Kuntauudistus

[Törni]

Paavo Väyrynen sanoi, että kunnan johtajilla ja kuntalaisilla on riittävästi viisautta päättää kuntaliitoksista.

Olisiko suomalaisella veronmaksajalla tarpeeksi viisautta päättää haluaako hän maksaa veroja vai ei?

Vertaus kuulostaa kaukaa haetulta, mutta ei ole sitä.

Jos Kauniaisten kunnanvaltuusto ja kuntalaiset saisivat itse päättää, niin liittyisivätkö he ikinä mihinkään?

Me kaikki tiedämme, että Kauniainen ei liity koskaan mihinkään toiseen kuntaan jos päätös on heidän. Kauniaisilla menee nyt niin hyvin, että mikä tahansa kuntaliitos heikentäisi heidän asemaansa.

Nykyinen kuntajako on suurin ihmisiä eriarvoistava tekijä nykysuomessa. Ja ainutlaatuinen maailmassa.

Koko tämä hulluus verhotaan "lähidemokratian" viittaan vaikka todellisuudessa kysymys on Kepun valtarakenteesta.

Jos vastustat kuntien pakkoliitoksia, niin se pohjimmiltaan todellakin on sama kuin vastustaisit vaikkapa pakollista tuloverotusta.

Se on sama kuin vastustaisit kuntaliitoksia ylipäätään ja ihmisten tasavertaista asemaa Suomessa.

Hullua on se, että myös sdp ja vasurit suhtautuvat asiaan nihkeästi. Syy tähän on selvä; uudistusta esittää nyt joku muu kuin he itse.

Politiikka on raadollista.

 

[Törni]

Otetaan esimerkki.

Kuntien A ja B olisi järkevä liittoutua yhdeksi kunnaksi.

Jos jompi kumpi kunnista laskee "häviävänsä" liitoksessa niin tuo mainittu kunta ei suostu liitokseen ja liitos ei toteudu.

Kaskessa on monta kantoa. Paras-hankkeessa kunnassa järjestettävä kansanäänestys ei sido kuntapäättäjiä. Eli mahdollisen molemmissa liitoskunnissa järjestettävän myönteisen kansanäänestyksen jälkeen myös molempien kuntien valtuustojen pitäisi vielä hyväksyä omien luottamusvakanssiensa väheneminen puoleen.

Toinen kunnanjohtaja jäisi ainakin automaattisesti ilman virkaa (tämän vuoksi kaikki kunnanjohtajat vastustavat kynsin hampain kuntaliitoksia, mikä henkilökohtaisest katsottuna on tietenkin varsin inhimillistä).

Kuulostaako siltä, että järki toteutuu tällä metodilla?

Ei ikinä. Sen ymmärtää sokea Reettakin, Paavo Lipposta lainatakseni.

Toinen ongelma on se, että eri puolilla maata eriarvoisuus voi teoriassa jopa kasvaa tällä metodilla.

Ja tämä ei tarkoita sitä, että kuntalaiset tai kuntapäättäjät olisivat tyhmiä -päinvastoin. He ovat täsmälleen yhtä fiksuja kuin veronmaksajat joille annetaan vapaus itse päättää kuinka paljon he haluavat maksaa veroja.

 

[jps]

Mä näen kunnan tehtäväksi tuottaa kuntalaisille palvelut saatavuudeltaan ja laadultaan kohtuuhintaisesti ja kustannustehokkaasti ilman tarpeetonta byrokratiaa. Sinänsä tuo ei vaadi välttämättä suurta asukasmäärää kunnalta, mutta aivan pienimmissä tuo lienee mahdotonta.

Ei kunnan suuri asukasluku takaa parempaa toiminnallisuutta ja saatavuutta palveluissa, mutta lisää byrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia ja jäykkyyttä.

Mainitsemasi Kauniainen on pienellä alueella ja mun käsittääkseni siellä ei ole ongelmia palveluiden saatavuuden tai niiden hintojen suhteen verrattuna muihin kuntiin.

Kunnan optimikokoa pitä tarkastella alueellisesti ja väestörakenteen mukaan järkevien ratkaisujuen mahdollistamiseksi. Hajanainen 70.000 asukkaan kunta voi tulla huomattavasti kankeammaksi ja kalliimaksi kuntalaisille kuin sama alue kolmella 23.000 asukkaan kuntana.

 

[Knoukka]

Kouvo vois hakee tai tehdä käppyrät, joista näkisi kuntien menot luokittain ja miten ne erikokoisissa ja -rakenteisissa kunnissa muodostuvat. Näistä tilastoista löytyy sitä pohjatietoa sille, että mikä on järkevää. Ettei vaan menis yli tämäkin uudistus. Ruotsissa taisi mennä ja nyt siellä peruutellaan.

 

[oldez]

Jos kuntien taloutta halutaan oikeasti parantaa niin kunnilta (ja valtiolta) pitää vähentää tehtäviä. Mutta onhan se nyt selvä että liitoksillä saadaan käytännössä aina säästöjä.

Otetaan esimerkki kolmesta kunnasta, jotka liittyisivät yhteen. Jokaisen kolmen kunnan yksinkertaistettu tulosbudjetti on samanlainen:

Verotulot: 10000000
Koulutusmenot: 2000000
Hallinto: 2000000 (kunnanjohtajan ja muun yhdistyessä tarpeettoman johtohlöstön osuus 300000)
Sos. ja terveysmenot: 5000000
Muut: 1000000
Tulos: 0

Sitten kun kunnat yhdistyvät tilanne ilman mitään muutoksia palveluihin on. Palvelut pysyvät jokaisen kunnan alueella samana.

Verotulot: 30000000
Koulutusmenot: 6000000
Hallinto: 5400000
Sos. ja terveysmenot: 15000000
Muut: 3000000
Tulos: 600000

Karu totuus on vaan se että oikeasti jokaisen kolmen kunnan tulisi tehdä säästöjä liitoksista riippumatta, koska ovat veloissa. Toimintoja ei voi juuri tehostaa, eikä niitä voi ostaa halvemmalla mistään. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää palvelujen heikentäminen ja veronkorotukset. Liitoksessa palvelujen taso voitaisiin säästöjen myötä pitää samalla tai lähes samalla tasolla, mutta ne olisivat hieman kauempana. Kuntaliitoksia vastustetaan siksi että kukaan kerro kunnan asukkaille totuutta taloudellisesta tilanteesta. Kerrotaan vaan että kuntaliitos on perkeleestä ja että palvelut katoavat toisen kunnan alueelle. Totuus on että palvelut katoavat/heikentyvät joka tapauksessa, koska kunnalla ei ole niihin varaa. Valtuustopaikat, kunnan rajat ja nimi ovat vaan niin hemmetisti tärkeämpiä kuin palvelut kuntalaisille.

 

[kouvotsvoni]

Nykyinen kuntajako on suurin ihmisiä eriarvoistava tekijä nykysuomessa. Ja ainutlaatuinen maailmassa.

Mites Ranskan kuntajako?

Kouvo vois hakee tai tehdä käppyrät, joista näkisi kuntien menot luokittain ja miten ne erikokoisissa ja -rakenteisissa kunnissa muodostuvat. Näistä tilastoista löytyy sitä pohjatietoa sille, että mikä on järkevää. Ettei vaan menis yli tämäkin uudistus. Ruotsissa taisi mennä ja nyt siellä peruutellaan.

Äkkiäkös sitä kunhan jaksaisi numeroita etsiä.

 

[oldez]

Mites Ranskan kuntajako?

Mä olen kanssa ihan sitä mieltä että meidän pitää ottaa taloudesta mallia mm. Italialta, Kreikalta, Portugalilta ja Espanjalta kun niillä on asiat niin hyvin siellä. Ranska taas on byrokratian huippu. Keskusta voisi hakea sieltä mallia Suomen uuteen kuntajakoon. Siellä on Region -> Departement -> Arrondisement -> Canton -> Commune. Suomeen varmaan saataisiin Lääni -> Maakunta -> Seutukunta -> Kunta -> Kunnanosa. Jokaiseen oma hallinto ja omat tehtävät. Ranskassa kunnalla ei ole samoja tehtäviä kuin Suomessa. Siksi määrien vertailu on aika turhaa...

 

[Törni]

Mites Ranskan kuntajako?.

Ranskassa kuntien tehtävä ei ole järjestää palveluita. Siinä on siis valtava ero.

Kyllä Suomessakin mun puolesta voidaan liikennemerkkien asettelusta tai uudenvuoden vastaanotosta päättää vaikka korttelikohtaisesti jos sellaista halutaan.

 

[Mosse]

Täällä Hangossa vaikutuksia mm. suomenkielisen lukion loppuminen. Silloin lähin lukio olisi Karjaalla 45 km päässä ja lähin ammattikoulu Lohjalla 90 km.

Ei tuo nyt kauheen viisaalta vaikuta.

Nytkin oli niin, että kun faija soitti to-pe vastaisena yönä ambulanssia itselleen, niin eipä saanut. Käskettiin sitkuttaa vaan aamuun asti lähes 40 asteen kuumessa. Systeri sen sitten kaverinsa kanssa roudas lasarettiin pe aamuna.:nope:

Että heikossa jamassa on palvelut jo pikkukaupungeissa.

Niin, se ambulanssi tulisi Inkoosta asti.

 

[Törni]

Kaikki ovat varmaan yksimielisiä siitä, että palvelut pitää turvata parhaalla mahdollisella tavalla kaikille. Kaikki lienevät myös yhtä mieltä siitä, että ratkaisut pitää tehdä niiden resurssien puitteissa jotka on käytettävissä.

Näistä perusasioista ei varmaan ole erimielisyyksiä.

Oleellista on se, että ne kunnat joilla menee riittävän hyvin eivät halua ottaa riesoikseen huonoja kuntia ja päinvastoin.

Siksi on typerää olettaa, että kunnat osaavat itse tehdä keskenään järkeviä päätöksiä yhdistymisestään keskeneään.

Mikäli hommaa tehdään valtiojohtoisesti niin totta munassa jokaisen kunnan tilanne pitää miettiä tarkasti yhdessä kyseisten kuntien kanssa.

Sanomani on pelkästään se, että jos me odotamme kuntien liittyvän itsestään toisiinsa niin saamme odottaa loputtomiin. Syyt tähän löytyvät kahdesta ensimmäisestä kirjoituksestani.

Jos kunnille annetaan seuraava ohje:

"Yhdistykää keskenänne sillä tavalla, että ihmisten tasa-arvo säilyy yhdenvertaisina ympäri koko valtakunnan ja palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti kaikille kansalaisille käytettävissä olevilla taloudellisilla resursseilla"

Tälläkö kaikki hoituu?

Ei varmasti. Sen tajuaa jokainen joka pysähtyy asiaa miettimään.

 

[Archie]

Monesti uudistuksia vastaan haraavat vetoavat siihen, että hallinnon menot ovat kuntien menoista vain n. 2%:ia. Joten hallinnosta säästämällä ei saada mitään merkittävää aikaan.

Tuo on kuitenkin hyvin yksipuolinen kuva asiasta. Jos kuvitellaan, että meillä 300 kuntaa tai 50 kuntaa. Nyt jokaisen kunnan pitää järjestää lakisääteiset palvelut, hallinto, IT- ja muut tukijärjestelmät sekä kaikki niihin liittyvät hankinnat. Sillä järjestetäänkö ne 300 vai 50 kertaa lienee kokonaisuudessa jo jotain merkitystäkin.

Entä riittääkö kaikille kunnille riittävästi pätevää osaamista, esim. hankintojen tai ylipäätään palvelujen järjestämisen suhteen. Väittävät ettei riitä edes nykyään ja osaajat vähenevät vauhdilla. Huono osaaminen maksaa, katsokaa vaikka IT-hankintoja tai terveydenhuollon yksityistämisiä, joissa epäonnistumisen siemen on istutettu jo hankintaa suunniteltaessa.

Usein markkinoilla isommasta erästä maksetaan alempaa yksikköhintaa kuin pienestä. Sama pätee täällä. Yksittäisen pikkukunnan neuvotteluvoima hankinnoissa on olematon verrattuna isoon kaupunkiin tai kuntaan. Se maksaa enemmän ostamistaan palveluista.

Se mitä tässä yritän todistella on, että iso kuntamäärä johtaa väistämättä isompiin kustannuksiin ja kokonaisuuden kannalta tehottomampaan toimintaan kuin pienempi kuntamäärä. Se mikä on optimimäärä on vaikea sanoa, mutta selvää on, että se ei ole satoja.

 

[oldez]

Se mitä tässä yritän todistella on, että iso kuntamäärä johtaa väistämättä isompiin kustannuksiin ja kokonaisuuden kannalta tehottomampaan toimintaan kuin pienempi kuntamäärä. Se mikä on optimimäärä on vaikea sanoa, mutta selvää on, että se ei ole satoja.

Älä muuta sano. Kuntaliitoksia vastustavien perustelut ovat yleensä tasoa "palvelut katoavat". Se on totta että palvelut aivan varmasti siirtyvät viereiseen kuntaan joissain tapauksissa, koska ne on halvempi järjestää keskitetysti kuin hajautetusti. Joitakin se tulee haittaamaan suuresti, mutta sitä voi jokainen miettiä että kuinka kauan ylivelkaantunut muuttotappiokunta voi järjestää palveluja ikääntyvälle väestölle? Kunta vaan velkaantuu, joutuu ottamaan lisää lainaa ja nostamaan veroja. Kuten ollaan Kreikasta nähty tämä ei ole kestävä ratkaisu. Valtion velkaantuminen on yksi perkeleen suuri ongelma, mutta se on pidemmän ajan ongelma. Kuntien ylivelkaantuminen tulee nopeammin vastaan ja se näkyy kunnallisveron nostossa. Kunnallisvero ei ole progressiivinen ja se tarkoittaa että pienituloiset kärsivät sen nostosta eniten.

 

[Rogue]

Entäpä tilanne, jossa muuttovoittoinen (noin 13000 asukasta) kunta A on hoitanut talouttaan mallikkaasti, tuottaa peruspalvelut kohtuullisella tasolla
ja siitä huolimatta sitä ollaan yhdistämässä kuntaan B (noin 15000 asukasta), jossa talous on hoidettu hyvin velkaiseksi ja peruspalvelut ostetaan palvelukuntayhtymältä (joka on tuottanut puolestaan pienemmille jäsenkunnilleen (kunta B ja C,suuria tappioita)?

Kunta C, noin 4000 asukkaan kunta, jonka talous on täysin retuperällä, peruspalvelut ostetaan em. keinoin.
Lisäksi kuntaa D (noin 2000 asukasta) ollaan myös yhdistämässä kuntaan B, vaikka sen talous on kestävällä tasolla (tällähetkellä) ja peruspalvelut se on hoitanut sopimuksella jo vuosia kunnan A kanssa.

Kunta A on lisäksi myös investoinut voimakkaasti yrityspuistoihin, joihin rakennetaan parhaillaan täysin uusia työpaikkoja kuntien A,C ja D asukkaille.
Kunta B puolestaan on investoinut vain velkarahaa yrityspuistoihin.
Kunta C ei ole kyennyt investoimaan edes velkarahaa yrityspuistoihin, joten kunnasta löytyy vain kourallinen tuottavia yrityksiä.

Peruspalveluihin olisi kunnasta A matkaa jatkossa siis yli 40 kilometriä suuntaansa, jos ja kun peruspalveluja karsittaisiin rahan säästämiseksi kunnan B "keskuskunta"-ajatuksen mukaan.

Kunta D ei ole maalaisjärjellä ajatellen lainkaan kestävänkehityksen kunta, sillä väestö ikääntyy ja taloutta ei voida noin vähäisellä asukasmäärällä pitää kestävällä tasolla..

Lisäksi tähän liitokseen tahtoo julkisesti liittyä myös kunta E, joka on täysin vastaava kuin kunta C.
Myös kunnan F (noin 8000 asukasta), kohtuullinen talous ja erittäin toimivat peruspalvelut, esitetään kuuluvan tähän kuntaan B, mutta sieltä julkisesti on julistettu, että he muodostavat kunnan A tai Y (toinen suurkunta) kanssa.

Kunta A ei halua liittoon kunnan B kanssa, koska se on jo aiemmin joutunut maksamaan miljoonan euron alijäämää liitostaan kunnan H kanssa, siitä huolimatta talous on isosti plussalla.

Miksi se olisi paikallisella tasolla järkevää yhdistää kunnat ABCDF tai pahimmassa tapauksessa ABCDEF?
Ymmärrän kyllä, jos yhdistettävät kunnat olisivat ACDF tai BCD, mutta se, että ABCD pakotetaan yhteen on vähintäänkin omituista.

editus:
Kunnat B, C D ja E ovat muuttotappioisia.
Kunta A ja F ovat muuttovoittoisia

 

[oldez]

Miksi se olisi paikallisella tasolla järkevää yhdistää kunnat ABCDF tai pahimmassa tapauksessa ABCDEF?
Ymmärrän kyllä, jos yhdistettävät kunnat olisivat ACDF tai BCD, mutta se, että ABCD pakotetaan yhteen on vähintäänkin omituista.

En oikein ymmärrä että mitä ajat takaa... Eikö hyvässä tilanteessa ja huonossa tilanteessa olevia kuntia saisi yhdistää?

 

[Rogue]

Eikö hyvässä tilanteessa ja huonossa tilanteessa olevia kuntia saisi yhdistää?

Heh, luettuani oman kirjoitelmani... tajusin, että eihän tuosta ota tolkkua mitenkään.

Niin, siis tarkoitin lyhyesti sanoen sitä, että "pakolliseksi" yhdistämiseksi kannattaisi em. tapauksessa katsoa niin, että maantieteellisesti lähimmät kunnat yhdistettäisiin.
Ja mielellään siten, että liitto olisi vapaaehtoinen, eikä väkipakolla rakennettu kulissiliitto.

Oma nykyinen kotikylä on tuossa listassa siis kunta E, jonka jättäisin mielelläni pois liitosta kunnan B kanssa.
A:n kanssa liittoa voitaneen harkita, jos peruspalvelut pysyvät meillä vielä samalla tasolla (Syntyjäni olen siis kunnasta A),
Toisaalta meillä on sairaala ja naapurilla vain terveyskeskus.

Kyllä köyhiä kuntia on yhdistettävä varakkaampiin kuntiin, mutta sen tulee tapahtua ihan vapaasta tahdosta, eikä sanelupolitiikalla.

Naapurikylä on tehnyt kuntaliitosten eteen töitä, se on jo ottanut siipiensä alle kaksi pienempää ja taloudellisesti heikomassa asemassa olevaa kuntaa.

En näkisi siis, että nykyisen kunnan A kanssa liittoon lähteneet katsoisivat kovin hyvällä sitä, jos kunta A liittysikin liitton B:n kanssa, sillä ainakin toinen A:n kanssa liitossa oleva kunta oli alunperinkin suuntaamassa kuntaan X, jota ei nykyisessä ehdotuksessa edes mainita.

Sekavaksi meni tämäkin, mutta toivottavasti selkeytti ajatusta edes jollakin tasolla.

 

[Fasaldi]

Kuntauudistus on nostamassa huimasti palkka- ja eläkemenoja, jos nykyisestä viiden vuoden irtisanomissuojasta ei luovuta.

11:15
Katainen virittää hirvittävää eläkepommia
Henrik Muukkonen
Valtioneuvoston kanslia

Pääministeri Jyrki Katainen onnistuu todennäköisesti siinä, missä ex-pääministeri Matti Vanhanen ei. Vanhanen keksi muutama talvi takaperin hiihdellessään Rukan lumilla, että eläkeikää pitäisi nostaa.

Äläkkä oli hirveä, eikä Vanhasen idea mennyt läpi.

Nyt Jyrki Katainen lähestyy eläköitymisiän nostoa paljon juonikkaammalla tavalla.

Kataisen johtama hallitus aikoo yhdistää Suomen kuntia. Kuntien yhdistämistä seuraa kaksi asiaa: kuntien työntekijät saavat viiden vuoden irtisanomissuojan ja heidän palkkansa nousevat, koska palkat harmonisoidaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuret ikäluokat saavat viiden vuoden jatkoajan, jolloin heitä ei irtisanota ja palkka nousee. Suuret ikäluokat ovat nyt siinä iässä, että moni heistä pystyy nauttimaan täysin rinnoin työuran pidentämiseen tarkoitetusta eläkkeen superkarttumasta.

Kun nämä superkarttumia keränneet jäävät viiden vuoden kuluttua eläkkeelle, eläkemenot kasvavat hurjasti.

Kataisen hallitus puuhaa nyt kultaista kädenpuristusta suurille ikäluokille, ja se voi käydä kamalan kalliiksi muille.

http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+virittaa+hirvittavaa+elakepommia/a776461

 

[jaska]

No sehän menis hyvin! Kunnat yhteen ja eläkeikä samalla yls, ei tarttis alarajaakaan nostaa 65:n kun nousee "pehmeillä" toimilla.

 

[oldez]

Kyllä köyhiä kuntia on yhdistettävä varakkaampiin kuntiin, mutta sen tulee tapahtua ihan vapaasta tahdosta, eikä sanelupolitiikalla.

Aika harva varakas kunta haluaa vastuulleen toisen kunnan velat. Siksi pakkoliitokset ovat välttämättömiä.

 

[Törni]

Kyllä köyhiä kuntia on yhdistettävä varakkaampiin kuntiin, mutta sen tulee tapahtua ihan vapaasta tahdosta, eikä sanelupolitiikalla.

No miksi ihmeessä ne eivät ole jo yhdistyneet?

Kuntien pakkoliitosten vastustaminen on todellakin aivan sama kuin sanottaisiin, että verojen maksaminen pitää tapahtua ilman pakkoa ja sanelupolitiikkaa.

Sanaa "pakko" käytetän tässä kuntauudistuksessa keppihevosena sille, että todellisuudessa mitään uudistusta ei edes haluta vaikka se on käytännössä täysin välttämätön.

 

[Mosse]

Aika harva varakas kunta haluaa vastuulleen toisen kunnan velat. Siksi pakkoliitokset ovat välttämättömiä.

Eikä toisen kunnan ruotsinkieltä, mutta sitähän hallitus haluaa.