PuoliPöhkö
Well-known member
Voiko Suomessa joutua korvausvastuuseen vahingosta, jolla ei ole faktisesti mitattavissa olevaa arvoa?
Esimerkki:
Taloyhtiö haluaa hankkia uudet ikkunat.
Hankintaa varten on palkattu rakennusalan konsultti, joka hoitaa hankintaan liittyvät tehtävät.
Ikkunatoimittaja saadaan valituksi, laaditaan urakkasopimus. Hallitus haluaa tarkentaa tiettyjä yksityiskohtia ennen kuin ikkunat menevät valmistuksen.
Konsultti saa puhelun, jossa hallitus ilmoittaa tälle, että ikkunakarmien värin tulee olla ikkunavalmistajan värikartan mukainen "gro".
Konsultti ilmoittaa tiedon eteenpäin urakoitsijalle ja taloyhtiön tontille päsähtääkin 2 kuukauden kuluttua asennusvalmis ikkunakuorma. Ikkunoiden karmit ovat harmaat.
Pidetään työmaakokous jossa hallitus totetaa, että ikkunat ovat väärän väriset. Piti olla vihreät.
Urakoitsija näyttää tilausta, että kyllä täällä grå lukee. Ihan oikea väri. Ei ole väärä.
Hallitus moittii konsulttia. Piti olla vihreät!
Konsultti kertaa tapahtumat: on saanut tiedon puhelimessa ja välittänyt sen sellaisenaan eteenpäin.
Käy ilmi, että värikartassa on sekä väri "grå", että "gron", harmaa ja vihreä.
Ikkunaurakoitsija ilmoittaa, että ikkunat ovat tilauksen mukaiset, ja jos tilaaja haluaa, ne voidaan vaihtaa uusiin eri värisiin 100 000 euron korvausta vastaan.
Hallitus päättää hätäkokouksessaan pitää harmaat ikkunat ja ne asennetaan paikalleen. Ylimääräistä 100 000 ei olisi laittaa mokoman virheen vuoksi. Lainaa pitäisi hakea ja saada yhtiökokouksen siunauskin asialle.
Hallitus laatii myöhemmin konsultille reklamaation, jossa vaaditaan korvausta esteettisen haitan aiheuttamisesta 10 000 euroa.
Voiko tällaisen aineettoman vahingon vahingonkorvausvaade menestyä suomessa? Väärän väristen ikkunoiden aiheuttamaa vahingon määräähän ei voi spesifisti mitata millään mittarilla.
Ikkunat ovat teknisesti muuten juuri sellaiset kuin hallitus tarkoitti ja siis teknisesti täysin kelvot.
Tässä jäi tietysti toteennäyttämättä sekin, että onko konsultti aiheuttanut vahinkoa tuottamuksellisesti, mutta ei välitetä siitä. Kysymys on, voiko tällaisen aineettoman "vahingon" korvaussummaa määritellä mitenkään ja voiko korvausvastuu vaaditusta 10 000 eurosta langeta konsultille, mikäli hänen toimintansa katsottaisiin tuottamukselliseksi?
Taloudellista vahinkoa yhtiölle ei aiheutunut, koska ikkunat asennettiin hallituksen päätöksellä paikalleen sellaisenaan ja urakoitsija toimitti sekä asensi ne urakkasopimuksessa sovitulla hinnalla.
Esimerkki:
Taloyhtiö haluaa hankkia uudet ikkunat.
Hankintaa varten on palkattu rakennusalan konsultti, joka hoitaa hankintaan liittyvät tehtävät.
Ikkunatoimittaja saadaan valituksi, laaditaan urakkasopimus. Hallitus haluaa tarkentaa tiettyjä yksityiskohtia ennen kuin ikkunat menevät valmistuksen.
Konsultti saa puhelun, jossa hallitus ilmoittaa tälle, että ikkunakarmien värin tulee olla ikkunavalmistajan värikartan mukainen "gro".
Konsultti ilmoittaa tiedon eteenpäin urakoitsijalle ja taloyhtiön tontille päsähtääkin 2 kuukauden kuluttua asennusvalmis ikkunakuorma. Ikkunoiden karmit ovat harmaat.
Pidetään työmaakokous jossa hallitus totetaa, että ikkunat ovat väärän väriset. Piti olla vihreät.
Urakoitsija näyttää tilausta, että kyllä täällä grå lukee. Ihan oikea väri. Ei ole väärä.
Hallitus moittii konsulttia. Piti olla vihreät!
Konsultti kertaa tapahtumat: on saanut tiedon puhelimessa ja välittänyt sen sellaisenaan eteenpäin.
Käy ilmi, että värikartassa on sekä väri "grå", että "gron", harmaa ja vihreä.
Ikkunaurakoitsija ilmoittaa, että ikkunat ovat tilauksen mukaiset, ja jos tilaaja haluaa, ne voidaan vaihtaa uusiin eri värisiin 100 000 euron korvausta vastaan.
Hallitus päättää hätäkokouksessaan pitää harmaat ikkunat ja ne asennetaan paikalleen. Ylimääräistä 100 000 ei olisi laittaa mokoman virheen vuoksi. Lainaa pitäisi hakea ja saada yhtiökokouksen siunauskin asialle.
Hallitus laatii myöhemmin konsultille reklamaation, jossa vaaditaan korvausta esteettisen haitan aiheuttamisesta 10 000 euroa.
Voiko tällaisen aineettoman vahingon vahingonkorvausvaade menestyä suomessa? Väärän väristen ikkunoiden aiheuttamaa vahingon määräähän ei voi spesifisti mitata millään mittarilla.
Ikkunat ovat teknisesti muuten juuri sellaiset kuin hallitus tarkoitti ja siis teknisesti täysin kelvot.
Tässä jäi tietysti toteennäyttämättä sekin, että onko konsultti aiheuttanut vahinkoa tuottamuksellisesti, mutta ei välitetä siitä. Kysymys on, voiko tällaisen aineettoman "vahingon" korvaussummaa määritellä mitenkään ja voiko korvausvastuu vaaditusta 10 000 eurosta langeta konsultille, mikäli hänen toimintansa katsottaisiin tuottamukselliseksi?
Taloudellista vahinkoa yhtiölle ei aiheutunut, koska ikkunat asennettiin hallituksen päätöksellä paikalleen sellaisenaan ja urakoitsija toimitti sekä asensi ne urakkasopimuksessa sovitulla hinnalla.
Viimeksi muokattu:
