Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSKAUSI 2013

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Miksi ketään kiinnostaa oliko 50 vuotta sitten kuollut jätkä juoppo vai ei?

Kuuleman mukaan Törni on kätkenyt Sarankulman seudulle kuukauden Jaloviina-annoksen myöhempää tiedusteluoperaatiota varten.

Sitä ei ole vieläkään löydetty, mutta hiljan eräät paikalliset geohäröilijät väittivät olevansa tämän aarteen jäljillä. Ns. vinkkipullo löytyi ja sen pitäisi johdattaa varsinaisen aarteen jäljille.

Oli se tujua, oli se

Etsijät olivat aivan haltioissaan kuinka oleellinen osa Suomen ja Tampereen sotahistoriaa saa näin kohta lisävalaistusta.
 
Juttu pitempänä versiona Kainuun Sanomissa.

Jotenkin Immosen, Kirvesniemen ja Isometsän kovat tuomiot loukkaavat oikeustajuani. Vuoden 2011 oikeudenkäynnissä heidän olisi tullut todistaa itse itseään vastaan, mikä taasen on länsimaisen oikeudenkäytön vastaista. Kyllä, he olivat silloin todistajina, eivät syytettyinä, tiedän. Silti, heidän olisi pitänyt ilmoittaa silloin käyttäneensä douppia, mikä taasen on moraalisesti paljon tuomittavampaa kuin vaikka kioskimurto tai pahoinpitely. Siis de jure he olivat todistajia, de facto heistä olisi tullut rikollisia kertomalla käytöstään. Vanha tuomarinohje on, että mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan.

Erittäin harvoin, jos koskaan todistajia on asetettu näiden hiihtäjien tavoin edesvastuuseen todistajanlausunnostaan. Mikä into ja motiivi valtakunnansyyttäjällä on ollut vainota juuri heitä?

Nyt koettu menettely soveltuu siivosyntisille, mutta ei oikeille rikollisille. Kovin kätevää olisi saattaa vaikkapa koko moottoripyöräjengi tuomiolle vastaavalla analogialla. Asetaan ryhmä A syytettyjen penkille ja puolet porukasta, ryhmä B todistajiksi. B- porukka ei tietenkään tiedä mistään mitään. Sitten kun selviää, että heidän piti tietämän tai ovat itsekin olleet mukana rötöksissä, mutta eivät siitä todistajan ominaisuudessa kertoneet, heidät voidaan kätevästi tuomita todistajana valehtelusta. Koko jengi näin kätevästi häkissä!

Onko näin tehty koskaan, missään? Ihmisiä sopii pahoinpidellä, tappaa ja kiduttaa, huumeita kaupata järjestäytyneesti, ei ylitä valtakunnansyyttäjän syyttelykynnystä. Mutta kun olet käyttänyt epoa 15 v sitten, etkä siitä nöyrästi kertonut, niin mittava oikeuskoneisto perään vain!
 
Jotenkin Immosen, Kirvesniemen ja Isometsän kovat tuomiot loukkaavat oikeustajuani.

Eipä heitä mistään "väärästä" tuomittu vaan valehtelusta todistajana.

Jos Suomessakin priorisoitaisiin oikeudenkäyttö ja -käyntiaika siten että aloitettaisiin murhakeisseistä, sitten seuraavaksi selvistä pahoinpitelyistä, yli miljoonan talousrikoksista jne. niin eipä tässä kukaan enää veroilmoitusta täyttelisi ja ajaisi selvinpäin tai nopeusrajoitusten mukaan koska "pikkujuttu".
 
Oikeusministeriön sivuilta:

Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistajan ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan. Jos todistaja ei tästä syystä halua vastata johonkin kysymykseen, hänen pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Todistaja ei siis tässäkään tapauksessa saa valehdella tai muuten puhua totuuden vastaisesti.

Ei kai noiden olis ollut pakko valehdella, vaan olisivat voineet jättää vastaamatta.
 
Tuomari (yleensä) muistuttaa todistajaa, ettei hänen tule kertoa sellaista, jonka takia hän itse joutuisi syytetyksi. Siinäkin on mietittävää.

Jahas - olinpas hidas.
 
Jotenkin Immosen, Kirvesniemen ja Isometsän kovat tuomiot loukkaavat oikeustajuani.

Tässä kannattaisi myös muistaa, että hiihtäjät ja hiihtoliiton pomot nostivat aikoinaan STT'tä vastaan jutun. Sen seurauksena pari toimittajaa sai lemput töistään ja valehtelevä gööri haki tuntuvia vahingonkorvauksia.

Ei voi väittää hiihtäjien toimineen kovinkaan pyyteettömästi.
 
En tainut osata selittää riittävän hyvin. Douppaus ei ollut rikos silloin eikä nyt. Siis de jure. De facto se sitä oli, pahempi kuin ryöstö, noin yleisen paheksuttavuuden kannalta. Immonen, Kirvesniemi ja Isometsä olisivat voineet kertoa douppauksestaan joutumatta itse syytetyiksi. Ei voi nostaa syytettä, kun ei ole rikostakaan. Mutta samalla he olisivat altistaneet itsensä moraalisen tuomion alle, erittäin kovan tuomion alle. Yksi on jo kuollut sen vuoksi. Voiko sellaista vaatia?

Minusta tässä on enämpi kikkailtu oikeudenkäytöllä.

Perusasetelma, josta koko soppa roihahti oli STT:n skuuppi 90- luvun lopulla. Sitä ei ole kyetty todistamaan oikeaksi vieläkään!
 
Tähän asiaan odotan mielenkiinnolla erään nimeltämainitsemattoman forumistin kommenttia. :ahem:
 
En tainut osata selittää riittävän hyvin. Douppaus ei ollut rikos silloin eikä nyt. Siis de jure. De facto se sitä oli, pahempi kuin ryöstö, noin yleisen paheksuttavuuden kannalta. Immonen, Kirvesniemi ja Isometsä olisivat voineet kertoa douppauksestaan joutumatta itse syytetyiksi. Ei voi nostaa syytettä, kun ei ole rikostakaan. Mutta samalla he olisivat altistaneet itsensä moraalisen tuomion alle, erittäin kovan tuomion alle. Yksi on jo kuollut sen vuoksi. Voiko sellaista vaatia?

Minusta tässä on enämpi kikkailtu oikeudenkäytöllä.

Perusasetelma, josta koko soppa roihahti oli STT:n skuuppi 90- luvun lopulla. Sitä ei ole kyetty todistamaan oikeaksi vieläkään!

Eikö noille se moraalinen tuomio langennut jo siinä vaiheessa, kun kärähtivät Lahdessa? Vai uskoiko joku vielä sen jälkeen, että eihän nää mitään rouppinkia oo käyttäny.
 
En tainut osata selittää riittävän hyvin. Douppaus ei ollut rikos silloin eikä nyt. Siis de jure. De facto se sitä oli, pahempi kuin ryöstö, noin yleisen paheksuttavuuden kannalta. Immonen, Kirvesniemi ja Isometsä olisivat voineet kertoa douppauksestaan joutumatta itse syytetyiksi. Ei voi nostaa syytettä, kun ei ole rikostakaan. Mutta samalla he olisivat altistaneet itsensä moraalisen tuomion alle, erittäin kovan tuomion alle. Yksi on jo kuollut sen vuoksi. Voiko sellaista vaatia?

Minusta tässä on enämpi kikkailtu oikeudenkäytöllä.

Perusasetelma, josta koko soppa roihahti oli STT:n skuuppi 90- luvun lopulla. Sitä ei ole kyetty todistamaan oikeaksi vieläkään!

Pojat yritti valehtelullaan saada itselleen rahallista hyötyä ja samalla 'vastapuolelle' (STT) tuomiota, vaikka he olivatkin oikeassa douppingin käytöstä.
 
Eikö noille se moraalinen tuomio langennut jo siinä vaiheessa, kun kärähtivät Lahdessa? Vai uskoiko joku vielä sen jälkeen, että eihän nää mitään rouppinkia oo käyttäny.

Kyll varmaan aika monikin hiihtoniilo kuvitteli, että olivat vain ajojahdin uhri ja ainoa mitä olivat käyttäneet oli plasma-expanderit, jonka luulivat olevan testaamattomissa.
 
Kyll varmaan aika monikin hiihtoniilo kuvitteli, että olivat vain ajojahdin uhri ja ainoa mitä olivat käyttäneet oli plasma-expanderit, jonka luulivat olevan testaamattomissa.

Dopingia joka tapauksessa.

Tolla venkoilullaan saivat bonarina itsellensä rikollisen ja valehtelijan leiman.
 
Mun mielestä Tolerantilla on hyvä pointti. Eihän näissä asioissa sinänsä, kun periaatetasolla puhutaan, ole oikeaa eikä väärää vastausta. On näkökulmia ja vastanäkökulmia. Laki on tässä asiassa kuitenkin yksiselitteinen, kuten Tolerantti kertoikin - itsekriminointisuoja koskee nimenomaan rikosoikeudellisesti relevantteja tekoja. Vastanäkökulmana voi hyvinkin kysyä, miksi suojan laajuus on rajattu lainsäätäjän näkemykseen paheksuttavista teoista.

Edelleen, periaatteissa liikuttaessa, kyse on ennen kaikkea optimoinnista. Periaatepunnintaan kuuluu sisäänrakennettuna se, että ei ole mustaa eikä valkoista. Kun periaatteita sovitetaan yhteen, on hyväksyttävä jo lähtökohtaisesti se, että joku näkökulma tuntee tulleensa edustetuksi paremmin ja joku toinen huonommin. Tässä asiassa vallitsevan länsimaisen näkemyksen mukaan kompromissina on nimenomaan rikosoikeudellisen (tai rikosoikeudelliseksi katsottavan hallinnollisen) sanktion vaara. Periaatteen sisältö on rajautunut näin niin KP-sopimuksessa kuin Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevassa ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössäkin.

Yksinkertaisimmillaan rajauksen voinee perustella sillä käytännön näkökulmalla, että valehteluun oikeuttavan "riittävän" moraalisen tuomion määrittely olisi rahtusen verran hankalaa. Käytännössähän todistaja joutuu useinkin kertomaan itselleen epämieluisia faktoja valan tai vakuutuksen velvoittamana.

Fun factina vielä, että vuosittain alioikeuksissa annetaan n. 20-35 tuomiota perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Hallintomenettelyssä annetusta perättömästä lausumasta tuomitaan vuosittain noin sata. Vuonna 2011 annetuista 22 tuomiosta viidessä rangaistuslaji oli ehdotonta vankeutta. Ei tämä siis aivan poikkeuksellinen tapahtuma ollut.
 
No jopas oli tekstiä. Kyllä susta vielä juristi tulee!
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös