Leijonakuninkaan Kiihdytys Mestaruuden Tähtiin= Nigel Mansellin Maailmanmestaruudesta 1992 30 Vuotta

[Dzekoo]

Joo Mansell oli erittäinkin suosittu ellei suosituinkin hetken aikaa.

Välillä miehestä kirjoitettiin paljon jo ennen Kekenkin mestaruusaikaa kun eräästä syystä vielä silloin Nigel oli jotenkin lehtimiesten keskellä suositumpi kuin itse Keke.

Senna oli suosittu, mutta oli myös vihattu temppujensa takia jo silloin.

Eräänlainen muu suosituin kuski oli Andrea de Cesaris jolla oli jopa oma faniklubikin monissa eri maissa ja peräti Suomessakin oli.

Mansell oli lähellä mestaruutta myös 1986,1987 ja 1991..

 

[CCMK]

Mansell oli lähellä mestaruutta myös 1986,1987 ja 1991..

Erittäin lähellä parhaimmillaan.

Kaksi kertaa myös loukkaantui joista yksi vaikutti suoraan mestaruuden menemiseen ja yksi olisi vaikuttanut mikäli Mansell ei olisi keskeyttänyt Suzukassa 1991.

Kyseessä olivat siis Suzukan 1987 kisaviikonlopun loukkaantuminen ja Adelaiden kaatosadekisan 1991 loukkaantuminen jolloin mahdollisesti siirrettynä ajettuun maanantaikisaan Mansell ei olisi ollut kunnossa.

 

[BJohnson]

Mahtu vielä autoon tuolloin.

 

[Dieselmoottori]

Nigel Mansellin itsensä kertomaa. Mielenkiintoista kuunneltavaa.

 

[Bleu]

Suzukan 1991 keskeytys oli loppujen lopuksi sikäli merkityksetön, että Sennalle olisi riittänyt kakkossija kisasta kävi miten kävi. Mikäli Mansell olisi voittanut, niin Berger ei olisi tullut Sennan edellä maaliin.

 

[CCMK]

Vaikka alkujaan pitikin ilmoittaa kenties tämän toikin jäämisestä vain yleistoikiksi sen enempiä enää kommentoimatta vakavan aikapuutteen vuoksi niin vaikuttaa siltä, että hieman kuitenkin loppukeväälle ja alkukesälle olisi vapautumassa sittenkin jonkin verran enemmän aikaa laajemmankin katsauksen tekemistä varten.

Täten se tarkoittaa sitä, että näillä puhein takaraja aiemmasta Barcelonasta mahdollisena aloituksena tai lopetuksena siirtynee Imolan tai Monacon paikkeille ja muussa tapauksessa johonkin niiden väliselle ajalle.

Katsotaan miten käy ja miten jaksaa tehdä.

 

[CCMK]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Nigel Mansellin voiton lisäksi Michael Schumacherin uran kolmas palkintosijoitus nyt toisella tilalla.

Jean Alesi oli kolmas, Gerhard Berger oli neljäs, Michele Alboreto oli viides ja Pierluigi Martini verraten niukasti Aguri Suzukin edellä oli kuudes ja viimeinen pistemies.

Suzukin seiskapaikan lisäksi Karl Wendlinger oli kasipaikalla, mutta hän ei ollut erityisen lähellä pistettä jonkin verran poiketen.

Ayrton Senna ja Ivan Capelli olivat sijoilla 9 ja 10 sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa keskeytyksistä huolimatta.

Christian Fittipaldi ja Paul Belmondo olivat sijoilla 11 ja 12 viimeiset sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa ajamalla, mutta sijat eivät parantuneet kun kisa-aika loppui kesken.

Williams ei enää saanut kaksoisvoittoa tuttuun tapaan kun Riccardo Patrese keskeytti YLE:n näyttämässä kaatosadekisassa ulosajoon.

Suomalaisittain kisa oli välillä hyvä ja vaihteli siitä huonoon ja menettelevään päättyen sitten sysimustasti saman kierroksen sisään kun Mika Häkkinen ja JJ Lehto keskeyttivät ulosajoon.

Heidät olisi pelastanut siltä kohtalolta vain järjestäjien kaavailema, mutta Roland Bruynseraeden torjuma turva-auton lähettäminen radalle tai punainen lippu mahdollisen yhteisaikakilpailun lisäksi ellei kilpailua sitten olisi lopetettu kerralla sitten siihen kun sen 10 kierrosta ennen loppua ensin Erik Comasin ulosajon ja osin heti siitä seuranneiden kierroksen 56 suomalaiskeskeytysten ja Gabriele Tarquinin ulosajon yhteydessä tätäkin pohdittiin.

Lisäksi pohdinta oli alkanut aiemminkin kilpailussa olleen vesisateen takia.

 

[Bleu]

Jännä muuten, että ensimmäisestä kuudesta Barcelonassa ajetusta kisasta kolmessa (1991, 1992, 1996) ajettiin ainakin osittain märällä kelillä, mutta sen jälkeen on ajettu 25 peräkkäistä kuivaa kisaa.

 

[BJohnson]

Jännä muuten, että ensimmäisestä kuudesta Barcelonassa ajetusta kisasta kolmessa (1991, 1992, 1996) ajettiin ainakin osittain märällä kelillä, mutta sen jälkeen on ajettu 25 peräkkäistä kuivaa kisaa.

= taattua unilääkettä. Sama koskee Monacoa ja Unkarorinkiä.

 

[CCMK]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Nigel Mansellin viidennen voiton lisäksi tietenkin Riccardo Patresen toinen sija ja Ayrton Sennan kolmas sija.

Martin Brundle oli neljäs, Michele Alboreto oli viides ja Pierluigi Martini verraten niukasti Mauricio Gugelminin edellä oli kuudes ja viimeinen pistemies.

Gugelminin auton surkeuteen nähden uskomattoman seiskapaikan lisäksi Olivier Grouillard oli kasipaikalla, mutta hän ei ollut erityisen lähellä pistettä jonkin verran poiketen Jordanin karmaisevan Yamahan moottorin kyydittämän auton suhteen kamppailevasta brasilialaisesta poiketen.

Erik Comas ja Aguri Suzuki olivat sijoilla 9 ja 10 sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa.

JJ Lehto ja Karl Wendlinger olivat sijoilla 11 ja 12 ne sijoitukset saaneet kuljettajat kilpailussa ajamalla, mutta sijat eivät parantuneet kun kisa-aika loppui kesken kuten erikoisesti JJ myös keskeytti moottorin lauettua.

Paul Belmondo oli 13:sta ja toiseksi viimeinen Andrea de Cesariksen saadessa 14:sta ja viimeisen sijan polttoainejärjestelmän petettyä.

Suomalaisille päivä TV-katsojille oli melko huono kun JJ oli vaikeuksissa ja Mika Häkkinen oli yleensäkin karsiutunut kilpailusta.

 

[BJohnson]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Nigel Mansellin viidennen voiton lisäksi tietenkin Riccardo Patresen toinen sija ja Ayrton Sennan kolmas sija.

Miten niin tietenkin? Ei Mansellin voitto aina tarkoittanut että Patrese toinen ja Senna kolmas.

 

[CCMK]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Ayrton Sennan Monacon voitto dramaattisesti kun Nigel Mansellin kauden kuudes voitto peräjälkeen jäi saamatta rengasrikon vuoksi ja kun hyvin lähellä voittoa/ruutulippua ei voinut kolaroida toista tieltä kohti voittoa jolloin eroa maaliin jäi 0,215 sekuntia!

Riccardo Patresen kolmas sija oli tietenkin tuttu juttu. Joskin dramaattinen viime hetken kolari Sennan ja Mansellin kesken olisi voinut tuoda Patreselle jälleen voiton Monacostakin.

Joskin ohikin ahtaalla radalla mahdollisten kolariautojen vuoksi olisi pitänyt päästä.

Michael Schumacher oli neljäs parhaimmillaan hyvinkin lähellä Patresea ja kolmospaikkaa, lopuksi sentään selvemmin etäämmällä, Martin Brundle oli viides ja Bertrand Gachot Michele Alboreton edellä oli kuudes ja viimeinen pistemies Venturi-Larroussella.

Alboreton seiskapaikan lisäksi Christian Fittipaldi oli kasipaikalla.

JJ Lehto ja Erik Comas olivat sijoilla 9 ja 10 sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa.

Aguri Suzuki ja Thierry Boutsen olivat sijoilla 11 ja 12 ne sijoitukset ottaneina viimeiset maaliin ajaneina.

Suomalaisille päivä TV-katsojille oli melko huono kun JJ oli ruuhkassa kiinni pääsemättä ohi joskin ihan niin hyvä vauhtitaso ei ollut kuin vuotta aiemmin ja Mika Häkkinen oli yleensäkin keskeyttänyt kilpailusta.

Tosin ainakin piristystäkin tuli kotimaiselle puolelle tuli YLE:n suoraan lähetykseen.

Etenkin viimeisille kierroksille Tapio 'Tapsa' Suominen kieltämättä rapsakammin Barcelonan selostukseen nähden veti tyylinäytteitä joita paremmaksi lähinnä on kehuttu vuoden 1993 lopun selostuksia YLE:n ajan päättyessä kun sopimusta ei vuodeksi 1994 sitten voinut käyttää kiitos MTV3:n suorittaman täyden kauden oston.

Eikä tietysti Peter Geitelkään kommentointeineen jäänyt huonoksi lähetyksessä.

Itse muistoista ehkä kovin myös jälkikäteen on ollut se seikka, että Andrea Modalla muuan Roberto 'Pupo' Moreno yleensäkin oli F1-kisassa mukana kun niin käsittämättömän kurja koko auto oli sille vuodelle eikä hän sellaisenaan alkuun ollut edes viimeinenkään kisaan lähdettäessä tai ajaen!

 

[spotter90]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Ayrton Sennan Monacon voitto dramaattisesti kun Nigel Mansellin kauden kuudes voitto peräjälkeen jäi saamatta rengasrikon vuoksi ja kun hyvin lähellä voittoa/ruutulippua ei voinut kolaroida toista tieltä kohti voittoa jolloin eroa maaliin jäi 0,215 sekuntia!

Riccardo Patresen kolmas sija oli tietenkin tuttu juttu. Joskin dramaattinen viime hetken kolari Sennan ja Mansellin kesken olisi voinut tuoda Patreselle jälleen voiton Monacostakin.

Joskin ohikin ahtaalla radalla mahdollisten kolariautojen vuoksi olisi pitänyt päästä.

Michael Schumacher oli neljäs parhaimmillaan hyvinkin lähellä Patresea ja kolmospaikkaa, lopuksi sentään selvemmin etäämmällä, Martin Brundle oli viides ja Bertrand Gachot Michele Alboreton edellä oli kuudes ja viimeinen pistemies Venturi-Larroussella.

Alboreton seiskapaikan lisäksi Christian Fittipaldi oli kasipaikalla.

JJ Lehto ja Erik Comas olivat sijoilla 9 ja 10 sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa.

Aguri Suzuki ja Thierry Boutsen olivat sijoilla 11 ja 12 ne sijoitukset ottaneina viimeiset maaliin ajaneina.

Suomalaisille päivä TV-katsojille oli melko huono kun JJ oli ruuhkassa kiinni pääsemättä ohi joskin ihan niin hyvä vauhtitaso ei ollut kuin vuotta aiemmin ja Mika Häkkinen oli yleensäkin keskeyttänyt kilpailusta.

Tosin ainakin piristystäkin tuli kotimaiselle puolelle tuli YLE:n suoraan lähetykseen.

Etenkin viimeisille kierroksille Tapio 'Tapsa' Suominen kieltämättä rapsakammin Barcelonan selostukseen nähden veti tyylinäytteitä joita paremmaksi lähinnä on kehuttu vuoden 1993 lopun selostuksia YLE:n ajan päättyessä kun sopimusta ei vuodeksi 1994 sitten voinut käyttää kiitos MTV3:n suorittaman täyden kauden oston.

Eikä tietysti Peter Geitelkään kommentointeineen jäänyt huonoksi lähetyksessä.

Itse muistoista ehkä kovin myös jälkikäteen on ollut se seikka, että Andrea Modalla muuan Roberto 'Pupo' Moreno yleensäkin oli F1-kisassa mukana kun niin käsittämättömän kurja koko auto oli sille vuodelle eikä hän sellaisenaan alkuun ollut edes viimeinenkään kisaan lähdettäessä tai ajaen!

Itse katsonut kisan BBC:n selostuksella netin tallenteena. Olipa hurja taistelu Mansellin ja Sennan välillä. Jo tuolloin ohittaminen oli vaikeaa.

 

[CCMK]

Tälle päivälle 30 vuotta sitten osui Gerhard Bergerin Montrealin voitto dramaattisesti kun Nigel Mansell, Ayrton Senna ja Riccardo Patrese olivat enemmän tai vähemmän kohun saattelemina itse kukin keskeyttäneet.

Bergerille voitto maistui kun silloinen parin vuoden takainen eli vuoden 1990 Montrealin voitto oli mennyt aikasakkoon.

Sennan McLaren sai ennen pitkää osoittautuneeksi kauden ainoan ykkösruudun mikä samalla tietysti ei ollut Williamsin paalupaikka!

Michael Schumacher oli toinen, Jean Alesi oli kolmas, lievästi sanoen kuin vessapaperibudjetilla liikenteessä ollut Marchin Karl Wendlinger oli sensaatiomaisesti neljäs heti kun Japanin Ukyo Katayama oli Venturi-Larroussella viitospaikalta kenties nelostilaan tähdäten keskeyttänyt, Andrea de Cesaris oli viides ja Erik Comas Michele Alboreton edellä oli kuudes ja viimeinen pistemies Ligierillä.

Alboreton seiskapaikan lisäksi Pierluigi Martini oli kasipaikalla.

JJ Lehto ja Thierry Boutsen olivat sijoilla 9 ja 10 sijoituksen saaneet kuljettajat kilpailussa.

Gianni Morbidelli, Olivier Grouillard, Christian Fittipaldi ja Paul Belmondo olivat sijoilla 11, 12, 13 ja 14 ne sijoitukset ottaneina viimeiset maaliin ajaneina.

Suomalaisille päivä TV-katsojille oli melko huono kun JJ oli puhdittomasti, välillä ruuhkassa kiinni pääsemättä ohi joskin ihan niin hyvä vauhtitaso tyhjällekin radalle ei ollut kuin vuotta aiemmin mitä ei helpoksi tehnyt myöskään huono lähtöruutu ja Mika Häkkinen oli yleensäkin keskeyttänyt kilpailusta.

Pienenä muistutuksena tosin JJ:n tallikaveri Martini lähti ruudusta 15 kisaan eikä sijoitus ollut kuin sijan Järvilehtoa parempi kun hänenkin auto aika puhditon oli.

Muuna dramaattisena tilanteena Bertrand Gachot kolaroi Katayaman kanssa ja joutui mustalla lipulla liputetuksi ulos kilpailusta kierrokseen 14 mennessä.

Tosin ainakin piristystäkin tuli kotimaiselle puolelle Kolmostelevision suoraan lähetykseen kun kyseiseen kisaan sen lähtöä miettien formuloita seurasi vuoden 1992 kesä-Suomessa 800 000 katsojaa!

 

[CCMK]

Tänä päivänä 30 vuotta sitten tuli jälleen Nigel Mansellin voitto ja se mitä ei Monacossa tapahtunut eli kauden kuudes sellainen Magny-Coursin radalla.

Kilpailu voittoineen oli yhteisaikakilpailun tulosta kun silloisin säännöin mentiin ja kun lisäksi viikonloppuna oli laajempi turva-autojen testikin.

Turva-autona toimi Ford Escort RS Cosworth kuskina Gilles Martineau tietenkin osana Fordin turvallisuusjoukkuetta.

Riccardo Patrese oli toinen ja viimeinkin nyt ensi kertaa virallisesti urallaan palkinnoilla Detroitin 1984 hylkäyksen jälkeen oli Martin Brundle kolmantena Benettonilla!

Mika Häkkinen oli neljäs kun aiemminkin kisassa oli ollut yllättävänkin kauan pisteillä mukana.

Tietenkin yhteisaikakilpailu väistämättä vaikutti tulokseen, mutta hyvin Häkkinen ajoi muutenkin kisassa.

Nelostila olikin hyvä juttu sen tullessa huomioiduksi enemmänkin ja YLE:llekin lähetyksen venymisestä huolimatta tuntui satelevan kiitosta vaikka välillä selostuksessa voivottelua ilmeni siitä, että ettei vain lyötäisi lähetystä poikki.

Onneksi näin ei tehty kuten ei sitäkään, että Lotus-tallin testaaja Olivier Beretta olisi kuin olisikin saanut ajaa Monacon tapaan myös Magny-Coursissa juurikin Häkkisen paikalla riittävän isolla setelinipulla!

Erik Comas oli viides ja Johnny Herbert täydensi Lotuksen hienon päivän olemalla kuudes ja viimeinen pistemies.

Michele Alboreton seiskapaikan lisäksi Gianni Morbidelli oli kasipaikalla.

JJ Lehto oli yhdeksäs, Pierluigi Martini oli kymmenes ja toiseksi viimeinen ja Olivier Grouillard oli yhdestoista ja viimeinen mies maalissa.

Kilpailussa Michael Schumacher oli verraten ehkä liiankin levoton muuta uraa vasten etenkin myöhemmin nähden.

Schumi osui niin Ayrton Sennaan kuin Stefano Modenaan keskeyttäen ja vielä muuten kisan aikana oli tietysti alkumetreillä oli vielä yksi juttu:

Schumi kun melkein osui pahki Gilles Martineaun Ford Escort RS Cosworthiin tilanteessa missä onneksi Monsieur Martineau selvisi säikähdyksellä, mutta osuma meni ohi perävaloja hipoen läheltä!

Osuma turva-autoon olisi tarkoittanut Schumille mustaa lippua ja hyllytystä todennäköisesti kisasta ja hetkeksi muutenkin.

Schumilla kun oli kohu myös Sennan kanssa keskusteluineen nuoren saksalaisen ajokäytöksen takia.

 

[Bleu]

Olisiko jossain kunnolla näkyvillä ekan osion aikaerot. Tässä järjestyksessä oltiin, kun kisa keskeytettiin.

Patrese
Mansell
Brundle
Alesi
Häkkinen
Boutsen
Comas
Herbert
Capelli
Alboreto
Suzuki
Morbidelli
Katayama
Modena
Martini
Wendlinger
Lehto
De Cesaris
Grouillard
Schumacher

Berger, Tarquini, Senna, Gachot, Gugelmin ja Chiesa olivat keskeyttäneet.

 

[CCMK]

Tänä päivänä 30 vuotta sitten tuli jälleen Nigel Mansellin voitto eli kauden seitsemäs sellainen Silverstonen radalla.

Kilpailu voittoineen oli ikimuistoinen britille kuten muille briteillekin yleensäkin ja kun lisäksi viikonloppuna oli jälleen laajempi turva-autojen testikin.

Turva-autona toimi Ford Escort RS Cosworth kuskina Mark Goddard tietenkin osana Fordin turvallisuusjoukkuetta.

Riccardo Patrese oli toinen ja palkinnoilla jälleen oli Martin Brundle kolmantena Benettonilla nyt heti putkeen peräkkäin!

Michael Schumacher oli neljäs ongelmista kuten jälleen kolaroinnista Stefano Modenan kanssa ja siitä huolimatta mitä nyt tietenkin jälkiseurauksia nuorelle saksalaiselle povattiin tulevan kun liikojen kolarien pelättiin olevan liikaa, Gerhard Berger oli viides ja Mika Häkkinen oli kuudes viimeisenä pistemiehenä.

Häkkinen oli pisteillä, mutta piste oli vaarantua monista eri syistä viikonloppuna ja lisäksi hieman huvittuneesti aiemman viikonlopun puolen turva-autotestin aikana uran ensimmäiset johtokierrokset saanut Häkkinen ei ollut päästä edes kisaan huonoimmillaan kun putkareissukin oli vietetty ennen sentään vapautusta!

Michele Alboreton peräti tutuksi muodostuneen seiskapaikan lisäksi Erik Comas oli kasipaikalla, Ivan Capelli oli yhdeksäs, Thierry Boutsen oli kymmenes, Olivier Grouillard oli yhdestoista ja Aguri Suzuki oli kahdestoista.

JJ Lehto oli kolmastoista, Gabriele Tarquini oli neljästoista, Pierluigi Martini oli viidestoista ja Damon Hill oli kuudestoista, toiseksi viimeinen ja viimeinen maaliin ajanut kuski eikä oikein sitäkään.

Pitkälti siitä syystä, että viimeinkin kisaan Brabhamilla päässyt Hill kuten moni muukin loppupään kuski joutui lopettamaan kisan sen muutenkin hyvin lopun yleisön ratarynnäkön takia.

Gianni Morbidelli oli viimeinen tuloksiin päässyt kuljettaja keskeytyksestä huolimatta sijalla seitsemäntoista.

Hieno kisa se sellaisenaan oli mitä nyt hieman kotimaisittain tunnelmaa laski YLE:n kisaksi erittäin paljon katsotun sellaisen näyttäminen yllättävänkin poikkeuksellisesti juuri tuolle vuodelle koosteena.

Yleensä kun brittien kisat olivat olleet suoria tai menneet sellaiseksi ajan myötä.

Joskin Mansellin ikimuistoisten kisojen joukosta puhuen Silverstone silloisen parin vuoden takaa melko seurattuna eli Silverstone 1990 oli myös ollut kooste.

 

[CCMK]

Tänä päivänä 30 vuotta sitten tuli jälleen Nigel Mansellin voitto eli kauden kahdeksas sellainen Hockenheimin radalla.

Tällä erää ei ollut turva-autojen testiä, mutta siltikin se oli näkyvä osa kisaviikonloppua.

Turva-autona toimi Ford Escort RS Cosworth kuskina Peter Lux tietenkin viimeisenä tärkeänä henkilönä kuten myös osana Fordin turvallisuusjoukkuetta.

Mansell pääsi tasoihin Ayrton Sennan kausivoittojen suhteen ja hänen arveltiin menevän ohi hyvin pian eli nopeimmillaan jo Hungaroringilla ja hitaimmillaankin reilusti ennen kauden loppua.

Senna menetti hyvin teoreettisen mestaruusmahdollisuuden tähän kisaan kun kausi oli mennyt niin huonosti tavallaan kun oli mennyt ja lisäksi Senna oli toinen kilpailussa.

Kesken kisan sattuneen Mansellin oikaisukohun myötä Senna ei esimerkiksi saanut valitusteitse voittoa kun ensin Mansellille ei kisan aikana tuomittu aikasakkoa eikä myöhemmin loppuaikaan lisätty 10 sekunnin aikasakkoa tai myös sääntöjen mukaista lievempää 5 sekunnin aikasakkoa.

Myöhemminkään kaudella 1992 Senna ei saanut tulosvaikutetta tähän kisaan jolloin voitto jäi saamatta.

Voitolla Senna olisi vieläkin pysynyt mestaruuskilvassa mukana, mutta enää hyvin ohuen ohuesti.

Senna olisi menettänyt kakkostilansa muutenkin vähänkin pidemmässä kisassa kun McLarenista puhuen polttoaine oli jälleen kauden tuttuun tyyliin vähissä ja se loppuikin Hockenheimissa heti ruutulipun jälkeen.

Riccardo Patrese oli olla kolmas, mutta ahneus ruutulipun kierroksella Sennan ohituksesta kakkospaikalle kostautui keskeytyksellä joskin Patrese sai silti kasipaikan tuloksiin maalissa.

Myös tämäkin sinetöi jo melkein lopullisesti Mansellin kauan tavoitteleman maailmanmestaruuden.

Harmittavaa oli myös se, että mikäli Patrese olisi päässyt Sennan ohi ja jollakin muulla tavalla kenties olisi ehtinyt kiriä kiinni Mansellin eron riittävän pieneksi ja lopulta sitten olisi tuomaristo päättänyt Mansellille aikasakon pistää tulille niin Patrese kenties olisi voinut voittaa kisan ja vielä siitäkin sitten parantaa silloisin näkymin lopullisen olemattomia mestaruushaaveitaan.

Kun Sennalta ei bensa loppunut ja matkaakin oli niin Michael Schumacher oli sensaation kotiyleisölleen tuottaneena kolmas, Martin Brundle oli neljäs, Jean Alesi oli viides ja Erik Comas oli kuudes ja viimeinen pistemies.

Thierry Boutsen oli seitsemäs, Patrese tosiaan lopulta oli kahdeksas, Michele Alboreto oli yhdeksäs ja JJ Lehto oli kymmenes täydentäen kärkikymmenikön.

Pierluigi Martini oli yhdestoista, Gianni Morbidelli oli kahdestoista, Paul Belmondo oli kolmastoista, Bertrand Gachot oli neljästoista, Mauricio Gugelmin oli viidestoista ja toiseksi viimeinen ja Karl Wendlinger oli kuudestoista ja viimeinen mies maalissa.

Lotusille kisa oli vaikea kun molemmat autot keskeyttivät kuskeineen 24:een kierrokseen mennessä eli ensin Mika Häkkinen kierroksella 21 moottorivikaan ja sitten Johnny Herbert kierroksella 23 myöskin moottorivikaan.

 

[Ayrton-Ana]

Olisiko jossain kunnolla näkyvillä ekan osion aikaerot.

Tässä tilanne sillä hetkellä kun kilpailu keskeytettiin:

 

[Bleu]

Loistavaa. Lähinnä huomio lopputulosten neljännen sijan taisteluun. Häkä voitti yhteistuloksissa Comas'n 3,6 ja Herbertin 5,6 sekunnilla, eli tuli ruutulipulle näiden perässä, mutta ekasta osiosta saatu aikaero riitti pitämään hänet neljäntenä.