Kun on oik.yo linjoilla, niin voi nillittää että oikeustajut ruvella Suomessa monikin kansalainen kokee. Ko. asiaan lainkaan liittymättä, mutta oikeuteen kyllä, niin ihmeellisiä liennytyksiä ehdottomiin tuomioihin tulee automaattisesti. Mistä ihmeestä se johtuu? Jos vaikka jollekin "murhamartille" tuomitaan 12 vuotta, niin hän istuu siitä 6, ja siitä kuudesta vähennetään käytännollä vankiaikaa siten että lopulta tuomio on noin kolme vuotta. Ja siitä puolet avovankilassa vankilomia harjoittelemassa. Miksi näin?
Pitäisi olla kuin Ameriikassa saatana, että olisi kunnioitusta lakia ja ihmisiä kohtaan.
Heti kärkeen on sanottava, että minun ei tarvitse perustella voimassaolevaa järjestelmää sillä en sitä itse ole kehittänyt eikä hommani ole edes sitä kannattaa. Sen puitteissa nyt vaan toimitaan. Se ei ole täydellinen, kuten ei mikään rikosoikeusjärjestelmä (ja kaikkein vähiten yhdysvaltalainen järjestelmä), mutta ei sen nyt läpeensä paskakaan ole. Ainakaan ihan hirveän paljon toimivampia systeemeitä ei ole vielä kehitetty. Syy tähän keskusteluun kommentoinnilleni on yksinkertaisesti se, että keskustelijat esittävät faktoina täysiä mutu-käsityksiään, jotka ovat vieläpä vääriä.
Sinun kommenttiisi, Troy, on sanottava samaa. On vaikea vastata vaatimukseesi perustella esittämäsi faktat, kun ne ovat omakeksimiäsi.
Murhasta tuomittava rangaistus on elinkautinen. Siitä ei ole mitään automaattista armahtamisajankohtaa. 12 vuoden tuomion jälkeen Helsingin HO:n on otettava käsiteltäväksi vankeuden jatkaminen. Tämäkään ei todellakaan tarkoita automaattista armahtamista. Jos ehdonalaiseen vapauteen ei päästetä, jatketaan elinkautista kahden vuoden jaksoissa. Eli joka toinen vuosi rikoksentekijän kelpoisuus ehdonalaiseen vapauteen tulee uudelleen harkittavaksi. Jotkut istuvat oikeasti aika kauan.
Pääsäännön mukaan määräaikaista (ei koske siis elinkautista) rangaistusta suorittava rikoksentekijä vapautuu ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan vankeusrangaistuksesta 2/3. Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä ilman vangin suostumusta, jos vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa ilmeinen vaara, että vanki vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen rikoksen estämiseksi.
Kansan oikeustaju huutaa: miksi he pääsevät ehdolliseen! Murhamiehet jumalauta. No siksi, että vankila ei paranna ketään. Keskusrikospoliisin ylikomisariota lainatakseni vankilat ovat rikostieteiden korkeakouluja, joista vapautuu rikostieteiden maistereita. Siellä porukassa on knowhowta tuolta alalta, ja sitä knowhowta jaetaan ja se kuulemma tarttuu ihan jakamattakin. Suomessa tarkoituksena (ehkä ylevänä, mutta tarkoituksena kuitenkin) on, että vapautuneella vangilla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus sopeutua yhteiskuntaan uudelleen. Ja jälleen oikeustaju on ruvella: mitä helvettiä niitä paapomaan! No, tätä sopeuttamisajatusta ei toteuteta vankien itsensä vuoksi, vaan ennenkaikkea sen vuoksi, että yhteiskunnassa on keskimäärin sitä mukavampi oleilla mitä vähemmän yhteiskunnassa on rikoksentekoa harrastavia ihmisiä.
Yhdysvaltojen lainkuuliaisuuteen vetoaminen on muuten aika hupaisaa. Ihan kaikenlainen rikollisuus on siellä aika paljon yleisempää kuin Suomessa. On ihan oikea, moneen kertaan tutkittu fakta (vrt. keskustelupalstafaktat), että kovemmat rangaistukset eivät vaikuta rikollisuuteen tuon taivaallista. Sen voi esimerkiksi tuolta Jenkkilästä ihan kuka tahansa huomata.
Kannattaa tsiigata YLE Areenasta se Pasilan jakso, jossa Pöysti on Tallinnan laivalla. Siinä eräässä Pöystin monologissa tiivistetään aika hyvin minunkin kokema ihmetykseni sitä käsitystä kohtaan, jonka mukaan poliitikot haluavat paapoa rikollisia ja sortaa tavallista rehtiä kansalaista. Kyllä näissä asioissa on tapana olla taustalla joku tutkimukseen, faktaan ja rationaaliseen vertailuun ja punnintaan pohjautuva ajatusketju.
