Kysymys Bobakille

[jupla]

Kysymys on tehty ilman mitään svidduilua tahi muita sivumausteita.

Oletko tosiaan niin puolueeton F1-kisoja seuratessasi kuin annat ymmärtää toikeissa? Sydän ei syki jonkun kuskin tai tallin puolesta enemmän kuin toisen, toisen kahjot lausunnot eivät vaikuta arvostellessasi ajosuoritusta? Vai onko kaikki pelkkää lumetta "työn puolesta"?

Vaikka olen seurannut F1-kisoja silloin kun suomalaisia ei ollut mukana, löytyy syystä tai toisesta aina joku jota kannattaa enemmän kuin toista. Sydämeltäni olen F1-fani ja arvostan kaikkia kuskeja ja talleja (ainakin jonkin verran..). Lavaggikin ajoi ihan kelvosti kun livenä näki (joku Nissany ei kuulu F1-ympyröihin). Kun katsoin aikoinaan Hungaroringin pääsuoran päässä betonivallien raoista jarrutuksia, nousi hattu kunnioituksesta yhä ylemmäs. Käsittämättömät lyhyet jarrutusmatkat ja siinä pitäisi vielä ohitella! Edestä kuvattu TV-ruutu ei tosiaan anna oikeaa käsitystä touhusta.

Silti ihmismieli tekee toisesta enemmän kannatettavan kuin toisesta, syystä tai toisesta. Sama esim. entisen RR:n ja nykyisen MotoGP:n suhteen. Brnon kaljajonossa italiaspoppoo kerääntyi ympärilleni, koska olin lätkäissyt "heikosti ajaneen" Biaggin lippiksen päälle Rossin tarran. Sopersivat silmät ymmyrkäisinä vaan "Valentino Biaggi..". Sielläpäin taitaa moinen pelkkä lajin kannatus olla aika harvinaista (tai takinkääntö)...

Meinasi livetä sivupoluille, mutta toivon Bobakilta rehellistä vastausta! Hahmon tietämys ja kiinnostus F1:stä tuntuu joka tapauksessa olevan huima.

 

[WebSlave]

Vaikka tämä on Bobakille suunnattu, niin vastaan omasta puolestani, koska katson olevani myös "puolueeton". Muuten tästä ketjusta tulisi aika lyhyt.

Seuraan ennen kaikkea lajia, enkä sitäkään tunteellisella kiihkolla. En huuda enkä kiroile, vaikka kisassa tapahtuisi mitä. En kannata talleja. Kuskeista kannatan hieman Kimiä, Nicoa ja Nickiä, mutta se on vain hieman kohdistetumpaa seurantaa kisoissa ja aika-ajoissa, ei fanitusta. Pystyn tunnustamaan myös mahdolliset virheet. Kisan jälkeen analysoin kisaa neutraalisti.

Enemmän kuin kuskit, innostusta nostavat pintaan hyvä kilpailu, yllätykset ja hienot ajosuoritukset. Enkä jaksa myöskään valittaa sääntömuutoksista tai selostajista. Seuraan niin kauan kuin paketti kelpaa minulle. Ellei kelpaa, lopetan seuraamisen, mutta valittaja en halua olla (enkä luontaisesti olekaan).

 

[R.Rosset]

Olen aina kannattanut suomalaiskuskeja innokkaasti. Etenkin Häkkistä.

Mutta olen myös innokas jalkapallon seuraaja ja en oikeastaan kannata mitään joukkuetta. Ainakan innokkasti.

 

[Matxi]

Mielenkiintoinen pointti. Mielestäni lajista jää se olennainen juttu saamatta irti jos sitä seuraa tuollain tunteetta. Urheilusta pitää saada irti suuria tunteita, eikä niitä saa, jos ei kannata jotain ja on 'puolueeton'. On ne tunteet sitten juhlaa tai surua.

Elokuvia ja sarjoja voi katsoa ilman tunnepuolta, urheilussa se on oltava mukana. Ehdottomasti.

 

[Jr-]

Eikös bobbis ole kova Fisi ja JJ fani

 

[jupla]

Eikös bobbis ole kova Fisi ja JJ fani

Tuotapa en tiennytkään. Vanhat ajat ovatten heikoilla koska olen ihmetellyt foorumia vasta vuoden verran.

 

[jupla]

Vaikka tämä on Bobakille suunnattu, niin vastaan omasta puolestani, koska katson olevani myös "puolueeton". Muuten tästä ketjusta tulisi aika lyhyt.

Seuraan ennen kaikkea lajia, enkä sitäkään tunteellisella kiihkolla. En huuda enkä kiroile, vaikka kisassa tapahtuisi mitä. En kannata talleja. Kuskeista kannatan hieman Kimiä, Nicoa ja Nickiä, mutta se on vain hieman kohdistetumpaa seurantaa kisoissa ja aika-ajoissa, ei fanitusta. Pystyn tunnustamaan myös mahdolliset virheet. Kisan jälkeen analysoin kisaa neutraalisti.

Enemmän kuin kuskit, innostusta nostavat pintaan hyvä kilpailu, yllätykset ja hienot ajosuoritukset. Enkä jaksa myöskään valittaa sääntömuutoksista tai selostajista. Seuraan niin kauan kuin paketti kelpaa minulle. Ellei kelpaa, lopetan seuraamisen, mutta valittaja en halua olla (enkä luontaisesti olekaan).

Aika paljon meikäläisen linjoilla. Hienot ohitukset ja taistelut ovat parasta (vai parsaa). Tosin selostajapuoli saa usein liian paljon ärtymystä aikaan pääkopassani. Ja jotkut kirjoittelut täällä... :jaska:

 

[Bobakki]

Kysymys on tehty ilman mitään svidduilua tahi muita sivumausteita.

Oletko tosiaan niin puolueeton F1-kisoja seuratessasi kuin annat ymmärtää toikeissa? Sydän ei syki jonkun kuskin tai tallin puolesta enemmän kuin toisen, toisen kahjot lausunnot eivät vaikuta arvostellessasi ajosuoritusta? Vai onko kaikki pelkkää lumetta "työn puolesta"?

Vaikka olen seurannut F1-kisoja silloin kun suomalaisia ei ollut mukana, löytyy syystä tai toisesta aina joku jota kannattaa enemmän kuin toista. Sydämeltäni olen F1-fani ja arvostan kaikkia kuskeja ja talleja (ainakin jonkin verran..). Lavaggikin ajoi ihan kelvosti kun livenä näki (joku Nissany ei kuulu F1-ympyröihin). Kun katsoin aikoinaan Hungaroringin pääsuoran päässä betonivallien raoista jarrutuksia, nousi hattu kunnioituksesta yhä ylemmäs. Käsittämättömät lyhyet jarrutusmatkat ja siinä pitäisi vielä ohitella! Edestä kuvattu TV-ruutu ei tosiaan anna oikeaa käsitystä touhusta.

Silti ihmismieli tekee toisesta enemmän kannatettavan kuin toisesta, syystä tai toisesta. Sama esim. entisen RR:n ja nykyisen MotoGP:n suhteen. Brnon kaljajonossa italiaspoppoo kerääntyi ympärilleni, koska olin lätkäissyt "heikosti ajaneen" Biaggin lippiksen päälle Rossin tarran. Sopersivat silmät ymmyrkäisinä vaan "Valentino Biaggi..". Sielläpäin taitaa moinen pelkkä lajin kannatus olla aika harvinaista (tai takinkääntö)...

Meinasi livetä sivupoluille, mutta toivon Bobakilta rehellistä vastausta! Hahmon tietämys ja kiinnostus F1:stä tuntuu joka tapauksessa olevan huima.

Ehm, tuota joo, se on ihan turhaa höpinää, että kukaan olisi täysin puolueeton tai objektiivinen. Joskus taisin mainita siihen pyrkiväni, vähän naiivi lausunto kenties. Jos olisi tarkoitus kirjoittaa jotain kiinnostavaa luettavaa kuten haluan kuvitella tekeväni, on jonkunnäköisen kannan ottaminen ihan toivottavaa. Samaten omaan objektiivisuuteen vetoaminen on aika typerää omien näkökantojen puolustamiseksi.

Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei minulla ole suuria antipatioita sen kummemmin kuskeja kuin tallejakaan kohtaan, enkä myöskään ole kenenkään tai minkään vannoutunut fani (ne pari poikkeusta on eritelty myöhemmin). Tätä on tosin varsin hankala arvioida itse, vaan tuo jää kyllä pitkälti lukijan pääteltväksi. Omille jutuilleen on kuitenkin aika sokea. Ja toki osaa kuskeista tulee jollain lailla sympatiseerattua, tosin tuo lista tuntuu elävän varsin rajusti - tällä hetkellä olisin iloinen nähdessäni Trullin, Rubensin, Buttonin, Rosbergin tai Saton menestyvän. Kimikin saa sympatiani sikäli, että olisi huutava vääryys, mikäli hänen tasoisensa kuljettaja ei koskaan mestaruutta tililleen saisi. En kuitenkaan usko, että tämä sumentaa arvostelukykyäni, vaikka varmasti jollain tasolla siihen vaikuttaakin.

Malesian jälkeen totesin, että Fisichellan puolesta on tullut kiroiltua vuodesta 1997, ja se varmasti näkyykin jutuissani, sen verran olen häntä joskus puolustellut. Yleensä olen kuitenkin mielestäni kykenevä myöntämään kun Siankarlo on tehnyt virheen tai ei ole suorituksissaan sillä tasolla kuin pitäisi, enkä pidä häntä Alonson, Räikkösen tai Schumin tasoisena ratinvääntäjänä. Faniksi en myöskään osaa itseäni laskea, vaikka sympatiseeraankin.

JJ Lehdon faniksi sitä vastoin tunnustaudun. Itse aloitin formuloiden seuraamisen 1990-luvun alkuvuosina ja jostain syystä JJ oli valintani Häkän sijaan. Hirveän älykästä syytä en valitettavasti osaa paljastaa, tosin uskon sen liittyvän sadekisoihin, joista olen aina pitänyt ja joissa Jykäkin oli yleensä parhaimmillaan. Imola '91, Spa '92 ja Kyalami '93 tuohon kai eniten vaikuttivat. Samaan hengenvetoon täytyy tunnustaa, että ilmeisesti Jykän häviämiseen kuvioista liittyen en ainakaan aiemmin osannut suhtautua Häkkiseen kovinkaan neutraalisti. Arvostus Mikan suorituksia kohtaan tosin on kasvanut sitä mukaa kun niitä on tässä tullut uudelleen kertailtua.

Jos pitäisi nimetä kuljettaja, josta piittaan vähiten, vastaisin Ralf Schumacher. Pienempi Schumi tuli Ykkösiin 1997 nenä pystyssä ja varsin varmana omasta ylivertaisuudestaan ja erityisesti Johnny Herbertin puskeminen pihalle Monzassa ilman, että edes tunnusti omaa syyllisyyttään, ei oikein mahtunut kaaliini. Lisäksi Span pudotessa ensimmäistä kertaa kalenterista Ralf antoi kommentin, jonka mukaan hän ei rataa kaipaa. Tuota poikkeusta lukuunottamatta en kuskien kommentteihin ihan hirveätä huomiota yleensä jaksa kiinnittää - tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että nuoremmat ajajat kuvittelevat olevansa maailman huipulla, kunnes joku kuplan poksauttaa. Aika harva "kiva kaveri", joka ei uhoaisi, voittajaksi on muutenkaan päätynyt.

Joka tapauksessa kuskeista on tullut seuraamisessani hieman toisarvoisia noin sikäli, etten kenenkään edesottamuksia seuraa suurella mielenkiinnolla, vaan jotenkin itse tapahtuma on enemmän se juttu minulle. Siksi uskoisin, ettei minulla ole tarvetta väännellä faktoja mihinkään suuntaan saadakseni jonkun näyttämään paremmalta tai muuta, vaan osaan toivoakseni yleensä olla ylireagoimatta mihinkään suuntaan. Eniten saan irti, mikäli kisa on hyvä ja lopputulos edullinen tasaisen sarjan kannalta. Toisaalta olen huomannut kannattavani joitain juttuja kuten vaikkapa tallien määrän kasvattamista pitkälti nostalgiasyistä, mikä ei sekään ole järin fiksua.

Tiedä tuosta tietomääräni huimuudesta, en usko, että olen mitenkään ylivertainen sillä saralla... paljolti kyse taitaa olla siitä, että minusta on kiva briljeerata nippelitiedoilla(yritän kovasti vähentää), tosin olisi kai ihan hyvä jos tällä ajankäytöllä jäisi jotain aiheesta päähänkin

Olisko tässä riittävästi informaatiota?

 

[jupla]

Ehm, tuota joo, se on ihan turhaa höpinää, että kukaan olisi täysin puolueeton tai objektiivinen. Joskus taisin mainita siihen pyrkiväni, vähän naiivi lausunto kenties. Jos olisi tarkoitus kirjoittaa jotain kiinnostavaa luettavaa kuten haluan kuvitella tekeväni, on jonkunnäköisen kannan ottaminen ihan toivottavaa. Samaten omaan objektiivisuuteen vetoaminen on aika typerää omien näkökantojen puolustamiseksi.

Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei minulla ole suuria antipatioita sen kummemmin kuskeja kuin tallejakaan kohtaan, enkä myöskään ole kenenkään tai minkään vannoutunut fani (ne pari poikkeusta on eritelty myöhemmin). Tätä on tosin varsin hankala arvioida itse, vaan tuo jää kyllä pitkälti lukijan pääteltväksi. Omille jutuilleen on kuitenkin aika sokea. Ja toki osaa kuskeista tulee jollain lailla sympatiseerattua, tosin tuo lista tuntuu elävän varsin rajusti - tällä hetkellä olisin iloinen nähdessäni Trullin, Rubensin, Buttonin, Rosbergin tai Saton menestyvän. Kimikin saa sympatiani sikäli, että olisi huutava vääryys, mikäli hänen tasoisensa kuljettaja ei koskaan mestaruutta tililleen saisi. En kuitenkaan usko, että tämä sumentaa arvostelukykyäni, vaikka varmasti jollain tasolla siihen vaikuttaakin.

Malesian jälkeen totesin, että Fisichellan puolesta on tullut kiroiltua vuodesta 1997, ja se varmasti näkyykin jutuissani, sen verran olen häntä joskus puolustellut. Yleensä olen kuitenkin mielestäni kykenevä myöntämään kun Siankarlo on tehnyt virheen tai ei ole suorituksissaan sillä tasolla kuin pitäisi, enkä pidä häntä Alonson, Räikkösen tai Schumin tasoisena ratinvääntäjänä. Faniksi en myöskään osaa itseäni laskea, vaikka sympatiseeraankin.

JJ Lehdon faniksi sitä vastoin tunnustaudun. Itse aloitin formuloiden seuraamisen 1990-luvun alkuvuosina ja jostain syystä JJ oli valintani Häkän sijaan. Hirveän älykästä syytä en valitettavasti osaa paljastaa, tosin uskon sen liittyvän sadekisoihin, joista olen aina pitänyt ja joissa Jykäkin oli yleensä parhaimmillaan. Imola '91, Spa '92 ja Kyalami '93 tuohon kai eniten vaikuttivat. Samaan hengenvetoon täytyy tunnustaa, että ilmeisesti Jykän häviämiseen kuvioista liittyen en ainakaan aiemmin osannut suhtautua Häkkiseen kovinkaan neutraalisti. Arvostus Mikan suorituksia kohtaan tosin on kasvanut sitä mukaa kun niitä on tässä tullut uudelleen kertailtua.

Jos pitäisi nimetä kuljettaja, josta piittaan vähiten, vastaisin Ralf Schumacher. Pienempi Schumi tuli Ykkösiin 1997 nenä pystyssä ja varsin varmana omasta ylivertaisuudestaan ja erityisesti Johnny Herbertin puskeminen pihalle Monzassa ilman, että edes tunnusti omaa syyllisyyttään, ei oikein mahtunut kaaliini. Lisäksi Span pudotessa ensimmäistä kertaa kalenterista Ralf antoi kommentin, jonka mukaan hän ei rataa kaipaa. Tuota poikkeusta lukuunottamatta en kuskien kommentteihin ihan hirveätä huomiota yleensä jaksa kiinnittää - tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että nuoremmat ajajat kuvittelevat olevansa maailman huipulla, kunnes joku kuplan poksauttaa. Aika harva "kiva kaveri", joka ei uhoaisi, voittajaksi on muutenkaan päätynyt.

Joka tapauksessa kuskeista on tullut seuraamisessani hieman toisarvoisia noin sikäli, etten kenenkään edesottamuksia seuraa suurella mielenkiinnolla, vaan jotenkin itse tapahtuma on enemmän se juttu minulle. Siksi uskoisin, ettei minulla ole tarvetta väännellä faktoja mihinkään suuntaan saadakseni jonkun näyttämään paremmalta tai muuta, vaan osaan toivoakseni yleensä olla ylireagoimatta mihinkään suuntaan. Eniten saan irti, mikäli kisa on hyvä ja lopputulos edullinen tasaisen sarjan kannalta. Toisaalta olen huomannut kannattavani joitain juttuja kuten vaikkapa tallien määrän kasvattamista pitkälti nostalgiasyistä, mikä ei sekään ole järin fiksua.

Tiedä tuosta tietomääräni huimuudesta, en usko, että olen mitenkään ylivertainen sillä saralla... paljolti kyse taitaa olla siitä, että minusta on kiva briljeerata nippelitiedoilla(yritän kovasti vähentää), tosin olisi kai ihan hyvä jos tällä ajankäytöllä jäisi jotain aiheesta päähänkin

Olisko tässä riittävästi informaatiota?

Suuret kiitokset vastauksestasi! Jotenkin tuli paljon inhimillisyyttä lisää hahmoosi JJ:tä sympeteerasin itsekin kovasti, 1994 testionnettomuus veti mielen matalaksi. Ja JJ on ollut mainio sade-/pimeänajon kuski F1-uran jälkeenkin. Ralfilla ei ole paljon faneja, sen osoittaa jo saksankielisen MSa:n "Vuoden ajaja" -äänestykset.

 

[patriot]

Bobbikselta loistava analyysi ja ennen kaikkea asiallinen, jossa myönnettiin faktat. Tuollaiseen analyysiin pitäisi pystyä molempien leirien äärilaidoissakin.

Mitä omiin suosikkeihin tulee niin mulle ykkönen on aina Mika Häkkinen. Johtuu toki siitä, että kaveri on suomalainen, mutta ennen kaikkea ihailen miehen sisua kääntää vastoinkäymiset voitoiksi. Moni olisi jo luovuttanut. Pidän myös Mikan suhtautumisesta lajiin ja elämään yleensä. Arvostin myös hänen suhtautumistaan muihin kuljettajiin. Mika ei suuremmin lehtien palstoilla ilkeillyt, kuten Schumi ja Coulthard.

Kimiä kannustan nykyään lähinnä siksi, että hän tulee Suomesta, mutta myös siksi että kyseessä on poikkeuksellisen lahjakas kuljettaja. Uskaltaisin väittää, että jopa Mikaakin parempi. Se ei silti tarkoita, että arvostaisin Kimiä Mikaa enemmän. Tuskin arvostan Kimiä koskaan yhtä paljon, vaikka uskonkin että Kimi jättää radat parhaiten menestyneenä suomalaisena F1-kuskina.

Toki olen iloinen muidenkin kuskien menestyksestä. Sympatisoin Rubensia, Buttonia, Trullia ja David Coulthardia. Nicon uran kehitystä seuraan myös mielenkiinnolla. Aika tulee näyttämään mihin suuntaan herran ego kasvaa. Mutta toistaiseksi iloitsen Niconkin menestyksestä. Todella lahjakas kaveri on joka tapauksessa kyseessä.

Heikki Kovalainen tulee todennäköisesti olemaan seuraava kuski, jonka puolesta hurraan.

En ole oikein koskaan pitänyt Michael Schumacherista. Lähinnä johtuen herran käytöksestä radalla ja lausunnoista lehdille. Olen kuitenkin vuosien mittaan tarkastanut suhtautumistani ko. hahmoon. Niin tai näin kyseessä on lajin ehdoton legenda. Alonso on inhokkini. Espanjalainen on taitava, mutta harvinaisen ärsyttävä tapaus. Mieleen on jäänyt etenkin "jarrutestit", joita Alonso teki Coulthardille 2004, ja aiheutti näin Davidin vaarallisen ulosajon.

Mutta suhtaudun lajiin suurella tunteella. Mutta jos suosikkini mokaa niin myönnän sen kyllä, enkä aloita turhia puolustusmaratoneja.

 

[Observer]

Tuo näennäinen neutraalisuuden esittäminen tiettyjen hahmojen kohdalla on hupaisinta näissä täällä käytävissä höpinöissä. Koetetaan antaa kuva jostain analyyttisestä ja puolueettomasta seuraajasta joka täysin vailla intohimoja seuraa näitä kisoja mutta pitemmän päälle kyseisien hahmojen viestejä lukiessa käy päivänselväksi mihin päin se oma rukousmatto on suunnattu. Toinen koomisuudessaan samaa tasoa oleva hahmotyyppi on nämä jotka yrittävät hankkia lisää painoarvoa dissaamiselleen kehumalla kohteena olevaa kuskia tahdottomasti ja epäuskottavasti aina silloin tällöin mutta pistäessään sitten toisessa säikeessä puukkoa saman kuskin kylkiluiden väliin useimmiten vähättelyn keinoin. :thumbup: P.S. Tämä ei sitten koske ketään tähän triidiin toistaiseksi kirjoittanutta.

 

[Törni]

Kukaan tuskin voi olla täysin puolueeton. Bobbikselle silti suuri :thumbup:

Kupoliin ottaa kuitenkin sellaiset hahmot, jotka tuhlaavat suurimman osan ruudista omasta mielestään epämieluisien kuljettajien arvostelemiseen, sen sijaan että kannustaisivat omaa suosikkiaan.

Jos topiikki, jossa sätitään Montoyaa, kerää enemmän postauksia, kuin topiikki jossa kehutaan ja kannustetaan Räikköstä, niin se kertoo minusta ikävällä tavalla suomalaisesta kansanluonteesta.

Toinen ikävä piirre on mielestäni suomalaisten toimittajien ja kommentaattorien sättiminen. Siitä on täällä syntynyt suoranainen kansanhuvi.

 

[Mikkoz84]

Kukaan tuskin voi olla täysin puolueeton. Bobbikselle silti suuri :thumbup:

Kupoliin ottaa kuitenkin sellaiset hahmot, jotka tuhlaavat suurimman osan ruudista omasta mielestään epämieluisien kuljettajien arvostelemiseen, sen sijaan että kannustaisivat omaa suosikkiaan.

Jos topiikki, jossa sätitään Montoyaa, kerää enemmän postauksia, kuin topiikki jossa kehutaan ja kannustetaan Räikköstä, niin se kertoo minusta ikävällä tavalla suomalaisesta kansanluonteesta.

Toinen ikävä piirre on mielestäni suomalaisten toimittajien ja kommentaattorien sättiminen. Siitä on täällä syntynyt suoranainen kansanhuvi.

Elikkäs ei saa kritisoida mitään :nope: Oletko kovakin Neuvostoliiton / Venäjän ihailija? Kritisointi kuuluu formuloihin siinä kuin spekulointi, sitä paitsi eiköhän ulkomaillakin keskitytä enemmän sättimään kuin hehkuttamaan. Jos sun mielestä suomalaisissa toimittajissa ja kommentaattoreissa ei ole mitään vikaa niin OK, jotkut vain olettavat että kommentaattori tai selostaja puhuisi ihan asiaa, eikä vain mölisisi mitä sattuu.

 

[Törni]

Elikkäs ei saa kritisoida mitään :nope:

Joko käsityskyvyssäsi tai sisälukutaidossasi on todella iso vika. Missäs kohtaa minä esitin mielipiteen, että ei saa kritisoida mitään?

 

[HÖYNÄ]

Kun aloin seurata tämän foorumin kirjoituksia, niin eipä mennyt aikaakaan kun Bobakki erottui joukosta sikäli että ajattelin: Tämä kaveri tietääkin jotakin aiheesta. Ja ainakin pyrkii kirjoittamaan puolueettomasti. Ei sen puoleen, tietää täällä kyllä moni muukin. Itsekkin pyrin seuraamaan kisoja noin niinkuin kokonaisvaltaisesti ja neutraalisti, mutta kyllähän se tosiasia on että toisia seuraa vähän toisenlaisilla laseilla. Helpommin tulee huomioitua toisten virheet kuin omien suosikkien.
Schumista en koskaan ole pitänyt, mihin on suuresti vaikuttanut se ylenpalttinen hypetys jota varsinkin maikkarin selostustiimi on harrastanut tätä "Jumalaa" kohtaan; Schumi ei tee virheitä, syy on aina joko auton, radan, jonkun muun... Samoin muutamat "värittömät" kuskit eivät kauheasti herätä sympatioita.
Mitä oman kirjoitteluuni tulee niin valitettavasti olen aika hanakka lähtemään mukaan provoihin, sekä myös synnyttämään niitä (tämän voinee omalta kohdaltaan myöntää Törnikin ).

 

[WebSlave]

Mielenkiintoinen pointti. Mielestäni lajista jää se olennainen juttu saamatta irti jos sitä seuraa tuollain tunteetta. Urheilusta pitää saada irti suuria tunteita, eikä niitä saa, jos ei kannata jotain ja on 'puolueeton'. On ne tunteet sitten juhlaa tai surua.

Elokuvia ja sarjoja voi katsoa ilman tunnepuolta, urheilussa se on oltava mukana. Ehdottomasti.

Olet oikeutettu näkemykseesi, etkä varmasti osaakaan eläytyä minun suhtautumiseeni, koska tunnet vain omasi. Minä en kuitenkaan ole räiskyvä luonne, vaan palan hiljaisella tulella. "Suuret tunteet" eivät kuulu tunneskaalaani.

Kannustan kyllä kisan aikana omalla tavallani joitakin kuskeja, mainitsemieni lisäksi yleensä yllättäjiä. Lähinnä kyse on siitä, että yllätykset tekevät lajista mielenkiintoisemman. Samalla tavalla Kärpät-Ässät-parissa olen tällä hetkellä Ässien puolella, vaikkeivät länsirannikon ja Tampereen joukkueet minussa yleisesti herätä minkäänlaisia tunteita. Loput joukkueet sitten melkeinpä ovatkin suosikkejani SM-liigassa. Sitäkin on varmaan hankala ymmärtää.

 

[Hurmurisija]

Olet oikeutettu näkemykseesi, etkä varmasti osaakaan eläytyä minun suhtautumiseeni, koska tunnet vain omasi. Minä en kuitenkaan ole räiskyvä luonne, vaan palan hiljaisella tulella. "Suuret tunteet" eivät kuulu tunneskaalaani.

Kannustan kyllä kisan aikana omalla tavallani joitakin kuskeja, mainitsemieni lisäksi yleensä yllättäjiä. Lähinnä kyse on siitä, että yllätykset tekevät lajista mielenkiintoisemman.

Minullakin kannatusasetelmat saattavat rakentua kisan kestäessä. Ja kyllä niitä seuratessa tunteet ovat kovasti mukana, vaikka ketään varsinaista kestosuosikkia (suomalaisia toki aina kannatan) ei olekaan.

 

[Bobakki]

Suuret kiitokset vastauksestasi! Jotenkin tuli paljon inhimillisyyttä lisää hahmoosi JJ:tä sympeteerasin itsekin kovasti, 1994 testionnettomuus veti mielen matalaksi. Ja JJ on ollut mainio sade-/pimeänajon kuski F1-uran jälkeenkin. Ralfilla ei ole paljon faneja, sen osoittaa jo saksankielisen MSa:n "Vuoden ajaja" -äänestykset.

Hyvä jos se jotenkin vastasi kysymykseesi Kyllähän JJ on joka tapauksessa parhaimmillaan Le Mansissa sateisena yönä. 1995 suoritus oli huima, Jykä ajeli pimeässä ja sateessa lähelle optimikierrosaikaa, jonka tiimi oli laskenut kuivalle kelille (optimi ei toki Le Mansissa ole nopein, vaan kestävyyden ja kulutuksen kannalta järkevin kierrosaika).

Kupoliin ottaa kuitenkin sellaiset hahmot, jotka tuhlaavat suurimman osan ruudista omasta mielestään epämieluisien kuljettajien arvostelemiseen, sen sijaan että kannustaisivat omaa suosikkiaan.

Jos topiikki, jossa sätitään Montoyaa, kerää enemmän postauksia, kuin topiikki jossa kehutaan ja kannustetaan Räikköstä, niin se kertoo minusta ikävällä tavalla suomalaisesta kansanluonteesta.

Toinen ikävä piirre on mielestäni suomalaisten toimittajien ja kommentaattorien sättiminen. Siitä on täällä syntynyt suoranainen kansanhuvi.

Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, monilla kirjoittajilla on hämmentävän suuri tarve päättää juttunsa :jaska: -irviöön. En minä kritiikissä mitään väärää näe, mutta mikäli kirjoittajan kommentit ovat yksipuolisesti epäkohtiin tarttumista ja niiden paisuttelemista epäasiallisiin mittasuhteisiin, nakertaa se äkkiä juttujen uskottavuutta. Ikävästi asiaa katsotaan turhan usein vain yhdeltä kantilta, eikä oteta huomioon muita vaikutuksia. Itseäni suuresti kiehtoo Ykkösissä sekin, että moniin asioihin ei ole löydettävissä yhtä hyvää selitystä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Selostajiin olen kyllä itsekin pääsääntöisesti aika pettynyt, mutta siinäkin kritiikissä olisi hyvä olla joku järki. Itseäni nyppii lähinnä se, että taustatyötä ei viitsitä tehdä kunnolla (säännöistä ei olla selvillä ym). Maneereiden tai artikulaation hetkellisen pettämisen arvostelun kanssa olen kyllä välillä ymmälläni.