Nokia

[Törni]

Et sitten ole lukenut aiemmin kertomaani juttua? Monella taloyhtiöllä on yhteinen netti, mikä takaa hyvin huokean laajakaistan asukasta kohden. Laki antaa kuitenkin mahdollisuuden seurata epäiltyjen naapureiden liikenteen tunnistetietoja.

No miten?

(Et sitten ole lukenut aiemmin kertomaani juttua?)

 

[jamminen]

Tuskimpa:
http://www.lvm.fi/web/fi/246

"Käytännössä valvonta aloitettaisiin jossain mittakaavassa kaikissa taloyhtiöissäkin". Eli laadittaisiin ohjeistus verkon käytöstä ja muutenkin tietoturvatoimenpiteistä jne.

Saanen epäillä.

Mun täytyy palata tähän myöhemmin luettuani lakiesityksen kokonaan. Seurannan aloittamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erityistä lupaa keneltäkään; taloyhtiö voi perustella seurantaa sillä, että kaista pysyy puhtaana ja toimivana. Sen jälkeen asiasta vastaava tekee tarvittavan paperityön ja alkaa seuraamaan liikennettä, that's it.

Miten muuten käsitätte mikä on "tunnistetieto"? Sähköpostin tapauksessa viitataan otsikkoon, kokoon. lähetysaikaan ja lähettäjään/vastaanottajaan. Käsittääkseni itse sähköpostiviesti tulee näiden jälkeen ihan tekstinä perässä... Ellei sitä ole itse salannut. Toisaalta esim. google-haut ovat ihan selkokielisinä luettavissa, kun katsotaan sivuja, joissa henkilö on vieraillut.

Mikä olikaan koko lain pointti? Aika kaukana ollaan nimittäin "yrityssalaisuuksista".

 

[Puupää]

Varsinaista rintamakarkuruutta:

Eduskunta on lopullisesti hyväksynyt
sähköisen viestinnän tietosuojalain eli
Lex Nokian. Laki hyväksyttiin äänin 96-
56. Äänestyksestä oli poissa kaikkiaan
47 kansanedustajaa.

Poissa oli myös kolme vihreää, jotka
lain ensimmäisessä äänestyksessä
äänestivät hallituksen esitystä
vastaan, eli Johanna Karimäki, Ville
Niinistö ja Kirsi Ojansuu.

 

[Knoukka]

Ja tässä näyte miten Ville Niinistä pyllistää blogissaan vähän joka suuntaan.

Lex Nokia -äänestyslogiikkaa

Hetki sitten eduskunta hyväksyi lain sähköisen viestinnän tietosuojasta eli Lex Nokian äänin 96-56. Uutisoinnissa ilmoitettiin 47 edustajan olevan poissa. Tiedoksi sanottakoon, että itse en ollut poissa vaan pidättäydyin äänestämästä. Olin kyllä ilmoittautunut istuntoon ja istuin paikallani vastuustani tietoisena.

Pidättäydyin tässä lopullisessa äänestyksessä siksi, että enää ei ollut mahdollista parantaa lakiesitystä, eikä kumpikaan muista vaihtoehdoista, lain puolesta tai vastaan äänestäminen, sellaisenaan vastannut omaa kantaani (enkä halunnut myöskään äänestää tyhjää, koska se tarkoittaa lähinnä sitä että ei ole mielipidettä asiaan). Lain parantamisen eteen olin tehnyt töitä koko viimeisen vuoden ajan ensin perustuslakivaliokunnassa ja sittemmin täysistunnossa viime viikon äänestyksessä (jossa rajausesityksemme, lain rajaamisesta koskemaan lisävaltuuksien osalta vain yrityssalaisuuksien vuotoa, hävisi äänin 96-66).

En voinut äänestää lain puolesta, koska se olisi merkinnyt hyväksyntäni antamista puutteelliselle valmisteluprosessille ja huonosti rajatulle laille. Vaikka paine äänestää lain puolesta oli kova, oli tämä kysymys minulle periaatteellisesti tärkeämpi. Avoimessa ja kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa silläkin on merkitystä, miltä asiat näyttävät. Epäilyt painostuksesta sekä asiantuntijoiden lain yksityiskohtiin kohdistama kritiikki olisi ollut syytä tutkia, ja ottaa huomioon lakitekstissä, ennen lain hyväksymistä.

Vastaan äänestäminen ei olisi toisaalta tässä tilanteessa edistänyt yhtään omia arvojani tai poliittisia tavoitteitani tietoyhteiskuntavapauksien edistämisessä. Voimassaoleva laki on monin tavoin Lex Nokiaa huonompi ja täsmentävää lakiesitystä selvästi tarvittiin. Parempaa esitystä ei niin sanotusti ollut tarjolla tai sellaista ei voitu nykyisen hallituksen olettaa enää esittävän. Lex Nokiaa voidaan tässäkin muodossa soveltaa rajaavasti, jolloin sen perusoikeuksia rajoittavat ongelmat vähenevät (ks. aiempi blogimerkintäni asiasta viime viikolta) ja sen käyttäjien tietoturvaa parantavat osat korostuvat. Tämä nyt oli vaan tilanteen realiteetti, kun lakia parantavat rajausesityksemme kaatuivat viime viikon äänestyksessä.

Koska olen hyväksynyt sinällään hallituksen varsinaisen tavoitteen (tietoturvan parantamisen lisäksi verkko-omaisuuden suoja hyökkäyksiä vastaan ja yrityssalaisuuksien vuotamisen ehkäisy), on mahdollisuuteni vaikuttaa tietoyhteiskuntavapauksien puolesta käytännössä lain soveltamisessa paremmat toimittuani kuvailemallani tavalla.

Ryhmän varapuheenjohtajana minulla on myös laajempi vastuu vihreiden toimintakyvystä hallituksessa tavoitteidemme edistämisessä kuin yksittäisellä kansanedustajalla. Tavoitteen kannalta tulokseton protestointi vain vie puolueen arvovaltaa, vaikka yksittäinen kansanedustaja siinä saisikin profiloiduttua. Tätä kokonaisuuttakin on poliitikon aina arvioitava ja kannettava vastuuta paitsi omasta myös puolueen yhteisestä asemasta.

Maailma ei ole siis mustavalkoinen. Itse arvioin tämän parhaaksi toimintatavaksi tässä tilanteessa niin itselleni tärkeiden kuin vihreiden yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Tämän asian jatkon osalta se tarkoittaa sen varmistamista, että tietosuojavaltuutetun rooli korostuu oikeusturvan valvojana ja lakia soveltavan ja sitä rajaavasti tulkitsevan ohjeistuksen antamisessa.

 

[Knoukka]

Ja tässä näyte miten Ville Niinistö pyllistää blogissaan sinne ja tänne.

Lex Nokia -äänestyslogiikkaa

Hetki sitten eduskunta hyväksyi lain sähköisen viestinnän tietosuojasta eli Lex Nokian äänin 96-56. Uutisoinnissa ilmoitettiin 47 edustajan olevan poissa. Tiedoksi sanottakoon, että itse en ollut poissa vaan pidättäydyin äänestämästä. Olin kyllä ilmoittautunut istuntoon ja istuin paikallani vastuustani tietoisena.

Pidättäydyin tässä lopullisessa äänestyksessä siksi, että enää ei ollut mahdollista parantaa lakiesitystä, eikä kumpikaan muista vaihtoehdoista, lain puolesta tai vastaan äänestäminen, sellaisenaan vastannut omaa kantaani (enkä halunnut myöskään äänestää tyhjää, koska se tarkoittaa lähinnä sitä että ei ole mielipidettä asiaan). Lain parantamisen eteen olin tehnyt töitä koko viimeisen vuoden ajan ensin perustuslakivaliokunnassa ja sittemmin täysistunnossa viime viikon äänestyksessä (jossa rajausesityksemme, lain rajaamisesta koskemaan lisävaltuuksien osalta vain yrityssalaisuuksien vuotoa, hävisi äänin 96-66).

En voinut äänestää lain puolesta, koska se olisi merkinnyt hyväksyntäni antamista puutteelliselle valmisteluprosessille ja huonosti rajatulle laille. Vaikka paine äänestää lain puolesta oli kova, oli tämä kysymys minulle periaatteellisesti tärkeämpi. Avoimessa ja kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa silläkin on merkitystä, miltä asiat näyttävät. Epäilyt painostuksesta sekä asiantuntijoiden lain yksityiskohtiin kohdistama kritiikki olisi ollut syytä tutkia, ja ottaa huomioon lakitekstissä, ennen lain hyväksymistä.

Vastaan äänestäminen ei olisi toisaalta tässä tilanteessa edistänyt yhtään omia arvojani tai poliittisia tavoitteitani tietoyhteiskuntavapauksien edistämisessä. Voimassaoleva laki on monin tavoin Lex Nokiaa huonompi ja täsmentävää lakiesitystä selvästi tarvittiin. Parempaa esitystä ei niin sanotusti ollut tarjolla tai sellaista ei voitu nykyisen hallituksen olettaa enää esittävän. Lex Nokiaa voidaan tässäkin muodossa soveltaa rajaavasti, jolloin sen perusoikeuksia rajoittavat ongelmat vähenevät (ks. aiempi blogimerkintäni asiasta viime viikolta) ja sen käyttäjien tietoturvaa parantavat osat korostuvat. Tämä nyt oli vaan tilanteen realiteetti, kun lakia parantavat rajausesityksemme kaatuivat viime viikon äänestyksessä.

Koska olen hyväksynyt sinällään hallituksen varsinaisen tavoitteen (tietoturvan parantamisen lisäksi verkko-omaisuuden suoja hyökkäyksiä vastaan ja yrityssalaisuuksien vuotamisen ehkäisy), on mahdollisuuteni vaikuttaa tietoyhteiskuntavapauksien puolesta käytännössä lain soveltamisessa paremmat toimittuani kuvailemallani tavalla.

Ryhmän varapuheenjohtajana minulla on myös laajempi vastuu vihreiden toimintakyvystä hallituksessa tavoitteidemme edistämisessä kuin yksittäisellä kansanedustajalla. Tavoitteen kannalta tulokseton protestointi vain vie puolueen arvovaltaa, vaikka yksittäinen kansanedustaja siinä saisikin profiloiduttua. Tätä kokonaisuuttakin on poliitikon aina arvioitava ja kannettava vastuuta paitsi omasta myös puolueen yhteisestä asemasta.

Maailma ei ole siis mustavalkoinen. Itse arvioin tämän parhaaksi toimintatavaksi tässä tilanteessa niin itselleni tärkeiden kuin vihreiden yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Tämän asian jatkon osalta se tarkoittaa sen varmistamista, että tietosuojavaltuutetun rooli korostuu oikeusturvan valvojana ja lakia soveltavan ja sitä rajaavasti tulkitsevan ohjeistuksen antamisessa.

 

[SOKO]

Kiinnostavaa tulee olemaan se, missä vaiheessa tietosuojavaltuutettu käy esimerkiksi Nokian toimipisteissä tarkistamassa sen, että lain edellytykset merkittävästä yrityssalaisuudesta ja huomattavasta haitasta toteutuvat. Pelkästään yrityksen toimittamiin papereihin perustuen tuolllaista määritystä ei voida tehdä. Pelkästään paperien perusteella ei voida varmistaa sitäkään, että yritys on toteuttanut kaikki lain tietoturvaa koskevat vaatimukset.

Myös kustannusten jako on kiinnostava. Selvää on, ettei valtion budjetoima 260 000 euroa riitä kattamaan valvonnan kustannuksia. Yritykset yrittävät luonnollisesti selvitä mahdollisimman pienellä maksuvelvollisuudella, sillä, mitä pienemmät resurssit valvovalla viranomaisella on, sitä vapaammat kädet yritykset saavat.

Pisteenä iin päälle myös Kiinteistöliitto osallistuu neuvotteluihin tietosuojavaltuutetun kanssa, mikä tuo konkreettisesti esille sen, että lakia ei olla rajattu vain yrityksiin eikä se koske vain työnantajan valvontaoikeuksia.
.


http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2009/03/04/lex-nokian-pelisaannoista-alkoi-tappelu/20095979/12

 

[jaska]

Mun täytyy palata tähän myöhemmin luettuani lakiesityksen kokonaan. Seurannan aloittamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erityistä lupaa keneltäkään; taloyhtiö voi perustella seurantaa sillä, että kaista pysyy puhtaana ja toimivana. Sen jälkeen asiasta vastaava tekee tarvittavan paperityön ja alkaa seuraamaan liikennettä, that's it.

Ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus kylläkin:
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2009/03/04/lex-nokian-pelisaannoista-alkoi-tappelu/20095975/66

Lisäksi tuo seuranta luultavasti maksaisi - tuskin sitä taloyhtiöissä ihan heittämällä hyväksyttäisiin.

 

[Örfil]

Tuskinpa tuota lakia ajetaan urkintasyistä läpi. Takana lienee suurempi suunnitelma alkaa automatisoidusti seurata sähköpostiliikennettä per työntekijä.

Ja vähän pidemmälle eli esim. kuinka paljon työntekijä postaa työaikana F1 Forumille. Tulokset voivat olla aika järkyttäviä.

 

[Törni]

Ja vähän pidemmälle eli esim. kuinka paljon työntekijä postaa työaikana F1 Forumille. Tulokset voivat olla aika järkyttäviä.

Kärsikää kurjat

 

[Knoukka]

Pahoin pelkään, että tämä tulkinta missä työnantajalle saadaan läpinäkymättömät ja viranomaisia suuremmat toimivaltuudet oli tiedossa jo laki laadittaessa. Kiireellä ja "huolimattomasti" piti saada laki, jotta lakiin jäisi tällainen porsaanreikä. Hävytöntä toimintaa EK:n ja heidän talutusnuorassa olevan puolueen taholta.

EK ei kaipaa vahtikoiria Lex Nokialle

Elinkeinoelämän keskusliitto yrittää estää tietosuojavaltuutetun tarkastukset suuryrityksissä. Liitto haluaa näin taata työnantajille vapaat kädet sähköpostiliikenteen seuraamiseen.


Etujärjestön lakimiehen Mikko Nyyssölän mielestä tietosuojavaltuutetun tarkistusoikeudesta ei ole säädetty laissa, lauantain Helsingin Sanomat kertoo. Tarkastuksia ei pitäisi sallia myöskään siksi, että ne antaisivat tietosuojavaltuutetulle poliisia suuremmat oikeudet.

Tietosuojavaltuutettu ja oikeusministeri Tuija Brax pitävät EK:n näkemystä yksiselitteisesti vääränä.

–Tietosuojavaltuutetulla on tietenkin tarkastusoikeus. Oikeus perustuu yksiselitteisesti henkilötietolakiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöstä selviää, että myös eduskunta on asian näin ymmärtänyt, Brax kertoi Helsingin Sanomille.

Valtionhallinnossa EK:n kantaa puoltaa liikenne- ja viestintäministeriö, jossa Lex Nokia alun alkaen valmisteltiin. Oikeusministeriössä on ihmetelty liikenne- ja viestintäministeriön aktiivisuutta asiassa. Liikenne - ja viestintäministeriö itse perustelee toimeliaisuuttaan sillä, että lain ohjaaminen ja kehittäminen kuuluvat sen vastuulle.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää lain valvomatta jättämistä kummallisena. Hänen mukaansa olisi täysin epäjohdonmukaista, jos ainoa valvova viranomainen rajattaisiin ulos asioista, jotka kuuluvat hänen alaansa.

 

[Mosse]

Pahoin pelkään, että tämä tulkinta missä työnantajalle saadaan läpinäkymättömät ja viranomaisia suuremmat toimivaltuudet oli tiedossa jo laki laadittaessa. Kiireellä ja "huolimattomasti" piti saada laki, jotta lakiin jäisi tällainen porsaanreikä. Hävytöntä toimintaa EK:n ja heidän talutusnuorassa olevan puolueen taholta.

Kyllähän Katainen tuon vääntää EK:n mieliksi.:ahem:

 

[SamiJ]

Pahoin pelkään, että tämä tulkinta missä työnantajalle saadaan läpinäkymättömät ja viranomaisia suuremmat toimivaltuudet oli tiedossa jo laki laadittaessa. Kiireellä ja "huolimattomasti" piti saada laki, jotta lakiin jäisi tällainen porsaanreikä. Hävytöntä toimintaa EK:n ja heidän talutusnuorassa olevan puolueen taholta.

Näin se menee... Tuota lakiahan kritisoitiin taannoin siitä, että yritys saa poliisia suuremmat valtuudet sähköpostiliikenteen valvomiseen, ja laki ajettiin läpi sillä verukkeella, että tietosuojavaltuutettu kyllä ihan varmasti tarkkailee valvonnan täytäntöönpanoa. Nyt tuota asiaa ollaankin EK:ssa kääntämässä niin päin, että tietosuojavaltuutetulla on poliisia suuremmat valtuudet, joten tietosuojavaltuutetulta pitää viedä valvontaoikeudet pois. Heh.

 

[jaska]

Kyllähän Katainen tuon vääntää EK:n mieliksi.:ahem:

Katainen piti tähänkin vääntää mukaan, vaikka tämä ei hänen toiminta-alueeseen liity mitenkään eikä hän tietääkseni ole sanonut tästä halaistua sanaa..

 

[Knoukka]

Katainen piti tähänkin vääntää mukaan, vaikka tämä ei hänen toiminta-alueeseen liity mitenkään eikä hän tietääkseni ole sanonut tästä halaistua sanaa..

Eipä niin ole sanonut, mutta oiskohan syytä sanoa Suomen suurimman puolueen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä? Tosin hiljaa ovat olleet monet muutkin- ei sillä. Mutta Kataisen ja Kokoomuksen vaikeneminen voidaan kyllä tässä asiassa lukea myöntymisen merkiksi- EK sanoo ja Kokoomus kuuntelee isolla korvalla. Mutta taas kerran- eipä ole kepulaisiltakaan kannanottoja tullut. Yrittävätkö kaikki, eritoten lain äänestyksessä joo-napilla olleet, vaieta jutun hiljaa pois otsikoista ja poliittisesta keskustelusta- johon sitä ei ole vielä edes saatu. Vaikka syytä kyllä olisi ollut.

 

[Mosse]

Katainen piti tähänkin vääntää mukaan, vaikka tämä ei hänen toiminta-alueeseen liity mitenkään eikä hän tietääkseni ole sanonut tästä halaistua sanaa..

Pokkanako meinaat ettei Kokoomus ole EK:n rakkikoira?

Samalla tietenkin väittäen että SDP on SAK:n?