Luennan alla
- Viestiketjun aloittaja Captain Howdy
- Aloituspäivämäärä
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Pyörittelin tänään käsissä Akateemisessa, mutta ei oo aikaa ennen joululomaa omille luvuille.
JPP
as Quo as possible
maradona
Resistive User
Lassi ja Leevi on paras sarjakuva koskaan. Olisikohan joskus aika lueskella taasen?
Örfil
Guest
Kirja ja viikko tahti jatkuu, nyt puolessa välissä tämä:
Frederick Taylor - Berliinin muuri.
Kirja on kuin thrilleri ja harmi että tietää lopputuloksen.
Frederick Taylor - Berliinin muuri.
Kirja on kuin thrilleri ja harmi että tietää lopputuloksen.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Pari erittäin vaikuttavaa esseitä ja lyhyitä kertomuksia sisältävää kirjaa tuli vuosien takaa mieleen: Kunderan Petetyt testamentit ja Kafkan Hiilihangolla ratsastaja. Kundera on mun mielestä taitavimpia nykykirjailijoita, liian hyvä nobelistiksi. Ja Kafkan virke ja ajatus, erityisesti lyhyissä kertomuksissa, on jotain aivan ihmeellistä.
Minäkin ostin jonkun muurikirjan Berliinistä. Luin sen melkeinpä loppuun jo siellä iltalukemisina hotellihuoneessa. Jännä on se muuri, ollut.
Minäkin tykkään erityisen paljon Kunderasta. Kiitos suosituksista.
Ennen kirjastoreissua voisin lukaista Roald Dahlin Kekseliään ketun. Ostin alesta pojalle, heh
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Heiii.... tuli mieleen Antti Nylenin Vihan ja katkeruuden esseet ja Halun ja epäluulon esseet! Ei todellakaan ole kaikessa samaa mieltä tai edes sinnepäin, mutta samanmielisten jatkuva lukeminenhan onkin suurinta itsepetosta. Raikkaita ja erittäin teräviä kirjoituksia. Suosittelen!Minäkin tykkään erityisen paljon Kunderasta. Kiitos suosituksista.
Ennen kirjastoreissua voisin lukaista Roald Dahlin Kekseliään ketun. Ostin alesta pojalle, heh
Ja Risto Ahdin Tie, Köyhyys, Ilo oli pysäyttävän hyvä kirja.
Örfil
Guest
Tarttis saada käsiin tuo uusi kirja herra Hillilästä, Kekkosen takapirusta. Ihan ohimennen näin tv:ssä Taanilan ja kirjailijan haastattelun. Äärimmäisen mielenkiintoinen aihe.
Ja tää tarttee kai tilata: keltaiseen osastoon menee mutta menkööt
Grey Wolf: The Escape of Adolf Hitler
Edit: tilattu Amazonista
..se muka eli ja siitti Etelä-Amerikassa kaksi lasta ja kuoli joskus paljon sodan jälkeen. Mutta kirja on paksu ja näitä huhuja on pyörinyt eli tarttee tutustua aiheeseen ja lukemista riittää.
Ja tää tarttee kai tilata: keltaiseen osastoon menee mutta menkööt
Grey Wolf: The Escape of Adolf Hitler
Edit: tilattu Amazonista
..se muka eli ja siitti Etelä-Amerikassa kaksi lasta ja kuoli joskus paljon sodan jälkeen. Mutta kirja on paksu ja näitä huhuja on pyörinyt eli tarttee tutustua aiheeseen ja lukemista riittää.
Viimeksi muokattu:
Örfil
Guest
Kirjan hinnaksi tulee postikuluineen $21.74. Ei paha.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Just luin Anna Kontulan Näkymättömän kylän eli kirjan Olkiluodon vierastyövoimasta. Kirja oli paljon ennakkoon luulemaani asiallisempi ja tasapuolisempi. Ja hyvä kuvaus vierastyövoiman kaikkiin puoliin, kehittymiseen, mekanismeihin sekä hyviin ja huonoihin puoliin. Ja suurin kritiikki osui lähinnä ay-liikkeisiin, poliitikoihin ja vasta sitten teollisuuteen. Vierastyövoiman pahimmaksi puoleksi Kontula nosti työläisten eron perheistään: koti-ikävän ja kotiin jääneiden ikävän eli eronneet perheet. Eräs arvostelu. Suosittelen kirjaa, ohut ja helppolukuinenkin.
Il Tempo Gigante
Darth Father
Haa
Kärsiskö kysäistä, notta millaista kritiikkiä ay-liikkeet kirjassa saivat Olkiluodon vierastyöläisten tiimoilta?
toleranssisiipi
Langennut enkeli
Kumpikaan näistä ei sittenkään ollut seuraavana, vaan tällä hetkellä luennan alla tämä:
Kuten aiemmin lukemassani Riihimäen-Lopen rautatiestä kertovassa Lännen pikajuna -opuksessa, myös tässä parasta antia on rautateihin liittyvä paikallishistoria, eikä niinkään itse junien historia. Tähän mennessä mielenkiintoisinta kirjassa on ollut Kytäjän kartanon (johon itseensäkin liittyy niin paljon kiintoisaa historiaa, että olis varmaankin tutustumisen arvoinen, mikäli aiheesta on jotain kirjoitettu) "henkilöstön" tarinat.
Tuntuu nykypäivänä erikoiselta, että aiemmin on ollut ihan toimivia, yksityisiä rautateitä Suomessa. Tuokin, Hyvinkää-Karkkila (silloinen Högfors) -rautatie oli kuitenkin yli 40 kilometriä pitkä, sivuraiteineen vielä enemmän, eikä pelkkä pistoraide tehtaan pihalla.
Seuraavaks ehkä sitten Törkytehdasta tahi Dumaria.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Lue kirja. En jaksa alkaa referoida.
markoj
Custom User
- Liittynyt
- 28.12.1998
- Viestit
- 38925
Tole vois joskus kertoilla enämpi noista junahommista, kun taisit harrastella jotain semmosta. Niinku. Pidä vaikka joku aiheinen visa.Kumpikaan näistä ei sittenkään ollut seuraavana, vaan tällä hetkellä luennan alla tämä:
Kuten aiemmin lukemassani Riihimäen-Lopen rautatiestä kertovassa Lännen pikajuna -opuksessa, myös tässä parasta antia on rautateihin liittyvä paikallishistoria, eikä niinkään itse junien historia. Tähän mennessä mielenkiintoisinta kirjassa on ollut Kytäjän kartanon (johon itseensäkin liittyy niin paljon kiintoisaa historiaa, että olis varmaankin tutustumisen arvoinen, mikäli aiheesta on jotain kirjoitettu) "henkilöstön" tarinat.
Tuntuu nykypäivänä erikoiselta, että aiemmin on ollut ihan toimivia, yksityisiä rautateitä Suomessa. Tuokin, Hyvinkää-Karkkila (silloinen Högfors) -rautatie oli kuitenkin yli 40 kilometriä pitkä, sivuraiteineen vielä enemmän, eikä pelkkä pistoraide tehtaan pihalla.
Seuraavaks ehkä sitten Törkytehdasta tahi Dumaria.
toleranssisiipi
Langennut enkeli
Tjuu... Nykyään toi harrastaminen on vaan kutistunut lähinnä lukemiseks, mut kyllähän tosta aiheesta jonkinlaisen tivan vois joskus ehkä virittääkin.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Visakyssäri: paljon pölkkyjä poikittain ja pitkittäin kaksi pitkää rautakiskoa ja niiden päällä *piip* hieroo hyvin savuisia silmiään, pihisee ja puhisee ja sitten yskii. Mikä se on?
Il Tempo Gigante
Darth Father
Kun Tampereelta suunniteltiin 1880-luvulla rautatieyhteyttä länteen johonkin rannikon satamakaupunkiin, Pori ja Rauma olivat vaihtoehdot. Pori voitti isompana kaupunkina - sen jokisataman mataloitumisen vuoksi oli lisäksi alettu suunnitella uutta merisatamaa Mäntyluotoon.
Rauman kaupunki päätti kilvan hävittyään rakennuttaa oman radan omilla kustannuksillaan Peipohjasta (nyk. Kokemäki) - lupa saatiin v.1894 ja hanke toteutettiin 'omin voimin' raskainkin uhrauksin. Yksityinen Rauman rata avattiin liikenteelle vuonna 1897 eli kaksi vuotta Porin rataosuuden valmistumisen jälkeen. Niin ikään yksityinen, Ahlströmin pääosin rahoittama rataosuus Kiukainen-Kauttua otettiin käyttöön vuonna 1912 – 1913 ja se toi uutta vireyttä Rauman radalle. Rahdin lisäksi radalla kulki henkilöjunaliikennettä. Rautatie oli Rauman sataman kasvun ja satama rautatien kannattavuuden elinehto. Raideliikenteeseen liittyi myös Pyhäjärven laivaliikenne. Molemmat yksityiset rataosuudet myytiin valtiolle vuonna 1950.
Lisää...