Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / TALVIKAUSI 2017-2018

[Sam]

Jos siitä datamassasta selviää että +40 v. ukkeleista joka 10. käy valittamassa vuosittain alavatsavaivoja ja selviää että niistä joka 50. on eturauhassyöpä ja sen perusteella aletaan kaupittelemaan kaupallisia, kotikäyttöön tarkoitettuja testejä, niin se olisi paha juttu? Esimerkki on kuvitteellinen, mutta suuntaa-antava. Suunta on tuonne-noin-kaakkoon.

En pidä millään muotoa hyväksyttävänä, että takautuvasti kansalaisista kerättyä henkilökohtaista tietoa käytetään kauppatavarana yksityisille firmoille - olkoon kyseessä miten tahansa anonymisoitu data.

 

[Örfil]

Mikä tuossa on se hyöty- vs. haittanäkökohta? Mikään periaatekysymyshän tämä ei voi olla, koska asian pitäisi periaatteessa hyödyttää kaikkia ihmisiä.

Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen = paha asia?

En tajunnu

 

[kouvotsvoni]

Mites se sujui Islannissa, missä kaikkien dna (muistaakseni) pistettiin rekisteriin. Pysyivätkö ne tiedot hallinnassa?

 

[Örfil]

Nyt ei puhuta DNA:sta, jota ei voi "salata" tai siivota, se on yksilöllistä dataa vaikka ei siinä omistajan nimeä luekaan, mutta terveystiedot voi. "Jalkasilsaa Pirkanmaalla 456 kpl" on anonyymiä. Ja se pitää järjestää myyjän (valtio, kunnat) taholta aukottomasti. Mutta nämä ovat jo detaljeja, idea sinänsä on hyvä: myydään dataa, jolla on arvoa = saadaan lisätuloja valtiolle.

Jos vaikkapa datasta selviää että Pirkanmaalla on 222 erektiohäiriöistä ja kaljua miestä, kuinka minut ja Albert tuohon voidaan yhdistää?

 

[Sam]

Mikä tuossa on se hyöty- vs. haittanäkökohta? Mikään periaatekysymyshän tämä ei voi olla, koska asian pitäisi periaatteessa hyödyttää kaikkia ihmisiä.

Yleinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen = paha asia?

En tajunnu

Yhteiskunnan ylläpitämien yliopistojen perustutkimus on ihan eri asia kuin kansainvälisten yksityisten lääke- ym. firmojen toiminta. En hyväksy julkisen terveydenhuollon vuosikausien aikana keräämän datan päätymistä jälkimmäiselle taholle.

 

[Örfil]

Ymmärsin toki ettet hyväksy,mutten tajua että miksi et? Omat perusteluni jo esitin.

 

[ettelbruck]

Niin.. Ainoa erohan on aikavyöhykkeiden määrä.

No niin...
Mutta ei kai se tunnin ero oikeasti voi bisnestä haitata? Tosin Kiinassa asia on ratkaistu ehdottamallasi tavalla.

 

[Sam]

No niin...
Mutta ei kai se tunnin ero oikeasti voi bisnestä haitata? Tosin Kiinassa asia on ratkaistu ehdottamallasi tavalla.

Pietarin aikavyöhyke :thumbup:

 

[Fagerholm]

Mun mielestä Pohjoiskorean ratkaisussa oli tyyliä. Siirsivät kelloja puoli tuntia etteivät olisi samassa ajassa kapitalististen naapurimaan sikojen kanssa. *

* täytyy olla totta, koska luki netissä.

 

[burb]

Toki tiesit että se menisi jakoon melkoisella todennäköisyydellä siivottuna, anonyymina massadatana ja tarkoitus olisi palvella yleisesti terveysalan teknologista kehitystä. Se olisi sitä semmottista "big dataa", josta ei pysty jonkun hahmo x:kkösen terveytietoja yhdistämään tietyn herra Burb Jorma Örfelöisen (nimi on keksitty) sosiaaliturvatunnukseen ja henkilöön kirveelläkään.

Esim. lääkekehitys on aina vuosien juttu, nyt saataisiin sellaisiin + vastaaviin dataa suit sait sukkelaan ja mahdollisuuksia kehittää toimivia hoitomuotoja/lääkkeitä/välineitä huomattavasti nopeammin. Eli se palvelisi kaikkien meidän etua, eikä data siis olisi mikään tirkistelyn kohde, josta joku jossain yksityisessä firmassa naureskelisi hahmo X:n toistuvalle jalkasilsalle.

Jos se olisi yksilöityä dataa, sitten pitäisi olla hyvin hyvin paljon enemmän tietoa, kenelle ja miten se olisi tarkoitus luovuttaa. Suhtautuisin sellaiseen melkoisella varauksella, ensialkuun jopa kielteisesti.

On tietysti positiivista, että tarkastelet asiaa viattomasta näkökulmasta, hyötyihin keskittyen. Mä en pysty siihen, vaan lähden liikkeelle worst case scenaarioilla.
Siivottu big data sinällään kuulostaa kivalta, mutta kun homma ei jää siihen. Otetaan kaveriksi toinen big data, laitetaan kattilaan, kiehautetaan, ja plimps, kuin vahingossa, alkaakin jalkasilsahahmo X:n identiteetti paljastua.

Tällainen esimerkki:

Netflix ei ymmärtänyt julkaisevansa arkaluontoisia tietoja
Kun aivan eri tarkoituksiin kerättyjä datamassoja onnistutaan louhimaan, niistä voidaan löytää yllättäviä riippuvuuksia. Esimerkiksi vuonna 2006 yhdysvaltalainen suoratoistopalvelu Netflix käynnisti avoimen kilpailun, jossa joukkueiden tehtävänä oli parantaa elokuvien suosittelua Netflixin käyttäjille. Eli rakentaa kone, joka ymmärtää käyttäjän elokuvamaun.

Netflix laittoi lähes puolen miljoonan käyttäjän tekemät elokuva-arviot jakoon nimettöminä. Netflix oletti, ettei käyttäjiä voida tunnistaa ja kilpailu olisi harmiton, mutta toisin kävi. Teksasin yliopiston tutkijat vertailivat Netflixin kilpailua varten julkaisemaa datapakettia Internet Movie Databasen -sivuston käyttäjien julkisiin tietoihin. Tutkijat löysivät yhteyksiä Netflixin ja IMDb:n välillä ja osa Netiflix-käyttäjistä olisi voitu paljastaa.

Netflix joutui peruuttamaan suunnittelemansa toisen kilpailun. Ongelmana oli, että vaikka ihmiset arvioivat elokuvia IMDb:ssä julkisesti, Netflixin keräämät tiedot olivat yksityisiä. Ehkä joku käyttäjä on halunnut antaa elokuvamaustaan tietyn kuvan IMDb:ssä, mutta katsella ja arvostella salaa Netflixissä. Tämä kuvastaa sitä, miten salassa pidettävät, arkaluontoiset tiedotkin voivat paljastua, jos dataa yhdistellään taitavasti algoritmeillä.

Tuo siis pelkkä tutkijoiden pikku hiekkalaatikkoleikki yli kymmenen vuoden takaa.
Kuinka paljon kehittyneempiä datalouhijat ovatkaan tänään? Eikä heidän motiivinaan ole tutkimus, ja leikkikaluinaan harmittomat leffatykkäykset, vaan jotain ihan muuta.

On sanottu, että kerran nettiin laitettu pysyy siellä ikuisesti. Sama koskee tuollaisia tietoja. Kerran myytyä ei takaisin saa.
Vaikka Kelan big data juuri nyt tuottaisikaan ostajalle mitään, vuosien kuluttua sen voikin yht'äkkiä yhdistää johonkin toiseen big dataan jne.
Mahdollisten ostajien pääintressi ei ole lääketiede tai yksityisyyden suoja, vaan rahanteko.

Jos sitten taas siivotaan myytäviä tietoja hyvinkin yleiselle tasolle, niin eihän se enää poikkea vaikkapa Tilastokeskuksen tai THL:n julkaisuista. Nehän on saatavissa ilmaiseksi, ei tarvitse käydä kauppaa. Sipilän tarkoittamalla kaupankäynnillä mennään syvemmälle yksityiskohtiin. Helpottaa ja tarkentaa datalouhintaa.

Hakusanavinkki: re-identification

 

[jps]

Jos ajatellaan vaikkapa some-päivityksiä, niin Örfil palattuaan Intiasta kertoo saaneensa harvinaisen korvamadon, joka on ainutkertainen tapaus kyseisenä vuotenaSuomessa. Örfil ei kuitenkaan ole julkisesti paljastanut, että hänellä on myös mämmi ja pingis. Burb pyöritellessään BigDataa saa helposti selville Örfilistä myös nuo kaksi salattua seikkaa.

 

[kouvotsvoni]

Se olisikin vekkuli terveysalan yritys, jos aikoisi ensin parantaa kaikki kansalaiset ja vasta toissijaisesti ajattelisi rahaa.

 

[oldez]

No niin...
Mutta ei kai se tunnin ero oikeasti voi bisnestä haitata? Tosin Kiinassa asia on ratkaistu ehdottamallasi tavalla.

Siis sehän tunti molemmista päistä + ruokatunti.

 

[burb]

Jos ajatellaan vaikkapa some-päivityksiä, niin Örfil palattuaan Intiasta kertoo saaneensa harvinaisen korvamadon, joka on ainutkertainen tapaus kyseisenä vuotenaSuomessa. Örfil ei kuitenkaan ole julkisesti paljastanut, että hänellä on myös mämmi ja pingis. Burb pyöritellessään BigDataa saa helposti selville Örfilistä myös nuo kaksi salattua seikkaa.

Ai osaanko mä tuollaistakin? Ohhoh, olenpas mä taitava.

Mutjoo, noinhan se menee. Eihän pahiksien tartte hommata kahta big dataa. Yksi ostodata riittää, ja itse voi rakentaa toisen somesta, jonne hemmetin iso osa porukasta jakaa aika estoitta kaikkea mahdollista.

 

[Örfil]

Se olisikin vekkuli terveysalan yritys, jos aikoisi ensin parantaa kaikki kansalaiset ja vasta toissijaisesti ajattelisi rahaa.

Lähdetään samalla päättelyketjulla vastakyssäriin: pitäisikö siis terveysalan yritysten olla kansallistettuja?

 

[jps]

Lähdetään samalla päättelyketjulla vastakyssäriin: pitäisikö siis terveysalan yritysten olla kansallistettuja?

Ei. Esimerkiksi lääketeollisuudessa ilman voiton tavoittelua huomattava määrä innovaatioita jäisi tekemättä, yksityiset yritykset ovat riskinoton takia huomattavan paljon parempia tuossa. Toisaalta jos taas puhutaan yleisestä terveydenhuollosta, niin eipä siellä yksityinen sektori ole kovinkaan paljon innovatiivisemmaksi osoittautunut. Esimerkiksi sote-uudistus tulee todennäköisesti nostamaan kustannuksia, koska valinnan tekevä asiakas ei ole maksaja.

 

[Örfil]

On tietysti positiivista, että tarkastelet asiaa viattomasta näkökulmasta, hyötyihin keskittyen. Mä en pysty siihen, vaan lähden liikkeelle worst case scenaarioilla.
Siivottu big data sinällään kuulostaa kivalta, mutta kun homma ei jää siihen. Otetaan kaveriksi toinen big data, laitetaan kattilaan, kiehautetaan, ja plimps, kuin vahingossa, alkaakin jalkasilsahahmo X:n identiteetti paljastua.

Huomionarvoisia seikkoja, hyviä pointsiksia, mutta näissä asioissa ei liene jääty "vastapuolellakaan" sinne kymmenen vuoden taakse. Asioista voidaan oppia.

Jos jokainen projekti aloitettaisiin sillä periaatteella, että yhdenkin korjattavan kohdan löytyessä homma jätetään kalkkiviivoille, niin mitään ei koskaan edes saataisi valmiiksi, koska aina löytyy joku "mutta entäs"-juttu heti alkuun. Tai että mitään ei tehdä, koska kyllä tämänkin rikolliset jotenkin hyödyntävät. Ilman muuta on selvää, että anonymiteetti-asia on selvitettävä, ja jos sitä ei ratkaista, asia jää siihen. Tämän arviointi on taasen alan miesten ja naisten homma eikä tästä tulla järjestämään kansanäänestystä.


Ei kivitetä nyt kehruu-jennyä heti alkuun. Tai kivitetä siksi, koska *sipilä*.

 

[Örfil]

Ei. Esimerkiksi lääketeollisuudessa ilman voiton tavoittelua huomattava määrä innovaatioita jäisi tekemättä, yksityiset yritykset ovat riskinoton takia huomattavan paljon parempia tuossa.

Olen samaa mieltä.

 

[ettelbruck]

Siis sehän tunti molemmista päistä + ruokatunti.

Niinpä. Unohdin sen että ulkomaanbisnestä pyörittävät pikkunilkit ovat noin tärkeitä aikakäsityksistään!
Itte on tehnyt pelkästään vuorotöitä elokuusta 1980 lähtien ja tottunut siihen että töitä tehdään JUST silloin kun lahtarit käskevät, töihintulot, -lähdöt ja ruokatauot ovat silloin kun suvaitaan.

 

[Antsa Rieppo]

Jos tekee ulkomaiden kanssa bisnestä, niin kannattaa ne omat työajat sovittaa ulkomaiden mukaan. Miksi muita pitäisi moisella kiusata?

Jos mun pitää olla Kokkolassa klo 12, niin mun pitää lähteä täältä klo 6, eikä silloin kun aurinko nousee.