Julkisen talouden tasapainottaminen

  • Viestiketjun aloittaja jps
  • Aloituspäivämäärä

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Miksi asukastiheyden pitää näkyä kunnallisverossa?
Ei suoraan, mutta todennäköisesti pieni tiheys aiheuttaa kuluja, jotka mielestäni kuuluvat ko. kunnassa asuvien maksettavaksi (meillä on vapaus valita missä asutaan).

(Vastavuoroisesti suuri tiheys aiheuttaa paineita asuntojen hinnoissa, eikä näitä ehdoteta tasattavaksi mitenkään.)
 

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Poislukien vuokralla asuvat niin asunto on myös omaisuutta ja sen hankintaa tuetaan verovähennyksillä. Kalliimmasta saa enämpi. Tarvitaanko tuohon sitte ylimääräistä helpostusta? Kuinka suuri on pari prosenttia pienempi veroprosentti verrattuna korkovähennyksiin?

edit: Sellanen tuli kans mieleen, että eikö toi asuntojen hinnan pitäs olla yks kilpailutekijä alueen vetovoimaisuuden suhteen. Eli turha tukea verotuksella korkeita asumiskustannuksia. Hintojen karatessa väki alkaa kattelee toisaalle.
 
Viimeksi muokattu:

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Poislukien vuokralla asuvat niin asunto on myös omaisuutta ja sen hankintaa tuetaan verovähennyksillä. Kalliimmasta saa enämpi. Tarvitaanko tuohon sitte ylimääräistä helpostusta? Kuinka suuri on pari prosenttia pienempi veroprosentti verrattuna korkovähennyksiin?
Korkovähennys on melko pieni. Seuraavilla olettamuksilla:
- Palkka 25 000 € / vuosi
- Lainaa 100 000€ 2% korolla (suht. realistinen tällä hetkellä). Hyötyä korkovähennyksenä tulee 510€, eli n. 2%.

Mutta minusta tämä on sivuseikka. Edelleen pointtini on siinä, että meillä on oikeus asua missä halutaan, jossain määrin tämän valinnan pitäisi myös näkyä sinulle, esim. kunnallisveroina (ja kuten sanoin mielestäni valtion pitää rahoittaa sen määrämät palvelut), ne on valtakunnallisia.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Tuli muuten mieleen, ollaanko lopulta melko samaa mieltä. Lähestytään vain eri kulmista.

Minä:
- Valtio rahoittaa (tietyllä tasasummalla) palvelut oman verotuksensa kautta, kunnat saa pyytää rahaa jos tarttee

Sinä:
Erillinen kunnallisvero, joka on samansuurunen koko maassa (käytönnässä siis rinnastettavissa valtion veroon.) Jos lisärahaa tarvitaan, niin sitten verotetaan kaikkia lisää (eikö näin ?)

Jos tulkitsin oikein, niin meistä molemmista kunnat on liian pieni yksikkö vastaamaan eri riskeistä. Siitä miten lisärahoitus hommataan ollaan erimielisiä.

Sun mallista voisin kysäistä, että mihin kuntia edes organisaation tarvitaan ? Jos rahat tulee valtiolta, aina, niin miksei sitten valtio ole tuottajakin ?
 

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Korkovähennys on melko pieni. Seuraavilla olettamuksilla:
- Palkka 25 000 € / vuosi
- Lainaa 100 000€ 2% korolla (suht. realistinen tällä hetkellä). Hyötyä korkovähennyksenä tulee 510€, eli n. 2%.
Eli jokseenkin samansuuruinen vaikutus kuntaverolla ja vähennyksillä tossa esimerkissä.

Mutta minusta tämä on sivuseikka. Edelleen pointtini on siinä, että meillä on oikeus asua missä halutaan, jossain määrin tämän valinnan pitäisi myös näkyä sinulle, esim. kunnallisveroina (ja kuten sanoin mielestäni valtion pitää rahoittaa sen määrämät palvelut), ne on valtakunnallisia.
Se että asuminen on kallista siellä mihin ihmiset ja toiminta pakkautuu pitäs ensisijaisesti näkyä palkoissa. Miksi pitäs verotuksella kompensoida sitä, että joku haluaa asua kalliilla seudulla? Jos työt on siellä niin sillon sen pitäs näkyä palkassa.

En mä tätä juttua oo pohtinu tämän enempää, ku tässä näkyy. Tuli vaan tommonen mieleen ja sitä tässä aprikoin, että oisko siinä järkeä.

edit: kyllähän tossa mallissa niihin kunnan hoitamiin palveluihin jää väkisinkin enemmän rahaa siellä toimeliaalla seudulla, kuin jossain pelekosenniemellä, vaikka tasataankin valtionosuuksilla eroja.
 
Viimeksi muokattu:

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Se että asuminen on kallista siellä mihin ihmiset ja toiminta pakkautuu pitäs ensisijaisesti näkyä palkoissa. Miksi pitäs verotuksella kompensoida sitä, että joku haluaa asua kalliilla seudulla? Jos työt on siellä niin sillon sen pitäs näkyä palkassa.
Näinhän se on. Mutta vastavuoroisesti jos joku haluaa asua "korvessa", niin ei ole myöskään muiden tehtävä taata että tästä ei aiheudu hänelle lisäkuluja (esim. kunnallsiveron) muodossa. Se näkyy jo asumisen hinnassa.
 

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Näinhän se on. Mutta vastavuoroisesti jos joku haluaa asua "korvessa", niin ei ole myöskään muiden tehtävä taata että tästä ei aiheudu hänelle lisäkuluja (esim. kunnallsiveron) muodossa. Se näkyy jo asumisen hinnassa.
Eiköhän ne tulonsiirrot kuntien välillä liity enimmäkseen noihin väestörakennejuttuihin.

Näkyy se ihan kaikessa muussakin. Nykyisin tosin ei enää niin paljoa hyödykkeiden hinnoissa, kuin ennen, mutta palvelut on huonommat, kauempana ja pakollinen liikkuminen kalliimpaa, koska se edellyttää yleensä omaa autoa. Asuntojen hinnan lisäksi mikä muu syrjässä ois halvempaa?
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Hintojen karatessa väki alkaa kattelee toisaalle.
Tuosta olisi ihan hyvä saada todellisia esimerkkejä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin löytyy alueita, joiden hintataso on selvästi alhaisempi kuin muualla. Tosin niiltä alueilta muuttohalukkuus pois on suurempi.
 

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Tuosta olisi ihan hyvä saada todellisia esimerkkejä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin löytyy alueita, joiden hintataso on selvästi alhaisempi kuin muualla. Tosin niiltä alueilta muuttohalukkuus pois on suurempi.
Tietysti se hintataso on niin korkea, kuin ihmiset on valmiit maksamaan. Pääkaupunkiseudulla ja muissakin keskittymissä kai katellaan hieman etäämpää sitä asuntoa, jos ydinalueen hintataso on liian korkea. Pitänee katsoa sillä seudulla vähän laajemmin, kuin yhden pitäjän osalta. Tuntus vaan järjellä ajatellen, että jos hintataso ylittää kipurajan niin sitte katellaan jonnekki muualle. Tuo kurjistumisilmiö on taas hieman toinen.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan vaatii yhteisöveron voimakasta laskemista.

Jordan näkee seitsemän synkkää trendiä Suomen taloudessa. Hänen mielestään yksi tapa katkaista yritysten alamäki olisi alentaa yhteisöveroa voimakkaasti.

Jordanin seitsemän synkkää trendiä:

1. Teollisuudesta on hävinnyt 100 000 työpaikkaa kymmenen viime vuoden aikana.

2. Suomen kauppatase on vajonnut 12 miljardin ylijäämästä vuonna 2000 nykyiseen 3,5 miljardin alijäämään.

3. Kilpailukykymme on murentunut esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna.

4. Ulkomaisia investointeja tehdään niukasti.

5. Kuntatalouden kestävyysvaje on kestämätön.

6. Eläkkeelle jää enemmän väkeä kuin tulee työmarkkinoille.

7. Rikkidirektiivi nostaa rajusti vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia.
Mitä se porvari hoppuilee. Kassellaan keväämmällä uudestaan, sillä ei tässä mihinkään hätiköityihin ratkaisuihin lähdetä. Odotellaan ekana joulukuussa julkaistava suhdanne-ennuste, pidetään lomat ja katellaan ku ei pidä niin paljon pakkasia.

t. J&J
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Nyt on Jutalla ja Jykällä menneet sukset ristiin.

Hallitus oli kaatua pankkiveroon


Yle Uutisten saamien tietojen mukaan
pääministeri Jyrki Katainen väläytti
rahoitusmarkkinaveroa koskevissa
neuvotteluissa jopa uusia vaaleja
.

Asiasta kertoi Ylen politiikan
toimituksen esimies Pekka Ervasti Yle
Uutisten pääuutislähetyksessä.

Ervastin mukaan hallituksen
neuvotteluissa käytiin kuilun partaalla

Hallitus yrittää nyt saada rivinsä
kootuksi. Nimenomaan demarit ja
kokoomus yrittävät lähimmän kahden
viikon aikana järjestää muutaman
kahdenkeskisen sovittelutapaamisen
korkeimmalla mahdollisella tasolla.
 

mustakaari

"Se on juurikin näin"
Liittynyt
15.1.2001
Viestit
6788
Sijainti
Rysälä
...yrittävät lähimmän kahden viikon aikana järjestää muutaman kahdenkeskisen sovittelutapaamisen korkeimmalla mahdollisella tasolla...

Sovintoseksiä?
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Nyt on Jutalla ja Jykällä menneet sukset ristiin.
Tuskin. Eiköhän Jykä ole puolustanut Juttaa viimeiseen asti kokoomuksen neuvotteluissa, mutta tuli silti ylijyrätyksi. Onneksi. Sentään jotain rajaa tuolle työpaikkojen lakkauttamiselle Suomessa.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Tilasto paljastaa: olemme koko ajan vähemmän tuottavia
Talouselämä

Työn tuottavuus on laskenut 1990-luvun puolivälistä asti, paljastaa Tilastokeskus.

Tuolloin koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti oli 3,5 prosenttia, mutta vuonna 2011 vain -0,2 prosenttia. Vuonna 2011 työn tuottavuuden kasvuvauhti oli 0,5 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 2,8 prosenttia ja vuonna 2009 -6 prosenttia.

Tarkastelujaksoon on mahtunut myös parempia vuosia, jolloin tuottavuus on kasvanut, mutta trendi on silti ollut laskeva.

Kokonaistuottavuuden pitkän aikavälin trendikasvu puolestaan osoittaa, että kokonaistuottavuus kasvoi vuodessa 1,5-2 prosenttia vuoteen 1993 asti. Sen jälkeen kasvuvauhti oli vuoteen 2000 asti 2-2,5 prosentin luokkaa, mutta sen jälkeen tuottavuuskasvu on hidastunut selvästi.

Kokonaistuottavuus kasvoi viime vuonna yhden prosentin vauhdilla. Vuonna 2010 se oli 3,1 prosenttia ja vuonna 2009 -7,7 prosenttia.
Talouskasvun kannalta työn tuottavuus on kriittinen tekijä, kun työvoimaa jää enemmän eläkkeelle kuin sitä tulee sisään. Pitäisikö tuo laskeva trendi ottaa rohkaisevana, koska alhaalta on hyvä ponnistaa. Mutta parempi ponnistaa pian..
 

markoj

Custom User
Liittynyt
28.12.1998
Viestit
38925
Eiks tuo väite "Työn tuottavuus on laskenut 1990-luvun puolivälistä asti" ole väärä? Tuottavuus mun ymmärryksen mukaan paranee edelleen, mutta vähemmän kuin aikaisemmin, mikäli oikein ymmärrän noita lukemia. Nämä viime vuodet taas on aika poikkeuksellisia, että niistä mitään trendejä vielä vetäis.

Tuolta siis: http://www.stat.fi/til/ttut/2011/ttut_2011_2012-11-30_tie_001_fi.html

Koodi:
                1976-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2011

Työn tuottavuuden muutos, %	2,7	3,5	2,3	2,3	0,7
 
Viimeksi muokattu:

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Tuskin. Eiköhän Jykä ole puolustanut Juttaa viimeiseen asti kokoomuksen neuvotteluissa, mutta tuli silti ylijyrätyksi. Onneksi. Sentään jotain rajaa tuolle työpaikkojen lakkauttamiselle Suomessa.
Pyh. Enemmän tuo ylisuuren finanssisektorin mielivaltainen keinottelu tuhoaa kuin luo työpaikkoja. Niitä tuhoja tässä on katseltu ja korjailtu vuosia. Ja näitä liikkeitä on tarkoitus vakauttaa. Päätöksellä Kokoomus vain paljasti taas, että kenen kädestä syö. Kannattaa katsoa, että mihin seuraan Suomi tällä päätöksellä liittyi: Kypros, Luxemburg, Irlanti ja Malta eli veroparatiisit. Katainen päästeli ehkä pääministeriytensä selvimmän valheen kun värisevällä äänellä takalteli televisiossa, että kyseessä oli suomalaisten työpaikat. Sitä ei usko... no ehkä joku mistään tietämätön kiihkokokoomuslainen sen osti.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Soininvaara hylkäisi hallitusohjelman - "Suomella menee murskaavan huonosti"

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520942147.html
Jutusta bongattua..

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie suhtautuu taloustilanteeseen huomattavasti valoisammin. Hänen mielestään hallitusohjelmakin on vielä vankalla pohjalla.
Hallitusta muodostettaessa kaikki talouden mittarit osoittivat, että merkittävästi huonommat ajat ovat edessä. Siihen ei tarvittu tutkimuslaitosten tai ministeriöiden makrotalousmalleja, vaan pelkkä katsaus tilanteeseen oli riittävä.

Silloin demarit ja vasemmistoliitto kuitenkin halusivat rakentaa hallitusohjelmaa pilvilinnojen varaan ja kuin tilaustyönä saivat sopivat 'tilastot' palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Käsittääkseni ainakin kokoomus ja rkp olisivat halunneet hallitusohjelman vähän realistisemmalle pohjalle, mutta ilmeisesti se ei ollut vaihtoehto. Pitäähän sitä tehdä kompromissejä ja se on helppoa, kun ei tarvitse kuin uskoa parempaan huomiseen.

Nyt kun hallitusohjelma rakennettiin vialliseksi, niin edes sen todellinen korjaaminen ei näytä mahdolliselta. Todennäköisesti näemme keväällä, jotain pientä säätöä, mutta siinä se. Tässä nämä vuodet kuluvat jahkaillessa ja parempia talousennusteita odottaessa.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
AKT:n uusi puheenjohtaja tyrmää palkankorotusten nollalinjan
Palkankorotusten nollalinja tarkoittaisi palkkojen alennuksia muun muassa inflaation takia, mitä työntekijöiden etujärjestö ei voi hyväksyä, toteaa AKT:n uusi puheenjohtaja Arto Piirainen.


AKT:n johdossa aloittanut Arto Piirainen muistuttaa, että tiukassa taloustilanteessa työnantajien lisäksi vakautta tarvitsevat myös työntekijät perheineen. Hänen mukaansa palkankorotusten nollalinja tarkoittaisi käytännössä palkkojen alennuksia muun muassa noin kolmen prosentin inflaation takia.

- Palkansaajien kannalta on tärkeää, että heidän ostovoimansa turvataan ja luodaan varmuutta myös palkansaajapuolelle. Pahinta olisi epävarmuus siitä, miten oman perheen tilanne kehittyy, sanoo AKT:n johtaja Arto Piirainen Ylen Aamu-tv:ssä.

Piiraisen mukaan osa yrityksistä on vaikeuksissa, mutta toiset tekevät edelleen hyvää voittoa, minkä vuoksi on liian varhaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevista palkkaneuvotteluista. Voimassa oleva raamisopimus umpeutuu vasta ensi vuonna.

- ATK on vastuullinen ammattiliitto, joka katsoo taloustilannetta, mutta niinkin päin, että työntekijöiden on tultava toimeen. Nollaratkaisu tarkoittaisi palkkojen alentamista, mikä ei luo vakautta palkansaajien näkökulmasta, Piirainen sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen talousahdinko näkyy joissakin kuljetusyrityksissä sekä satamissa, jotka ovat viennin ja tuonnin hiipuessa haavoittuvaisia. Piirainen uskoo, että uusia yt-neuvotteluja on mahdollisesti luvassa.

- Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että yritykset pitäisivät koulutetusta henkilöstöstään huolta eivätkä irtisanoisi vaan käyttäisivät lomautuskorttia, sillä nousukausi on tulossa jokaisen taantuman jälkeen, hän sanoo
Aika jännää, että palkankorotuksien tarve inflaation vuoksi on tärkeämpää kuin se onko yrityksillä varaa palkankorotuksiin.

Mutta onhan täälläkin äänekkäästi vaadittu inflaation kasvattamista, joten jäämme odottamaan yhä suurempia palkankorotusvaatimuksia sen vuoksi. Harmi vaan, että inflaatio tarkoittaa myös yrityksille kulujen nousua - ei voittojen. Laskutaitoiset päätelköön lopputulemat.
 
Ylös