuodet 1999-2003 söivät ainakin yhdet tai jopa kolmet MM-kisat.
Lisäksi kuuluisaakin kuuluisampi vuosien 1999-2003 vammakierre on pitänyt Kotkalais-Espoolaisen teekkarin toistaiseksi lyhyillä väliosuuksilla. Nyt on kuitenkin käynyt niin että myös Thierry Guerogioulla on ollut vaivoja, flunssaa ja motivaatio-ongelmia.
Thierry saapuu lähipäivinä Joensuuhun etsimään asennettaan, jos "Tappajan vaisto" kuten Theirry parasta virettään nimittää löytyy sellaisena kun se on kaksi viime vuotta Jukolassa ollut silloin Thierry on varmasti Kalevan Rastin ankkuri jollei voi olla Aidon ja alkuperäisen Vehkalahden voittoankkurin jälkikasvun vuoro ankkuroida voitto Joensuuhun, Suomalainen ykköshaastaja Salo Jukolassa on kuitenkin Vehkalahden Veikot.
Joukkue joka viime vuonna sähläsi voiton viidennellä osuudella, tullee tänävuonna olemaan vahvasti mukana loppuun asti voittotaistelussa. Tero Föhrissä on kasvamassa Vehkalahden 23-vuotta odottama voittoisa Jukola ankkuri, edellinen sellainen oli Antti Harjun isä Timo Harju vuonna 1983. Nyt Salossa on vihdoin se tilanne että vuosi 1983, ja se loistava kolmoisvoitto järjestyksessä VeVe, KR ja Vaajakosken Terä voi olla kaiken onnistuessa kohdalleen totista totta. Toivottavaa olisi että KR ja "Tero Kettunen" saataisiin kuriin alkaa olla aika yksipuolista jos sama seura hallitsee vuodesta toiseen. Joensuulais-vuosikymmen ei kuulosta kovinkaan kivalta vuosien päästä.
Norjalaisista täytyy nostaa mukaan Halden SK, mutta Haldenin on pakko seurata koko ajan mitä KR tekee ja lisäksi se on valtavan paineen alla, yksikin leimaus väärällä rastilla ja Hiiden Hirvi on joensuulaisten omaisuutta jos Kalevan Rasti ei tule hylätyksi Salo-Jukolassa ja saapuu maaliin top 3-ssa. KR:llä kun on vuodelta 2000 nolla kun se oli järjestäjänä ja näin sillä on yksi kärkitulos vähemmän kuin Haldenilla. Eli etu on Punamustien Joensuulaisten.
1999 Halden ei kestänyt painetta vaan hylsy tuli ja Metsäkukko meni Turkuun. Nyt Kari Arposen joukkueen täytyy todella vain keskittyä seuraamaan mitä KR tekee Mikäli VeVe menee kärjessä ei takaa-ajoon ole mitään tarvetta mikäli KR ei ole heti VeVen perässä. Silloin Haldenin on oltava maalissa vähintään kolmas, KR:n voitto toisi tasapisteissä potin Joensuulaisille voiton 3-2 kuuden vuoden aikana.
Antti oli ennen Jämi-Jukolaa lähes yhden juoksun ihme, Asikallassa 2002, mies näytti kenen poika hän on lähtöjään. Silloin lähes 10 minuuttia kärjen takaa toisen osuuden jälkeen ollut Kalevan Rasti aloitti yöllä kirin, jossa mestareina heiluivat eniten Petri Vainio ja Antti Harju. Jukka Inkerin ja Börje Vartiaisen täsmäostos jossa Kalevan Rasti sai entisen huippujuniorin ja 196 senttiä ja reilut 80 kiloa voimaa ratkaisuosuuksille, tuolloin vielä lähes lapsenkasvoinen Harju sopi hyvin uuteen Kalevan Rastin uuteen strategiaan voittaa Jukola lähivuosina huipentuen vuoden 2004 todella hienoon Jukola voittoon Jämillä. "Baby face" katosi sitten viimevuonna, onhan Antti sentään jo 28-vuotias. Viisi-kuusi vuotta kun vielä saisi olla terveenä niin Jukolan ennätys 7 voittoa jonka Juhani Salmenkylä omistaa voisi olla vaarassa.
Sunnuntaina on aika ottaa kolmannen peräkkäin voitto Joensuuhun. Halden ei tuolla porukalla ehdi Harju-Maastossa Harjun perään, siinä saa Jarkko Huovila todella panna kaiken osaamisensa peliin "Pipoa" vastaan pärjätäkseen VeVe:n kasvattaman pitkäjalkaisen jättiläisen selän takana.(196 senttiä pituutta on suunnistajalle todella paljon lähes rasite.) Viime syksynä Olle Kärerin kukistuessa 25-mannassa sankari ankkuri Antti Harju totesi "Ei tälläisesta hevillä luovu, kun saisin talven ja kevään olla täysin terveenä ilman vaivoja. Pystyn haastamaan Thierryn täysillä ankkuripaikasta taisteltaessa, Jukolassa tai Tiomilassa. Muutamaa viikkoa myöhemmin tilille tuli voitto myös Smålandskavlenista joka on loppusyksyn kisana yksi vuoden viimeisistä. "Muuten kausi meni hyvin, mutta MM-kisat jäi väliin, ja vasta syksyllä olin siinä vireessä kuin olisi keski kesälllä pitänyt olla, tänään olin lisäksi väsynyt, kausi on ollut pitkä." sanaili liikanimellä "Pipo" tunnettu Harju voiton jälkeen. Vehkalahden miehen isä Timo on tunettu miehenä, jonka johdolla suunnistuskilpailun tulospalvelu ei sekoile tai hajoa eli "kaadu".
(Sippujukola 2005 meni läpi ilman pieniäkään notkahduksia tulospalvelussa. 1992 oli pieniä murheita uudessa tietojärjestelmässä ja tulokset viipyivät viisi päivää. Kun taas Anjalankosken Jukolasta ne virallistettiin kolmessa päivässä ja lähes täysin onnistuen.)
Viimeksi muokattu:
Charlie
Elämän jakojäännös
Taas tulee!
Vehkalahti onnistui vihdoin ja viimein kestämään sen paineen, minkä edellisen Jukola-voiton toistamis mahdollisuus vielä viimevuonna sille aiheutti. Tässä voitossa oli paljon samaa kuin vuoden 1983 ykkössijassa, silloinkin VeVe johti neljännessä vaihdossa hiuksenhienosti mutta karkasi viidennellä osuudella jo 5 minuuttia muilta. Silloin ei takaa-ajossa kukaan onnistunut nyt liippasi todella lähellä Thierry Guergioulla ja Kalevan Rastilla olisi ilman virheitä ollut tänään triplajuhla, mutta on se aika kova juttu olla viitenä vuotena peräkkäin top-4 joukossa. 43 sekuntia oli ero lopulta maalissa kun muistetaan että Tommi Tölkkö pummassi kuutisen minuuttia niin oikeastaan ilman sitä pummia Kalevan Rasti olisi ollut täysin omassa kastissaan 5.17 edellä nyt ykköseksi päätynyttä VeVeä, mutta pääasia oli se ettei vieläkään voitto livennyt Haminaa kauemmas Joensuusta.
Vehkalahti todella ansaitsi voittaa, niin kauan siitä suuresta päivästä 23 vuotta sitten on puhuttu. Nyt oli aika kasvaa yli sen aikakauden. Saatiinhan samalla lisää Vehkalahtelaisia toisenpolven Jukola voittajia Timo ja Antti Harjun seuraksi kerhoon liittyvät Pekka ja Simo-Pekka Fincke. Eli nyt on kaksi VeVe taustaista Isä-poika paria Jukola voittajina viimeisen 23 vuoden aikana.Enää puuttuvat nimet Vesa ja Tuomas Tervo niin koko 1983 sankarikolmikko muodostaa Isä-Poika Jukolan voittajaparin yhden osan.
Hieno juttu oli myös se ettei Tero Föhr sortunut ankkurina suuren ja mahtavan "Tero Kettusen" edessä, vaan nyt oli maailman parhaan miessuunnistajan todellisen viimevuosien keisarin aika katsella, Haminalaisen vaellusretin merktintä projektipäälikön kantapäitä.
Nuori joukkue oli lopultakin kypsä voittamaan Jukola, ensi vuonna sitten vaan uudestaan. Tupla on aina vaikea saavuttaa, Triplaan ei Jukolassa ole yltänyt kuin Tampereen Pyrintö 1960-luvulla. Suomalaisseuroille oli myös tärkeää että Hiidenhirvi jäi Joensuuhun koska Kalevan Rastilla oli kaksi voittoa, kaksi kakkossijaa, yksi kolmassija ja yksi nelostila. Kun tääs Haldenilla on Kaksi voittoa, kaksi kakkosijaa, yksi kolmassija, yksi viides tila ja yksi kuudestila joka putoaa pois kun viisi parasta lasketaan. KR:n avain asia on tämä vuosi jona Halden jäi viidenneksi ja se tulos jää voimaan, ja joukkue häviää näin kiertopalkintotaistelun Joensuulaisille, viisi vuotta sitten KR rokotti vaivoista kärsivän Antti "Pipo" Harjun mitalla VeVeä jossa silloin vielä ei ollut varmuutta lähivuosien huippujoukkueen kasautumisesta. VeVe kyykytti KR:rää sen omilla aseilla eli tasaisuudella kärkitaistelussa.
Tero Föhr palasi kotiin 2002, ja hänen perässään Suomeen miehen houkuttelemina saapuivat myös ulkomaan vahvistukset Sveitsin lahjat Kymenlaaksolle. Baptiste Rollier ja Marc Lauenstein. Lisäksi Kotkasta napattiin Kymin Suunnistajista Tuomas Mattila ja viimevuodeksi Kouvolan Rastista Jonne Lehto. Jarkko Liuha napattiin aikanaan Jyväskylästä VeVeen. Vähän samaan tapaan kuin Lavialainen Markku Joensuu napattiin mukaan aikanaan ennen kautta 1983. Kun VeVe viimeksi Jukolassa juhli voittoa. Kotkalais-Lohjalais-Vehkalahtelais-Helsinkiläisellä joukkueella. Omia poikia VeVe:ssä ovat Tero Föhr, Janne Weckman, Simo-Pekka Fincke ja kakkosjoukkueen ankkuri Arto Ylä-Kotola. Törkeä ryöstö lähestulkoon, onnekkaasti "Jore" Sipilän pokeri piti, vai pitäisikö sanoa "Pitkän Harjun isäukon pokeri piti" Timppa Harjulla kun on vähintään yhtä paljon kädet kyynärpäitä myöten VeVen sopassa kuin vuoden 1983 voitossa oli. Silloin Timo Harju oli se viimeinen lukko joka piti. Nyt Tero Föhr, Janne Weckman, Tuomas Mattila, Jonne Lehto, Simo Pekka-Fincke kaikki viisi ovat olleet "Isä" Harjun valmennuksessa jossain vaiheessa uraa. Lisäksi taustalla on vielä Perttu Mäkelä, Marko Närvä ja tietenkin oma poika Antti Harju ja Simo Martomaa.
Tämä voitto saavutettiin Timo Harjun (VeVen juniorien valmennuspäällikkö vuoteen 2003 asti.) "akatemian" tuotteena. yhdeksän miestä joista viisi mukana juhlimassa Salossa, ehkä ensi vuonna nähdään täysi "Harju-Akatemia" Jukolan voittajana. Ei se mahdottomuus ole, että "Simppa" ja "Pipo" takaisin Vehkalahden Veikkoihin palaisivat sen verran vahvoja siteitä heillä kummallakin seuraan on. Varsinkin jälkimmäisellä josta ei ehkä olisi tullut huippua ilman Isä Timon raakaa reeniä vuosina 2001-2003. Isänsä valmennuksessa Pipo sai itseluottamuksensa takaisin.
Kevät-kesä 2004, oli sellaista lyöntiä ettei paremmasta väliä. Ensin Sm-kultaa sprintistä "Harju-maastossa" "Sprinti-spesialistina" pidetylle Pipolle, mitalli oli edellisvuodet mukaanlukien erittäin makea. Ja kermaksi kakun päälle kukistui sitten itse Kjettill Björlö 20.6.2004. Jukola voitettiin, samaa seuraava vuosi. Tosin Sprintin-SM kisoissa mies oli "puolirampana" (polvi taas!) jossain 30 paikkeilla. Tänä vuonna vaivojen jälkeen Sprintin SM 6:s ja Syksyllä pitkän matkan 5:sija.
Hyvä puoli oli vielä se, ettei sitä sanomaa yritetty lukea tällä kertaa voimakkaalla Kymenlaakson murteella vaan Tero Föhr muisti mitä alaa opiskellee Jyväskylässä, ja uskalsi puhua yleiskieltä niin kuin tulevan luokanopettajan tuleekin ja pokeri piti. Vaikka kyyneleet varmasti olivat lähellä, Teron valmentaja Simo Martomaahan kyynelehti kaksi vuotta sitten kun KR vihdoin onnistui voittamaan Jukolan Jämillä. Nyt valta-akseli Vehkalahti-Joensuu on taas vallan kahvassa niin kuin oli kauan sitten vuonna 1983. Tero Föhr meni kovaa "Tero Kettusen" edessä 23 vuotta sitten se sanonta oli, "Vehkalahden todella kokekunut konna 35-vuotias Timo Harju menee kovaa Kalevan Rastin nuoren Mika Ruuhialan edessä."
Ryöstökalastus VeVe:n vesissä alkoi 2001, kun tuleva sankari Antti Harju ryöstettiin Joensuuhun. kyllä se jossain vaiheessa myös päättyy päättyy kun Antti Harju palaa Vehkalahden Veikkoihin, kasvettuaan välissä kaksinkertaiseksi Jukola-voittajaksi. Saapahan 1983 voittaja-ankkuri, Eiköhän Vehkalahden toisen pitkän miehen. Huonon tuurin olisi jo aika loppua.
Antti Harjua kun on koeteltu enemmän kuin ketään muuta maajoukkuesuunnistajaa loukkaantumiset ja sairastelu olivat jo 2001 päättää huippu-uran, mutta jo lähes lyöty "Pipo" päätti palata takaisin. Paluu olikin lähes uskomaton, pari vuotta kului miestä kasatessa ja keväällä 2004 alkoi tulla tulosta. 2004 voitto Jukolasta, 2005 voitto Jukolasta. Vuodet 2006-07 vaivojen runtelemana, 2008 henkilökohtaisesti hyvässä kunnossa, ensikaudelle sitten uusi tavoite henkilökohtainen arvokisamitalli.
Vehkalahti todella ansaitsi voittaa, niin kauan siitä suuresta päivästä 23 vuotta sitten on puhuttu. Nyt oli aika kasvaa yli sen aikakauden. Saatiinhan samalla lisää Vehkalahtelaisia toisenpolven Jukola voittajia Timo ja Antti Harjun seuraksi kerhoon liittyvät Pekka ja Simo-Pekka Fincke. Eli nyt on kaksi VeVe taustaista Isä-poika paria Jukola voittajina viimeisen 23 vuoden aikana.Enää puuttuvat nimet Vesa ja Tuomas Tervo niin koko 1983 sankarikolmikko muodostaa Isä-Poika Jukolan voittajaparin yhden osan.
Hieno juttu oli myös se ettei Tero Föhr sortunut ankkurina suuren ja mahtavan "Tero Kettusen" edessä, vaan nyt oli maailman parhaan miessuunnistajan todellisen viimevuosien keisarin aika katsella, Haminalaisen vaellusretin merktintä projektipäälikön kantapäitä.
Nuori joukkue oli lopultakin kypsä voittamaan Jukola, ensi vuonna sitten vaan uudestaan. Tupla on aina vaikea saavuttaa, Triplaan ei Jukolassa ole yltänyt kuin Tampereen Pyrintö 1960-luvulla. Suomalaisseuroille oli myös tärkeää että Hiidenhirvi jäi Joensuuhun koska Kalevan Rastilla oli kaksi voittoa, kaksi kakkossijaa, yksi kolmassija ja yksi nelostila. Kun tääs Haldenilla on Kaksi voittoa, kaksi kakkosijaa, yksi kolmassija, yksi viides tila ja yksi kuudestila joka putoaa pois kun viisi parasta lasketaan. KR:n avain asia on tämä vuosi jona Halden jäi viidenneksi ja se tulos jää voimaan, ja joukkue häviää näin kiertopalkintotaistelun Joensuulaisille, viisi vuotta sitten KR rokotti vaivoista kärsivän Antti "Pipo" Harjun mitalla VeVeä jossa silloin vielä ei ollut varmuutta lähivuosien huippujoukkueen kasautumisesta. VeVe kyykytti KR:rää sen omilla aseilla eli tasaisuudella kärkitaistelussa.
Tero Föhr palasi kotiin 2002, ja hänen perässään Suomeen miehen houkuttelemina saapuivat myös ulkomaan vahvistukset Sveitsin lahjat Kymenlaaksolle. Baptiste Rollier ja Marc Lauenstein. Lisäksi Kotkasta napattiin Kymin Suunnistajista Tuomas Mattila ja viimevuodeksi Kouvolan Rastista Jonne Lehto. Jarkko Liuha napattiin aikanaan Jyväskylästä VeVeen. Vähän samaan tapaan kuin Lavialainen Markku Joensuu napattiin mukaan aikanaan ennen kautta 1983. Kun VeVe viimeksi Jukolassa juhli voittoa. Kotkalais-Lohjalais-Vehkalahtelais-Helsinkiläisellä joukkueella. Omia poikia VeVe:ssä ovat Tero Föhr, Janne Weckman, Simo-Pekka Fincke ja kakkosjoukkueen ankkuri Arto Ylä-Kotola. Törkeä ryöstö lähestulkoon, onnekkaasti "Jore" Sipilän pokeri piti, vai pitäisikö sanoa "Pitkän Harjun isäukon pokeri piti" Timppa Harjulla kun on vähintään yhtä paljon kädet kyynärpäitä myöten VeVen sopassa kuin vuoden 1983 voitossa oli. Silloin Timo Harju oli se viimeinen lukko joka piti. Nyt Tero Föhr, Janne Weckman, Tuomas Mattila, Jonne Lehto, Simo Pekka-Fincke kaikki viisi ovat olleet "Isä" Harjun valmennuksessa jossain vaiheessa uraa. Lisäksi taustalla on vielä Perttu Mäkelä, Marko Närvä ja tietenkin oma poika Antti Harju ja Simo Martomaa.
Tämä voitto saavutettiin Timo Harjun (VeVen juniorien valmennuspäällikkö vuoteen 2003 asti.) "akatemian" tuotteena. yhdeksän miestä joista viisi mukana juhlimassa Salossa, ehkä ensi vuonna nähdään täysi "Harju-Akatemia" Jukolan voittajana. Ei se mahdottomuus ole, että "Simppa" ja "Pipo" takaisin Vehkalahden Veikkoihin palaisivat sen verran vahvoja siteitä heillä kummallakin seuraan on. Varsinkin jälkimmäisellä josta ei ehkä olisi tullut huippua ilman Isä Timon raakaa reeniä vuosina 2001-2003. Isänsä valmennuksessa Pipo sai itseluottamuksensa takaisin.
Kevät-kesä 2004, oli sellaista lyöntiä ettei paremmasta väliä. Ensin Sm-kultaa sprintistä "Harju-maastossa" "Sprinti-spesialistina" pidetylle Pipolle, mitalli oli edellisvuodet mukaanlukien erittäin makea. Ja kermaksi kakun päälle kukistui sitten itse Kjettill Björlö 20.6.2004. Jukola voitettiin, samaa seuraava vuosi. Tosin Sprintin-SM kisoissa mies oli "puolirampana" (polvi taas!) jossain 30 paikkeilla. Tänä vuonna vaivojen jälkeen Sprintin SM 6:s ja Syksyllä pitkän matkan 5:sija.
Hyvä puoli oli vielä se, ettei sitä sanomaa yritetty lukea tällä kertaa voimakkaalla Kymenlaakson murteella vaan Tero Föhr muisti mitä alaa opiskellee Jyväskylässä, ja uskalsi puhua yleiskieltä niin kuin tulevan luokanopettajan tuleekin ja pokeri piti. Vaikka kyyneleet varmasti olivat lähellä, Teron valmentaja Simo Martomaahan kyynelehti kaksi vuotta sitten kun KR vihdoin onnistui voittamaan Jukolan Jämillä. Nyt valta-akseli Vehkalahti-Joensuu on taas vallan kahvassa niin kuin oli kauan sitten vuonna 1983. Tero Föhr meni kovaa "Tero Kettusen" edessä 23 vuotta sitten se sanonta oli, "Vehkalahden todella kokekunut konna 35-vuotias Timo Harju menee kovaa Kalevan Rastin nuoren Mika Ruuhialan edessä."
Ryöstökalastus VeVe:n vesissä alkoi 2001, kun tuleva sankari Antti Harju ryöstettiin Joensuuhun. kyllä se jossain vaiheessa myös päättyy päättyy kun Antti Harju palaa Vehkalahden Veikkoihin, kasvettuaan välissä kaksinkertaiseksi Jukola-voittajaksi. Saapahan 1983 voittaja-ankkuri, Eiköhän Vehkalahden toisen pitkän miehen. Huonon tuurin olisi jo aika loppua.
Antti Harjua kun on koeteltu enemmän kuin ketään muuta maajoukkuesuunnistajaa loukkaantumiset ja sairastelu olivat jo 2001 päättää huippu-uran, mutta jo lähes lyöty "Pipo" päätti palata takaisin. Paluu olikin lähes uskomaton, pari vuotta kului miestä kasatessa ja keväällä 2004 alkoi tulla tulosta. 2004 voitto Jukolasta, 2005 voitto Jukolasta. Vuodet 2006-07 vaivojen runtelemana, 2008 henkilökohtaisesti hyvässä kunnossa, ensikaudelle sitten uusi tavoite henkilökohtainen arvokisamitalli.
Viimeksi muokattu:
Jes tulihan se MM-paikka ja kuten tapana Antti "Pipo" Harjulle on tavanomaista, että sinne mennään tietysti lähes takaoven kautta ja järjettömän polemiikin seuraamana! Tero Föhr on vielä oppi poika, kanttasi jättä ulkomaan leirit talvella väliin ja reenata kotimaassa juoksua mahdollisimman paljon. Etelä-Afrikassa talvella kuukauden reenanneista vain Jani Lakanen valittiin kisajoukkueeseen Tanskaan.
vielä 25-vuotiaana lähes lapsenkasvoiselle Vehkalahtelaiselle ei tälläkään kertaa käynyt kutsu MM-kisoihin. Se että Jukolassa tuli voitto ei paljoa painanut. Loppujen lopuksi VeVe sai tavallan yhden oman miehensä MM-kisoihin ja sekin tuli Joensuulaisen seuran riveissä.
Jukolan epäonnistumisella ja kakkoseksi jäämisellä ei ollut suurempaa merkitystä. Fyysiset ominaisuudet ratkaisvat ja myöskin kokemus Kolme vuotta Vanhempi Antti Harju oli kunnossa oikeaan aikaan, kevään ongelmien jälkeen. Nousu niistä ongelmista maajoukueeseen on todella kova suoritus.
koska yksilökisoista ja MM-katsatuksissa oli enemmän painoarvoa kuin viestikisoilla tuli takaovesta joukkueeseen se "pitkillä jaloilla varustettu toisen polven jukola-voittaja." 196 senttinen Antti "Pipo" Harju tuli takaisin omale tasolleen, ja vieläpä keskeytyksen ja Astma-ongelmien kautta kävi käsky MM-joukkueeseen. Tyystin puskista alkukauden valossa lähes takavasemmalta, pääsi tämä pitkä ja hontelo Kotkalais-Espoolaien teekkari taas kerran iskemään itsensä mukaan MM-kisa joukkueeseen vuoden tauon jälkeen.
Kunpa vain tuo huonon tuurin kolhima Kotkalais-lähtöinen Joensuulaista seuraa edustava toisen polven huippusuunnistaja saisi kaiken kuntoon, niin sitten lyödään!. Kyllä se osoittaa sen ettei yksi kisa paljoa paina, nuori nousukas Vehkalahden sankariankkuri Tero Föhr oli hyvä Jukolassa mutta epäonnistui lähes täydellisesti MM-katsastuksissa Tanskassa ja jo kotimaassa käydyissa katsastuksissa ja putosi joukkueesta. Kokemus valinnoissa ja varmasti myös se piilossa oleva juoksuvoima joka aina välillä kuohahtaa esiin toi paikan MM-kisoihin. Janne Salmi uskoi mieheen joka 2004 säikytteli Jukolassa Kjettil Björloa pahemmin kuin kukaan koskaan aikaisemmin.
Antti Harju taas kärsi sairaudestaan ja siitä että mies on usein tuomittu häviämään jo etukäteen. Nyt MM-kisoihin valittu Pipo varmasti saa lisää latausta siitä että häntä on morkattu niin monelta taholta. Isä Timo ei koskaan yltänyt MM-tasolle, ja äiti Sirkka-Liisakin oli parhaimmillaan vasta 12. vuoden 1972 kisoissa Olisipa elokuun alkupäivinä vihdoin näiden kahden entisen maajoukkuesuunnistajan jälkikasvun suuri päivä. Joukkueeseen pääsy on jo puoli voittoa mutta, MM-kisoissa kysytään varmuutta. Pitkä matka tukee lisäksi 196-senttisen fyysisen olemuksen voittoa nopeudesta, ei mitallikaan kaiken onnistuessa ja taidon ja fyysisyyden pelatessa 100% ole mahdottomuus, jos vain kaikki onnistuu nappiin. Onni oli vihdoin Antti Harjun puolella tähän asti sitä toista puolta epäonnea on ihan riittämiin riittänytkin.
Isä Timon (Jukolan Voittajaankkuri VeVe 1983, pitkän matkan Tupla Suomen menmestari 1978-1979.) kaltaista suoritus varmuutta poika ei toistaiseksi ole saavuttanut, mutta ehkä nyt sitten Tanskassa nimi jää muidenkin kuin valintaa purnanneiden muka asiantuntevien suomalaisten mieliin. Timo Harju tunnettiin todellisena Viestitaitajana 19 vuoden aikana kolme kertaa, viiden sakkiin ankkuriosuudella Jukolassa ja kruununa vuoden 1971 kova juoksu Vehkalahden Pyhällössä kun seura oli vielä tuolloin tuntemattomalla 24-vuotiaalla nuorukaisella Kuusankosken Urheluseura ja se kyseinen kilpailu jäikin monen mieleen.
kaksi vuotta myöhemmin 1973 Hämeenlinnassa HNMKY:n riveihin siirtynyt 26-vuotiaaksi ehtinyt insinööri ei ollut vielä kypsä tekemään elämänsä juoksua, Kolmantena metsään päässyt Harju hyytyi yhdeksänneksi. Vuotta myöhemmin Puumalassa "Timppa" kuten isä Harjua on aina kutsuttu, oli jo lähellä täydellistä onnistumista päästessään matkaan seitsemäntenä ja tuli maaliin viidentenä voittaen kisan voittajaa Lietoa kuusi sekuntia osuudellaan Vuoden 1976 Jukolaan vuoden 1974 syksyllä maajoukkuesuunnistaja Sirkka-Liisa Koskelan kanssa avioitunut ja isäksi edellisvuoden lopulla tullut "Timppa" lähti matkaan sijalta 42. oli neljäs osuudellaan vaikka maalissa Namika olikin vasta 24.
Kului kaksi vuotta ja Timon uran kannalta merkittäviä asioita alkoi tapahtua vasta vuosi 30-vuotissynttäreiden jälkeen. Vuonna 1977 Timo täytti 30-vuotta. Keväällä 1978 huhtikuussa 25.päivänä syntyi perheeseen poika Antti, joka sai veren perintönä todellisen taistelijan luonteen.
Syksyllä 1978 isä Timo aloitti uransa parhaat saavutukset SM-kultaa tuli pitkällä komealla lähes loikkivalla askeella askeltavalle Helsinkiläiselle. Lähes näytöstyyliin ja uusinta sen samalla lailla heti seuraavana vuonna. Vuosina 1978-79 pitkää matkaa hallitsi todella runttaavalla tyylillä juokseva kivikasvoinen Helsingin Namikan ykköstähti. Opettajan hommien lisäksi tässä vaiheessa alettiin sitten rakentaa taloa Kotkan Aittakorpeen. Työmatka Helsingin ja Kotkan välillä oli käynyt sen verran rasittavaksi.
Tosin kaudelle 1981 Timo sitten siirtyikin koko olemuksellaan VeVen leipiin, kun alkoi "Operaatio Jukolan voiton metsästys vuoteen 1983 mennessä."
Sitten kuluikin kaksi pitkää vuotta eli vuodet 1981 ja 82 ennenkuin seuraavan kerran tapahtui se mitä oli jahdattu kaikki ne vuodet Vihdoin 1983 pitkän ja piinaavan 19 vuoden odotuksen jälkeen tuli sitten täysosuma Valkealassa ja koko Kymenlaakso iloitsi kun VeVe vihdoin voitti ensikerran Jukolassa. Silloin koko Jukolaa paikan päällä seurannut yleisö otti voittajan vastaan, todella tyytyväisenä siitä että Kymenlaakso sai ensinmäiset Jukolan voittajansa kilpailun historiassa.
Tuon kivikasvoisen pitkän Kotkalaisen todella komea askel jäi monen mieliin. Ei vähiten Antero Viherkentän joka yhä muistelee, "Timo Harjun komea loikka vuoden 1983 kisassa, jäi todella mieleen. Sillä runttaavalla tyylillä ei kenellekkään takana seuranneista jäänyt mitään mahdollisuutta tavoittaa edellä menevää Harjua." Poika Antin olemuksessa on niin paljon samaa, siinä on helppo tunnistaa kenen jälkikasvusta on kyse jo pelkästään juoksutyylistä sen näkee että Antti on isänsä poika. Loikkiva askel ojien ja peltojen ylityksissä on tismalleen samanlainen."
Kyssin nykyinen puheenjohtajakin muisteli Vehkalahden voitettua tänä vuonna Jukolassa "Vuonna 1983 seisoin itsekkin aamunsarastaessa metsän reunassa Valkealan Selänpäässä ja odottelin että tulisipa se VeVen viiden minuutin etumatkalla kärjessä loikkiva ankkuri 36-vuotias veteraani Harjun Timppa pian maaliin, ja tulihan se tietysti voittajana, ei silloin ollut kännyköitä ylimääräisiä sydämmen tyktyksiä aiheuttamassa." Yhtä Spontaani kannustus reaktio koettin yleisöltä tänä vuonna kun oli taas VeVen vuoro voittaa Jukola.
Yleisö todella piti siitä että Jukola voitettiin omilla kasvateilla eikä kasaamalla joukkue yhden miehen ympärille (KR:n tyyli kasata ryhmä Tero Kettusen ympärille, on ollut tuottoisa, porukassa on kaksi Maanmittausalan diplomi-insinööriä ja, pari valtion virkamiestä ja ainakin yksi metsänhoitaja joka tosin asuu nykyisin Espanjassa Tommi Tölkkö."
Sairaus ei sitten hellittänyt otettaan Antti "Pipå" Harjusta lainkaan tämän kauden aikana, ja sama hengistysongelma jatkui myös Eilen MM-kisojen pitkällä matkalla. Koko kausi 2006 on ollut tuskaa täynnä, ainoastaan pieni valonpilkahdus nähtiin Jukolassa, mutta edellisvuoden kaltaista syksyä tuskin nyt tulee. Antti "Pipå" Harju tekee varmasti kaikkensa palatakseen huipulle, mutta ensin pitää selvittää mistä tämä hengityksen kulkemisongelma oikein johtuu.
Selvisihän se syykin lopulta, Astmaahan se kiusa tietenkin oli. Vuosia kiusannut, ja aina vaaninut vaiva palasi kesän 2006 kuivuudessa taas täyteen mittaansa. Astmaatikkona varmasti viime kesä oli Antti Harjun uran vaikein. Ei tuollaista kesää toivo enää koskaan uudestaan. Saman liian monesti epäonnensoturiksi joutuneen toisen polven Jukola-voittajan kohdalle. A-maajoukkue vaihtui B-maajoukkueeksi ja tie on taas aloitettava alusta. Tiomila-voittoa voidaan olla lähellä, kiitos loistavan hankintapolitiikan Mikael Boström pois takaisin Kirkkonummelle Lynxiin. Mutta tilalle saatin kaksi kovaa nimeä Anders Åkerman ja "Tohtori Ärtvik" eli Lääketietieen tohtori Miika Hernelahti.
33-vuotias Anders Åkerman Malungs OK Skogsmårdarnasta ja Miika "Tohtori Ärtvik" Hernelahti Deltasta KR:n leipiin. Eli nyt KR:llä on 9 hyvää juoksijaa, ja neljä kovaa yö-miestä tulisieluinen Anders, Tommi Tölkkö, Hakki Romppanen, ja tarvittaessa voidaan peliin heittää jopa Simo Martomaa tai Hannu Airlila jos tarve sitä vaatii. Åkerman voi juosta oikeastaan Jukolassa mitä tahansa osuutta kaikki kelpaa, urheiluhierojan käsillä varustettulle ruotsalaiselle. Samaa voi sanoa Miikasta, kaikki käy jos vaan mukaan pääsee. koko seitsikko on nyt tosi kova.
"Tero Kettunen", Philippe Adamski, "Tohtori Ärtvik", "Pipå", "Simppa", "Hakki",Samuli Launiainen, Hannu Airila, Anders Åkerman ja ehkä Tommi Tölkkö on Tiomilan joukkue. Hauskaa seurata kuinka kaksi tulisielua ja todellista taistelija luonnetta Anders Åkerman ja Antti Harju samaan porukkaan mahtuvat, eiköhän se mene aika hyvin. Nyt on leveyttä ihan riittävästi. Paljon enemmän kuin kesällä 2006 oli. Tiomilassa alkaa olla pakkovoiton paikka. Samoin Jukolassa, 1983 voitettiin Tiomila ja Jukolassa jäätiin kakkoseksi. Oliskohan nyt viime kesän kakkosija Jukolasta enne paremmasta Tiomilasta vuodelle 2007. Kalustoa on, "Tero" saa laittaa kaiken peliin taistellessaan entisestä asemastaan. Maailmanmestarin on tehtävä riittävästi töitä säilyttääkseen tasonsa.
Kalevan Rastin ankkurinpaikka voi lipua Teron ollessa huonossa kevät kunnossa jopa Anders Åkermanin, Antti Harjun tai Miika Hernelahden käsiin.
vielä 25-vuotiaana lähes lapsenkasvoiselle Vehkalahtelaiselle ei tälläkään kertaa käynyt kutsu MM-kisoihin. Se että Jukolassa tuli voitto ei paljoa painanut. Loppujen lopuksi VeVe sai tavallan yhden oman miehensä MM-kisoihin ja sekin tuli Joensuulaisen seuran riveissä.
Jukolan epäonnistumisella ja kakkoseksi jäämisellä ei ollut suurempaa merkitystä. Fyysiset ominaisuudet ratkaisvat ja myöskin kokemus Kolme vuotta Vanhempi Antti Harju oli kunnossa oikeaan aikaan, kevään ongelmien jälkeen. Nousu niistä ongelmista maajoukueeseen on todella kova suoritus.
koska yksilökisoista ja MM-katsatuksissa oli enemmän painoarvoa kuin viestikisoilla tuli takaovesta joukkueeseen se "pitkillä jaloilla varustettu toisen polven jukola-voittaja." 196 senttinen Antti "Pipo" Harju tuli takaisin omale tasolleen, ja vieläpä keskeytyksen ja Astma-ongelmien kautta kävi käsky MM-joukkueeseen. Tyystin puskista alkukauden valossa lähes takavasemmalta, pääsi tämä pitkä ja hontelo Kotkalais-Espoolaien teekkari taas kerran iskemään itsensä mukaan MM-kisa joukkueeseen vuoden tauon jälkeen.
Kunpa vain tuo huonon tuurin kolhima Kotkalais-lähtöinen Joensuulaista seuraa edustava toisen polven huippusuunnistaja saisi kaiken kuntoon, niin sitten lyödään!. Kyllä se osoittaa sen ettei yksi kisa paljoa paina, nuori nousukas Vehkalahden sankariankkuri Tero Föhr oli hyvä Jukolassa mutta epäonnistui lähes täydellisesti MM-katsastuksissa Tanskassa ja jo kotimaassa käydyissa katsastuksissa ja putosi joukkueesta. Kokemus valinnoissa ja varmasti myös se piilossa oleva juoksuvoima joka aina välillä kuohahtaa esiin toi paikan MM-kisoihin. Janne Salmi uskoi mieheen joka 2004 säikytteli Jukolassa Kjettil Björloa pahemmin kuin kukaan koskaan aikaisemmin.
Antti Harju taas kärsi sairaudestaan ja siitä että mies on usein tuomittu häviämään jo etukäteen. Nyt MM-kisoihin valittu Pipo varmasti saa lisää latausta siitä että häntä on morkattu niin monelta taholta. Isä Timo ei koskaan yltänyt MM-tasolle, ja äiti Sirkka-Liisakin oli parhaimmillaan vasta 12. vuoden 1972 kisoissa Olisipa elokuun alkupäivinä vihdoin näiden kahden entisen maajoukkuesuunnistajan jälkikasvun suuri päivä. Joukkueeseen pääsy on jo puoli voittoa mutta, MM-kisoissa kysytään varmuutta. Pitkä matka tukee lisäksi 196-senttisen fyysisen olemuksen voittoa nopeudesta, ei mitallikaan kaiken onnistuessa ja taidon ja fyysisyyden pelatessa 100% ole mahdottomuus, jos vain kaikki onnistuu nappiin. Onni oli vihdoin Antti Harjun puolella tähän asti sitä toista puolta epäonnea on ihan riittämiin riittänytkin.
Isä Timon (Jukolan Voittajaankkuri VeVe 1983, pitkän matkan Tupla Suomen menmestari 1978-1979.) kaltaista suoritus varmuutta poika ei toistaiseksi ole saavuttanut, mutta ehkä nyt sitten Tanskassa nimi jää muidenkin kuin valintaa purnanneiden muka asiantuntevien suomalaisten mieliin. Timo Harju tunnettiin todellisena Viestitaitajana 19 vuoden aikana kolme kertaa, viiden sakkiin ankkuriosuudella Jukolassa ja kruununa vuoden 1971 kova juoksu Vehkalahden Pyhällössä kun seura oli vielä tuolloin tuntemattomalla 24-vuotiaalla nuorukaisella Kuusankosken Urheluseura ja se kyseinen kilpailu jäikin monen mieleen.
kaksi vuotta myöhemmin 1973 Hämeenlinnassa HNMKY:n riveihin siirtynyt 26-vuotiaaksi ehtinyt insinööri ei ollut vielä kypsä tekemään elämänsä juoksua, Kolmantena metsään päässyt Harju hyytyi yhdeksänneksi. Vuotta myöhemmin Puumalassa "Timppa" kuten isä Harjua on aina kutsuttu, oli jo lähellä täydellistä onnistumista päästessään matkaan seitsemäntenä ja tuli maaliin viidentenä voittaen kisan voittajaa Lietoa kuusi sekuntia osuudellaan Vuoden 1976 Jukolaan vuoden 1974 syksyllä maajoukkuesuunnistaja Sirkka-Liisa Koskelan kanssa avioitunut ja isäksi edellisvuoden lopulla tullut "Timppa" lähti matkaan sijalta 42. oli neljäs osuudellaan vaikka maalissa Namika olikin vasta 24.
Kului kaksi vuotta ja Timon uran kannalta merkittäviä asioita alkoi tapahtua vasta vuosi 30-vuotissynttäreiden jälkeen. Vuonna 1977 Timo täytti 30-vuotta. Keväällä 1978 huhtikuussa 25.päivänä syntyi perheeseen poika Antti, joka sai veren perintönä todellisen taistelijan luonteen.
Syksyllä 1978 isä Timo aloitti uransa parhaat saavutukset SM-kultaa tuli pitkällä komealla lähes loikkivalla askeella askeltavalle Helsinkiläiselle. Lähes näytöstyyliin ja uusinta sen samalla lailla heti seuraavana vuonna. Vuosina 1978-79 pitkää matkaa hallitsi todella runttaavalla tyylillä juokseva kivikasvoinen Helsingin Namikan ykköstähti. Opettajan hommien lisäksi tässä vaiheessa alettiin sitten rakentaa taloa Kotkan Aittakorpeen. Työmatka Helsingin ja Kotkan välillä oli käynyt sen verran rasittavaksi.
Tosin kaudelle 1981 Timo sitten siirtyikin koko olemuksellaan VeVen leipiin, kun alkoi "Operaatio Jukolan voiton metsästys vuoteen 1983 mennessä."
Sitten kuluikin kaksi pitkää vuotta eli vuodet 1981 ja 82 ennenkuin seuraavan kerran tapahtui se mitä oli jahdattu kaikki ne vuodet Vihdoin 1983 pitkän ja piinaavan 19 vuoden odotuksen jälkeen tuli sitten täysosuma Valkealassa ja koko Kymenlaakso iloitsi kun VeVe vihdoin voitti ensikerran Jukolassa. Silloin koko Jukolaa paikan päällä seurannut yleisö otti voittajan vastaan, todella tyytyväisenä siitä että Kymenlaakso sai ensinmäiset Jukolan voittajansa kilpailun historiassa.
Tuon kivikasvoisen pitkän Kotkalaisen todella komea askel jäi monen mieliin. Ei vähiten Antero Viherkentän joka yhä muistelee, "Timo Harjun komea loikka vuoden 1983 kisassa, jäi todella mieleen. Sillä runttaavalla tyylillä ei kenellekkään takana seuranneista jäänyt mitään mahdollisuutta tavoittaa edellä menevää Harjua." Poika Antin olemuksessa on niin paljon samaa, siinä on helppo tunnistaa kenen jälkikasvusta on kyse jo pelkästään juoksutyylistä sen näkee että Antti on isänsä poika. Loikkiva askel ojien ja peltojen ylityksissä on tismalleen samanlainen."
Kyssin nykyinen puheenjohtajakin muisteli Vehkalahden voitettua tänä vuonna Jukolassa "Vuonna 1983 seisoin itsekkin aamunsarastaessa metsän reunassa Valkealan Selänpäässä ja odottelin että tulisipa se VeVen viiden minuutin etumatkalla kärjessä loikkiva ankkuri 36-vuotias veteraani Harjun Timppa pian maaliin, ja tulihan se tietysti voittajana, ei silloin ollut kännyköitä ylimääräisiä sydämmen tyktyksiä aiheuttamassa." Yhtä Spontaani kannustus reaktio koettin yleisöltä tänä vuonna kun oli taas VeVen vuoro voittaa Jukola.
Yleisö todella piti siitä että Jukola voitettiin omilla kasvateilla eikä kasaamalla joukkue yhden miehen ympärille (KR:n tyyli kasata ryhmä Tero Kettusen ympärille, on ollut tuottoisa, porukassa on kaksi Maanmittausalan diplomi-insinööriä ja, pari valtion virkamiestä ja ainakin yksi metsänhoitaja joka tosin asuu nykyisin Espanjassa Tommi Tölkkö."
Sairaus ei sitten hellittänyt otettaan Antti "Pipå" Harjusta lainkaan tämän kauden aikana, ja sama hengistysongelma jatkui myös Eilen MM-kisojen pitkällä matkalla. Koko kausi 2006 on ollut tuskaa täynnä, ainoastaan pieni valonpilkahdus nähtiin Jukolassa, mutta edellisvuoden kaltaista syksyä tuskin nyt tulee. Antti "Pipå" Harju tekee varmasti kaikkensa palatakseen huipulle, mutta ensin pitää selvittää mistä tämä hengityksen kulkemisongelma oikein johtuu.
Selvisihän se syykin lopulta, Astmaahan se kiusa tietenkin oli. Vuosia kiusannut, ja aina vaaninut vaiva palasi kesän 2006 kuivuudessa taas täyteen mittaansa. Astmaatikkona varmasti viime kesä oli Antti Harjun uran vaikein. Ei tuollaista kesää toivo enää koskaan uudestaan. Saman liian monesti epäonnensoturiksi joutuneen toisen polven Jukola-voittajan kohdalle. A-maajoukkue vaihtui B-maajoukkueeksi ja tie on taas aloitettava alusta. Tiomila-voittoa voidaan olla lähellä, kiitos loistavan hankintapolitiikan Mikael Boström pois takaisin Kirkkonummelle Lynxiin. Mutta tilalle saatin kaksi kovaa nimeä Anders Åkerman ja "Tohtori Ärtvik" eli Lääketietieen tohtori Miika Hernelahti.
33-vuotias Anders Åkerman Malungs OK Skogsmårdarnasta ja Miika "Tohtori Ärtvik" Hernelahti Deltasta KR:n leipiin. Eli nyt KR:llä on 9 hyvää juoksijaa, ja neljä kovaa yö-miestä tulisieluinen Anders, Tommi Tölkkö, Hakki Romppanen, ja tarvittaessa voidaan peliin heittää jopa Simo Martomaa tai Hannu Airlila jos tarve sitä vaatii. Åkerman voi juosta oikeastaan Jukolassa mitä tahansa osuutta kaikki kelpaa, urheiluhierojan käsillä varustettulle ruotsalaiselle. Samaa voi sanoa Miikasta, kaikki käy jos vaan mukaan pääsee. koko seitsikko on nyt tosi kova.
"Tero Kettunen", Philippe Adamski, "Tohtori Ärtvik", "Pipå", "Simppa", "Hakki",Samuli Launiainen, Hannu Airila, Anders Åkerman ja ehkä Tommi Tölkkö on Tiomilan joukkue. Hauskaa seurata kuinka kaksi tulisielua ja todellista taistelija luonnetta Anders Åkerman ja Antti Harju samaan porukkaan mahtuvat, eiköhän se mene aika hyvin. Nyt on leveyttä ihan riittävästi. Paljon enemmän kuin kesällä 2006 oli. Tiomilassa alkaa olla pakkovoiton paikka. Samoin Jukolassa, 1983 voitettiin Tiomila ja Jukolassa jäätiin kakkoseksi. Oliskohan nyt viime kesän kakkosija Jukolasta enne paremmasta Tiomilasta vuodelle 2007. Kalustoa on, "Tero" saa laittaa kaiken peliin taistellessaan entisestä asemastaan. Maailmanmestarin on tehtävä riittävästi töitä säilyttääkseen tasonsa.
Kalevan Rastin ankkurinpaikka voi lipua Teron ollessa huonossa kevät kunnossa jopa Anders Åkermanin, Antti Harjun tai Miika Hernelahden käsiin.
Viimeksi muokattu:
Kun vuoden 2006 parasta Suunnistajaa Suomessa valitaan on vaihtoehtoja oikeastaan vain Kaksi, Vehkalahden Veikkojen "teräshermo" Tero Föhr ja Vaajakoskelaista seuraa edustava Jyväskyläläinen Jani Lakanen. Teron vuoden tulokset ovat vakutttavia Spring Cupissa tuplavoitto, SM-kullat sekä Keskimatkalta että Sprintistä, Jukolasta voitto, Sm-Pronssi viestistä. Lakasella on lyödä pöytään MM-kultaa Pitkältä matkalta, ja MM-hopea viestistä (joka olisi ehkä Tero Föhr valitsemalla kirkastunut kullaksi.)
Tero on erittäin varma fyysinen ja kova runttaaja.Terolla on ainoastaan vain yksi heikko kohta silmät, muuten Vehkalahden mies on erinomainen joukkuepelaaja. Jukolaa ei enää voiteta yksilöillä on pelattava joukkuepeliä. VeVe 1983 ja 2006, HiKi 1987, TuS 1994,96 ja 2001. Kalevan Rasti 2004 ja 2005 oli sekoitus kokemusta ja tahtoa. Nämä kaikki joukkueet koottiin oikeastaan pala kerrallaan, lukuunottamatta VeVen ensinmäistä Jukola-voittoa 1983.
VeVe tuli silloin numerolla 35 todella puskasta, lähes taka vasemmalta voittoon asti. Silloin Selänpäässähän Vaajakosken Terä joka oli edellisvuoden Jukolan kakkonen lähti kisaan voittamaan.Toinen suuri suosikki tuolloin 1983 oli Joensuun Kalevan Rasti kevään Tiomila-voittaja. Takaa tulikin sitten yllättäen Vehkalahden Veikot joka pesi kummankin ennakkosuosikin. Ero maalissa oli mykistävä 5,54 takaa-ajajiin.
Kaikki Suomalaisten seurojen Jukolan voittajajoukkueet olleet erinomaisia joukkueita.
Silloin 1992-96 Suomalaisseuroista olisi Jukolan ansainnut voittaa myös Rajamäen Rykmentti, mutta koskaan se ei sitä voittoa saavuttanut vaikka läheltä todella liippasi Ravijoella 1992, Tunturi-Jukolassa 1994, ja vielä Sipoossa 1995. Reijo "Reka" Mattinen ei jotenkin osannut ottaa sitä tarvittavaa viimeistä askelta Jukola-voittajaksi.
2000-luvulla KR taas on ollut erinomaisesti koottu joukkue Mikael Boström, Samuli Launiainen, Tommi Tölkkö, Antti Harju, Simo Martomaa, Ranskan lahja Joensuulaisille Thierry Guerogiou ja Hannu Airila. Heistä jokainen on ollut ottamassa Jukola voittoa. Kuusi miestä jopa kahta. Airilan ja Launiaisen kaapista löytyy yksi Jukola-voitto vuoro vuosin 2004 ja 2005. Vehkalahti voitti vuoden 2006 kisan paljolti omilla kasvateillaan avain osuuksilla.
Silmä vaivojen vuoksi Vehkalahden suurin tähti Simon valmennuksessa oleva Tero Föhr nähdäänkin usein kilpailutilanteessa suojalasit päässä. Simppakin on yksi edellämäinitun "junnu-akatemiasta" pois lähteneistä Vehkalahden Veikkojen kasvateista . Tänä vuonna on vakiintunut käsite "Valmennettava voitti Valmentajansa" Tosin Simppa otti Sm-yöstä kultaa ja kukisti Valmenettavansa tuolloin.
Vuoden 2002 silmäongelmat veivät sen vuoden pilalle ja saivat miehen varovaiseksi.
Teron tämä vuosi oli todellinen läpilyönti maailman huipulle. Vehkalahden "Junnu akatemia" joka on vuodesta toiseen jauhanut todella tehokkaasti" alkaa vihdoin tuottaa tulosta, ensin sieltä tulivat 1977-78 syntyneet Janne "Junnu" Weckman ja Antti Harju. heidän perässään nyt myös Tero Föhr on astumassa kansallisen kärjen tuntumaan. Jos jollekkin soi Jukolassa voiton se oli nimenomaan kaksikko Tero Föhr ja Janne Weckman. He olivat mukana vuoden 1995 VeVen Nuorten Jukolan voittajajoukkueessa silloin Janne oli ankkuri ja Tero avaaja.
Pekka Fincke, Jorma Sipilä Timo Harju ja Hannu Lehtikangas olivat mahdollistamassa vuoden 1983 voittoa, nyt tämä johtonelikko oli mukana voittamassa myös vuoden 2006 kisaa valmennusportaassa.
silloisella "vara-ankkuri" Jorma "Jore" Sipilällä oli päävastuu, mutta myös yö-psyykkari Hannu "Hantta" Lehtikankaan ja Timo Harjun osa nuorten miesten kasvattajina on merkittävä. Suurin timantti muinaisesta ringistä Antti "Pipo" Harju vain juoksee toistaiseksi Kalevan Rastin riveissä.
Voi kuvitelella mitä isä Timo Harju mietti Haminan Torin kansanjuhlassa sen verran poissa oleva hänen tuttu tuima katseensa oli. Mahtoiko mies miettiä "Olisipa oma Poikani juossut Jukolan voittoon VeVen riveissä nyt. Niin olisin päässyt eroon niistä 1983 kivestä selkärankani päällä." vitsailee isä Timo nyt kun ei enää tarvitse kantaa tuota kiviriippaa kaulassa, nyt se on jo vähän alempana.
Tero on erittäin varma fyysinen ja kova runttaaja.Terolla on ainoastaan vain yksi heikko kohta silmät, muuten Vehkalahden mies on erinomainen joukkuepelaaja. Jukolaa ei enää voiteta yksilöillä on pelattava joukkuepeliä. VeVe 1983 ja 2006, HiKi 1987, TuS 1994,96 ja 2001. Kalevan Rasti 2004 ja 2005 oli sekoitus kokemusta ja tahtoa. Nämä kaikki joukkueet koottiin oikeastaan pala kerrallaan, lukuunottamatta VeVen ensinmäistä Jukola-voittoa 1983.
VeVe tuli silloin numerolla 35 todella puskasta, lähes taka vasemmalta voittoon asti. Silloin Selänpäässähän Vaajakosken Terä joka oli edellisvuoden Jukolan kakkonen lähti kisaan voittamaan.Toinen suuri suosikki tuolloin 1983 oli Joensuun Kalevan Rasti kevään Tiomila-voittaja. Takaa tulikin sitten yllättäen Vehkalahden Veikot joka pesi kummankin ennakkosuosikin. Ero maalissa oli mykistävä 5,54 takaa-ajajiin.
Kaikki Suomalaisten seurojen Jukolan voittajajoukkueet olleet erinomaisia joukkueita.
Silloin 1992-96 Suomalaisseuroista olisi Jukolan ansainnut voittaa myös Rajamäen Rykmentti, mutta koskaan se ei sitä voittoa saavuttanut vaikka läheltä todella liippasi Ravijoella 1992, Tunturi-Jukolassa 1994, ja vielä Sipoossa 1995. Reijo "Reka" Mattinen ei jotenkin osannut ottaa sitä tarvittavaa viimeistä askelta Jukola-voittajaksi.
2000-luvulla KR taas on ollut erinomaisesti koottu joukkue Mikael Boström, Samuli Launiainen, Tommi Tölkkö, Antti Harju, Simo Martomaa, Ranskan lahja Joensuulaisille Thierry Guerogiou ja Hannu Airila. Heistä jokainen on ollut ottamassa Jukola voittoa. Kuusi miestä jopa kahta. Airilan ja Launiaisen kaapista löytyy yksi Jukola-voitto vuoro vuosin 2004 ja 2005. Vehkalahti voitti vuoden 2006 kisan paljolti omilla kasvateillaan avain osuuksilla.
Silmä vaivojen vuoksi Vehkalahden suurin tähti Simon valmennuksessa oleva Tero Föhr nähdäänkin usein kilpailutilanteessa suojalasit päässä. Simppakin on yksi edellämäinitun "junnu-akatemiasta" pois lähteneistä Vehkalahden Veikkojen kasvateista . Tänä vuonna on vakiintunut käsite "Valmennettava voitti Valmentajansa" Tosin Simppa otti Sm-yöstä kultaa ja kukisti Valmenettavansa tuolloin.
Vuoden 2002 silmäongelmat veivät sen vuoden pilalle ja saivat miehen varovaiseksi.
Teron tämä vuosi oli todellinen läpilyönti maailman huipulle. Vehkalahden "Junnu akatemia" joka on vuodesta toiseen jauhanut todella tehokkaasti" alkaa vihdoin tuottaa tulosta, ensin sieltä tulivat 1977-78 syntyneet Janne "Junnu" Weckman ja Antti Harju. heidän perässään nyt myös Tero Föhr on astumassa kansallisen kärjen tuntumaan. Jos jollekkin soi Jukolassa voiton se oli nimenomaan kaksikko Tero Föhr ja Janne Weckman. He olivat mukana vuoden 1995 VeVen Nuorten Jukolan voittajajoukkueessa silloin Janne oli ankkuri ja Tero avaaja.
Pekka Fincke, Jorma Sipilä Timo Harju ja Hannu Lehtikangas olivat mahdollistamassa vuoden 1983 voittoa, nyt tämä johtonelikko oli mukana voittamassa myös vuoden 2006 kisaa valmennusportaassa.
silloisella "vara-ankkuri" Jorma "Jore" Sipilällä oli päävastuu, mutta myös yö-psyykkari Hannu "Hantta" Lehtikankaan ja Timo Harjun osa nuorten miesten kasvattajina on merkittävä. Suurin timantti muinaisesta ringistä Antti "Pipo" Harju vain juoksee toistaiseksi Kalevan Rastin riveissä.
Voi kuvitelella mitä isä Timo Harju mietti Haminan Torin kansanjuhlassa sen verran poissa oleva hänen tuttu tuima katseensa oli. Mahtoiko mies miettiä "Olisipa oma Poikani juossut Jukolan voittoon VeVen riveissä nyt. Niin olisin päässyt eroon niistä 1983 kivestä selkärankani päällä." vitsailee isä Timo nyt kun ei enää tarvitse kantaa tuota kiviriippaa kaulassa, nyt se on jo vähän alempana.
Viimeksi muokattu: