Iranin ydinkiista olisi voitu ratkaista jo vuosia sitten
Iranin uusi presidentti Hassan Rouhani ja niin sanottu P5+1, eli Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Kiina ja Saksa, ovat aloittaneet neuvottelut Iranin ydinohjelmasta.
Viime elokuussa, samana päivänä kun Rouhani astui virkaansa, Iso-Britannian entinen ulkoministeri Jack Straw sanoi, että ”olen täysin vakuuttunut siitä, että voimme päästä sopimukseen Rouhanin kanssa”.
Straw lisäsi, että ilman Yhdysvaltain painostusta ”olisimme itse asiassa voineet ratkaista koko Iranin ydinohjelmakiistan jo vuonna 2005”.
...
Rouhani ehdotti rajoitusten asettamista Iranin harjoittamalle ydinvoiman tuotannolle sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) läsnäolon vahvistamista maassa entisestään.
Rouhani suostui myös ”luottamuksen rakentamiseksi” luopumaan väliaikaisesti kaikesta uraanin väkevöimisestä, vaikka se ”ei ole [Iranin] laillinen velvollisuus”, kuten EU 3 huomioi vuonna 2004 allekirjoitetussa Pariisin sopimuksessa.
Sopimuksessa EU 3 sitoutui vastaavasti tunnustamaan Iranin oikeuden väkevöidä uraania kansainvälisen ydinainevalvonnan alaisuudessa sekä antamaan Iranille turvallisuustakeet Yhdysvaltain ja Israelin sotilaallista hyökkäystä vastaan.
...
Ongelmaksi EU 3:lle muodostui kuitenkin se, että George W. Bushin hallinto vastusti tällaista sopimusta. Iso-Britannian neuvotteluryhmän johtaja ja nykyinen tiedustelupalvelu MI6:n päällikkö John Sawers selittikin myöhemmin Iranin delegaation edustajalle Seyed Hossein Mousavianille, että ”Washington ei ikinä suvaitsisi yhdenkään sentrifugin toimintaa Iranissa”.
Yhdysvaltain painostuksen seurauksena EU 3 rikkoi myöhemmin molemmat sitoumuksensa Rouhanille...