Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vellu sanoi:
Näinpä. Kyllä se etäsuhde loppuu sun tapauksessasi alle parissa kuukaudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

:(:(

Muuten mun kummipojan vanhemmat viettivät vuoden toisistaan erossa. Äijä (vanha luokkakaverini) oli Lontoossa ja vaimonsa oli Montrealissa. Hyvin kesti.:ahem:
 
Suoraan sanoen nyt olen vittuuntunut koko touhuun.
 
Juskanen sanoi:
Alle kaks kuukautta enää. Jotenkin vaan viime ajat on ollu paljon vaikeampaa kuin alussa, vaikka kelkka on jo kääntynyt. Kevät ei oo koskaan ollu kovin valoisaa aikaa mulle. Mutta ihan just se helpottaa, kun alkaa olla kunnolla vihreää ulkona.

Ja siis tää on ihan mun omaa hajoilemista, eikä johdu suhteesta sinällään. Näemmä vaan itte jumitan negatiivisiin asioihin, enkä pysty keskittymään positiiviseen kuten pitäisi. Tänään oli loistoesimerkki kaupan kassalla. Ei mulla mihinkään kiire ollut, mussa kassajonossa kesti ja kesti. Tuntu, että kaikki urpoilevat siinä edessä kassaneitiä myöten. Kihisin kiukusta, kun pääsin ulos kaupasta. Siitä kotiin kävellessä sit vedinkin happea syvään useamman kerran, pystymättä silti täysin rauhoittumaan. Ei ole ihan tyypillistä mulle tällanen.

Phuuuh, olipa kiva avautua :ahem:
Klikkaa laajentaaksesi...

Negatiivisuus kunniaan. Vittu aina jaksa olla iloinen ja positiivinen. Sitäpaitti 24/7-positiivarit on perseestä. Hirveitä. Ei niitä kestä kukaan. Murjota, murjota! Mene vaikeimman kautta. Ota kalsarikännit ja ryve itsesäälissä. Sieltä se nousu alkaa!
 
Juskanen sanoi:
Piristin juuri itseäni lukemalla juttua siitä, miten etäsuhteet eivät ikinä kestä :jaska:
Klikkaa laajentaaksesi...

Elin tämän suhteen alussa etäsuhteessa n. kaksi vuotta eli näimme pahimmillaan kahden viikon välein viikonlopun ajan. Välimatkaa oli se 200 km.
Hyvin homma kesti! Nyt asutaan yhdessä ja oltu yhdessä jo neljä vuotta.

Joten se siitä ei ikinä:stä :ahem:
 
Racer X sanoi:
Elin tämän suhteen alussa etäsuhteessa n. kaksi vuotta eli näimme pahimmillaan kahden viikon välein viikonlopun ajan. Välimatkaa oli se 200 km.
Hyvin homma kesti! Nyt asutaan yhdessä ja oltu yhdessä jo neljä vuotta.

Joten se siitä ei ikinä:stä :ahem:
Klikkaa laajentaaksesi...

Juup, eiköhän se ole hahmoista itsestään kiinni ja tapauskohtaisia juttuja. Eroa toki voi myös olla siinä, jos ensin olisi asunut esim. 2 vuotta yhdessä ja sitten toinen joutuisikin asumaan 200km päässä seuraavat 2 vuotta.
 
Racer X sanoi:
Elin tämän suhteen alussa etäsuhteessa n. kaksi vuotta eli näimme pahimmillaan kahden viikon välein viikonlopun ajan. Välimatkaa oli se 200 km.
Hyvin homma kesti! Nyt asutaan yhdessä ja oltu yhdessä jo neljä vuotta.

Joten se siitä ei ikinä:stä :ahem:
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, kyllähän tämä suhdekin tulee kestämään, siitä nyt ei ole mitään epäilystäkään. Vaikka välimatkaa onkin rapiat 1500km ja kahden viikon välein näkeminen olis luksusta. Mä vaan olen niin kypsä tähän kituuttamiseen välillä. Tuntuu, että mikään ei tunnu miltään, etten osaa nauttia kivoistakaan asioista.

No, kyl se tästä. Yritän nyt keskittyä hyviin asioihin, ja jättää tän täysin turhan märehtimisen. Kun oikeastihan mulla on asiat perhanan hyvin.
 
Mulla on vettä korvassa. :thumbfh:

Vittu. :thumbdown
 
Asiassa on valoinenkin puoli: parempi vettä korvassa kuin kusta päässä :ahem:
 
Dominic sanoi:
Juup, eiköhän se ole hahmoista itsestään kiinni ja tapauskohtaisia juttuja. Eroa toki voi myös olla siinä, jos ensin olisi asunut esim. 2 vuotta yhdessä ja sitten toinen joutuisikin asumaan 200km päässä seuraavat 2 vuotta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Helpotus? ;)

Ei vaan, kun ihan oikeasti jonkun kanssa naksahtaa asiat ja jutskat kohdalleen ja tietää että tästä ei homma enää vaihtamalla parane, niin pari vuotta sinne tai tänne on yks lysti.

Kun mun faija meni tossa -90 luvulla toisen kerran naimisiin ja muuttivat yhteen, faija kävi vielä 5-6 vuotta viikot Tallinnan konttorilla töissä kunnes pääsi eläkkeelle.

Se oli oikeastaan heidän tapauksessaan hyvä, koska "aikuisessa liitossa" yhdessä asuminen tapahtui sillee liukuma-ajan kanssa, eikä toinen alkanut käydä hermoon ihan heti.
 
Juskanen sanoi:
Juu, kyllähän tämä suhdekin tulee kestämään, siitä nyt ei ole mitään epäilystäkään. Vaikka välimatkaa onkin rapiat 1500km ja kahden viikon välein näkeminen olis luksusta. Mä vaan olen niin kypsä tähän kituuttamiseen välillä. Tuntuu, että mikään ei tunnu miltään, etten osaa nauttia kivoistakaan asioista.

No, kyl se tästä. Yritän nyt keskittyä hyviin asioihin, ja jättää tän täysin turhan märehtimisen. Kun oikeastihan mulla on asiat perhanan hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis ja kaks kuukautta enää odotella? Tollasen ajan seisoo vaikka päällään :thumbup:
 
Itsehän olin etäsuhteessa vuoden ja 3 kk ja välimatkaa oli se 500 km. Sitten mulla petti pelihermo ja muutin savoon.:p
 
Aikamoisia saavutuksia pojilla. Varmaan riippuu ihmistyypistäkin, miten etäsuhde sopii vai sopiiko lain. Mulle ei sovi. Jos joku olis pari vuotta sitten sanonu, että tulen elämään etäsuhteessa useamman kuukauden, niin olisin nauranut päin naamaa. En olis ikinä uskonut, että pystyn tähän.
 
Juskanen sanoi:
Aikamoisia saavutuksia pojilla. Varmaan riippuu ihmistyypistäkin, miten etäsuhde sopii vai sopiiko lain. Mulle ei sovi. Jos joku olis pari vuotta sitten sanonu, että tulen elämään etäsuhteessa useamman kuukauden, niin olisin nauranut päin naamaa. En olis ikinä uskonut, että pystyn tähän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihminen pystyy monenlaisiin asioihin, kun on pakko.
 
Sori, mutta jos suhde ei kestä parin kuukauden erossaoloa niin johan on mooses!
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös