Jukurit-KooKoo 3-0
No, ei saatu edes yhtä ilonaihetta tänään. Matsi sinänsä oli varsin tasaväkinen, mutta Jukurit hyödynsi paikkansa, myö ei. That's it.
Fyysisyyttä kaipaisi lisää, mutta toisaalta kun tuomarointi on illasta toiseen mitä sattuu, niin helvetistäkö jätkät tietää saako taklata vai ei. Tänään tuomarit onnistuivat mitenkuten säällisesti, mitä nyt pari perusjuttua oli heiltä ajoittain hukassa.. kuten pitkä kiekko ja paitsio. Toisaalta kun fyysisyys puuttui lähes kokonaan niin eipä niille paljon hommia jäänyt.
Yritettiin siinä mikkeliläisyleisöä vähän agitoidakin, ei rähinään, vaan edes taputtamaan omilleen. Kyllä mie ihmettelin kun siinä meidän vieressä porukka istui kuin kirkossa vaikka Jukurit just muutama sekunti takaperin meni 2-0 johtoon. Siinä kun raivosi naapuriin että taputtakaa edes, niin vastaan tuli hämmentynyttä naureskelua. Eihän siinä sinänsä mitään, mutta ihmetyttää moinen kiekkokulttuuri (..n puute).
Apinahäkkiä ei meille sitten rakennettu, eikä ollut tarviskaan. Päinvastoin, kaljatuopin ääressä tuli muuan M Vepsäläinen tuomittua yhteen ääneen alkuasukkaan kanssa. Oltiin myöskin yhtä mieltä kannattamisen suhteen eli tunteet ja pahat sanat jää katsomoon, muutoin ollaan kaikki kiekkomiehiä ja -naisia ilman turhaa mähinöintiä.
Vois tappion jälkeen vituttaa enämpikin, mutta koska me itse hoidettiin "duunimme" kiitettävästi niin hyvillä mielin lähdettiin kotimatkalle.
On se maalin tekeminen Mikkelissä vaikeeta, ei mahda minkään. Nyt valutaan takaisin kohti kotia, parannellaan äänijänteitä hetki ja palataan asiaan keskiviikkona JYPin akkoja vastaan.
