Charlie
Elämän jakojäännös
Matka tuli tehtyä ja kyllähän se kannatti. Paluu Suomeen tapahtui varhain tänä aamuna, joten ehti vielä hyvin kotiin katsomaan Malesian kolmansia harjoituksia ja aika-ajoja.
Lennot olivat mennen tullen Singaporen kautta Finnairin ja Qantasin koneilla. SIN-MEL-välin pääsikin sitten uudehkolla Airbus A380:lla. Hotelli oli St. Kildan alueella, joka osoittautui viihtyisämmäksi kuin kaupungin keskusta. Ei myöskään tarvinnut taistella ruuhkissa muiden kanssa, vaan radalle pääsi ihan kävelemällä. Samassa hotellissa oli tuttujakin, mutta siitä lisää myöhempänä.
Ensimmäiset kolme päivää menivät kaupunkiin tutustuessa ja aikaeroon tottuessa. Jo maanantaina kävimme radalla kun sinne pääsi vielä vapaasti kulkemaan. Torstaina alkoikin sitten tositoimet, päivä alkoi lippujen haulla portin vierestä. Aikaisin lipun ostaneet pääsivät aamupäivällä mm. varikkokävelylle ja se mahdollisuus tuli toki käytettyä. Kuskeja ei näkynyt, mutta tallien toimintaa pääsi seuraamaan aika läheltä. Keskiviikkona tuli sentään Vettel bongattua paikalliselta uimarannalta, mies oli helppo löytää kun olivat siellä Webberin kanssa olleet antamassa haastatteluja. Väenpaljous oli sen mukainen.
Torstaina eivät formulat tietenkään vielä ajaneet, mutta muut luokat ajoivat jo harjoituksiaan ja aika-ajojaan. Muita luokkia olivat V8 Supercars, Porsche Carrera Cup, Formula Ford ja pari muuta ei niin vakavasti otettavaa luokkaa. Radalla oli tapahtumia päivittäin noin klo 11-19. Sää oli to-pe vielä aika epävakainen ja sateenvarjo tuli tarpeeseen. Päivän lopuksi tuli käytyä vielä kuljettajien nimikirjoituslavalla kun sen ruuhka alkoi helpottaa. Mercedes oli kuljettajineen vuorossa toiseksi viimeisenä ja porukkaa oli Schumin takia tietysti runsaasti. Caterham oli vuorossa viimeisenä ja piti mennä tietysti jututtamaan Heikkiä ja pyytää samalla nimmarit.
Perjantai alkoikin sitten sillä että huomasin MTV3:n porukan olevan kaikista maailman hotelleista meidän kanssa juuri samassa. Tuli Oskari Saaren kanssa pariin kertaan juteltuakin niitä näitä (terveisiä vaan jos satut tätä lukemaan). Radallakin nähtiin vihdoin F1:set ja silloin kun niitä ei nähty, niin vapaiden harjoitusten välissä nähtiin todella rankka sade. Rata ehti olla kunnolla veden vallassa. Kimiä olisi toivonut näkevän enemmän harjoituksissa radalla.
Lauantai jatkui nousujohteisesti kolmansilla harjoituksilla ja aika-ajoilla. McLarenit, Mersut ja Lotus vaikuttivat tosi vahvoilta ja suomalaisten epäonni hieman harmitti. Toki tiesi että kisassa voi tapahtua mitä vaan, ja niin melkein tapahtuikin.
Sunnuntain kisa oli paikan päältä seurattavaksi aika sopivankaltainen, ei täysi sekasotku mutta ei liian tylsäkään. Brabham-katsomosta näki kaksi eri screeniä (joissa oli toki sama kuva), niitä tuli tuijotettua tarpeen mukaan. Lopussa tapahtui vähän liikaakin jotta olisi pysynyt kaikesta kärryillä, esim. Kimin tarkka sijoitus selvisi vasta lopputuloksista. Myös Heikin keskeytys meni hieman ohi kunnes huomasi ettei mies enää yksinkertaisesti rataa kierrä.
F1-viikonlopun jälkeen tuli ajeltua kolme päivää Australian etelärannikon teillä (Great Ocean Road) nähtävyyksiä katsellen. Vasemmanpuoleinen liikenne jännitti hieman etukäteen, mutta yllättävän nopeasti senkin omaksui. Liikennevahinkoja ei syntynyt.
Pari viimeistä päivää meni vielä Melbournen keskustassa lähinnä ostoksia tehden ja kotiinlähtöön henkisesti valmistautuen. Matkoihin meni lähes vuorokausi suuntaansa (josta lentoaikaa noin 20 tuntia), joten koneessa istumiseen oli syytä latautua myös henkisesti.
Hyvä reissu, mutta tulipahan tehtyä. Lisää jossain vaiheessa kun tulee mieleen.
Lennot olivat mennen tullen Singaporen kautta Finnairin ja Qantasin koneilla. SIN-MEL-välin pääsikin sitten uudehkolla Airbus A380:lla. Hotelli oli St. Kildan alueella, joka osoittautui viihtyisämmäksi kuin kaupungin keskusta. Ei myöskään tarvinnut taistella ruuhkissa muiden kanssa, vaan radalle pääsi ihan kävelemällä. Samassa hotellissa oli tuttujakin, mutta siitä lisää myöhempänä.
Ensimmäiset kolme päivää menivät kaupunkiin tutustuessa ja aikaeroon tottuessa. Jo maanantaina kävimme radalla kun sinne pääsi vielä vapaasti kulkemaan. Torstaina alkoikin sitten tositoimet, päivä alkoi lippujen haulla portin vierestä. Aikaisin lipun ostaneet pääsivät aamupäivällä mm. varikkokävelylle ja se mahdollisuus tuli toki käytettyä. Kuskeja ei näkynyt, mutta tallien toimintaa pääsi seuraamaan aika läheltä. Keskiviikkona tuli sentään Vettel bongattua paikalliselta uimarannalta, mies oli helppo löytää kun olivat siellä Webberin kanssa olleet antamassa haastatteluja. Väenpaljous oli sen mukainen.
Torstaina eivät formulat tietenkään vielä ajaneet, mutta muut luokat ajoivat jo harjoituksiaan ja aika-ajojaan. Muita luokkia olivat V8 Supercars, Porsche Carrera Cup, Formula Ford ja pari muuta ei niin vakavasti otettavaa luokkaa. Radalla oli tapahtumia päivittäin noin klo 11-19. Sää oli to-pe vielä aika epävakainen ja sateenvarjo tuli tarpeeseen. Päivän lopuksi tuli käytyä vielä kuljettajien nimikirjoituslavalla kun sen ruuhka alkoi helpottaa. Mercedes oli kuljettajineen vuorossa toiseksi viimeisenä ja porukkaa oli Schumin takia tietysti runsaasti. Caterham oli vuorossa viimeisenä ja piti mennä tietysti jututtamaan Heikkiä ja pyytää samalla nimmarit.
Perjantai alkoikin sitten sillä että huomasin MTV3:n porukan olevan kaikista maailman hotelleista meidän kanssa juuri samassa. Tuli Oskari Saaren kanssa pariin kertaan juteltuakin niitä näitä (terveisiä vaan jos satut tätä lukemaan). Radallakin nähtiin vihdoin F1:set ja silloin kun niitä ei nähty, niin vapaiden harjoitusten välissä nähtiin todella rankka sade. Rata ehti olla kunnolla veden vallassa. Kimiä olisi toivonut näkevän enemmän harjoituksissa radalla.
Lauantai jatkui nousujohteisesti kolmansilla harjoituksilla ja aika-ajoilla. McLarenit, Mersut ja Lotus vaikuttivat tosi vahvoilta ja suomalaisten epäonni hieman harmitti. Toki tiesi että kisassa voi tapahtua mitä vaan, ja niin melkein tapahtuikin.
Sunnuntain kisa oli paikan päältä seurattavaksi aika sopivankaltainen, ei täysi sekasotku mutta ei liian tylsäkään. Brabham-katsomosta näki kaksi eri screeniä (joissa oli toki sama kuva), niitä tuli tuijotettua tarpeen mukaan. Lopussa tapahtui vähän liikaakin jotta olisi pysynyt kaikesta kärryillä, esim. Kimin tarkka sijoitus selvisi vasta lopputuloksista. Myös Heikin keskeytys meni hieman ohi kunnes huomasi ettei mies enää yksinkertaisesti rataa kierrä.
F1-viikonlopun jälkeen tuli ajeltua kolme päivää Australian etelärannikon teillä (Great Ocean Road) nähtävyyksiä katsellen. Vasemmanpuoleinen liikenne jännitti hieman etukäteen, mutta yllättävän nopeasti senkin omaksui. Liikennevahinkoja ei syntynyt.
Pari viimeistä päivää meni vielä Melbournen keskustassa lähinnä ostoksia tehden ja kotiinlähtöön henkisesti valmistautuen. Matkoihin meni lähes vuorokausi suuntaansa (josta lentoaikaa noin 20 tuntia), joten koneessa istumiseen oli syytä latautua myös henkisesti.
Hyvä reissu, mutta tulipahan tehtyä. Lisää jossain vaiheessa kun tulee mieleen.
