Tjoo-op. Asia hieman jäänyt tässä pienemmälle huomiolle, kun tuli koiranpentu taloon ja muutenkin tuo lätäkkö kellarista katosi. Mutta vastaillaas ny.
Joo, just sellainen. Vähän niinku tää, tollainen taipuisa ja hauska:
Taitaapa olla juurikin tuollaista härmätuotetta se.
Tämän perusteella noiden sateiden ja erittäin kosteiden säiden ja irroneen kaatoputken jälkeen, pari lätäkköä kellarissa ei tosiaan kuulosta enää pahalta. Sekin vaikutti asiaan, kun siellä oli sellainen kuntosaleilta tuttu paksu kokolattiamatto betonin päällä kera styroksieristyksen. Se vesi päässy sieltä alta mihkään. Se kun poistettiin, niin johan alkoi kuivua.
Toisessa kellaritilassa on laminaattia, joka on myös poistolistalla, kunhan ehdin. Eihän sekään hengitä...
Ok, huojentava tieto!
Ok.
OK! Ei niistä kyl muuta ilmaantunutkaan kuin ko. tilan ilman keskivertokosteus. Asuinkerroksessa n. 35 %, asuinkerroksenv essassa noin 40 %, kellarissa 50-55%.
OK.
Pidetään mielessä ja Forumilla.
Tarkentava kysymys. Onko "helvetin hyvä" tässä tapauskessa sarkasmia, joka tarkoittaa että tosi paska homma vai sillai, et oikein mainoi juttu! Avokkaan kanssa lisäsuunniteltiin meinaan, että vedettään sähköinen lattialämmitys tohon tilaan, mihin vettä nyt tulee ja uus valu päälle? Onko tämä hyvä vai huono?
Mittailin. En osannut tulkita, jatkoin elämääni toistaiseksi onnellisena.
Kamerat hajalla.
Kötöstysliitosta ei löytyny sanakirjasta, mutta onko nyt tilanne se, että katolta tulevaan syöksytorveen on liitetty jostain viemäriputkesta *torvi*, jolla vesi johdetaan muutaman metrin päähän talon seinustalta, kauemmas pihalle?
Joo, just sellainen. Vähän niinku tää, tollainen taipuisa ja hauska:
Jos se *home* esiintyy betoni- tai tiilipinnalla, se on ns. kalkkihärmää, ei hometta lain. Tiilen saumoista ja betonista erittyy veden mukana erinäisiä sementin suoloja ja kalkkia, joka muodostaa siihen pinnalle tollaista valkoista. Aluksi se on lähinnä ohutta värjäytymää mutta kehittyy kyllä ajan myötä ihan sellaisesksi paksuksi "hilseeksi".
Tavara itsessään ei ole millääntapaa vahingollista ja sen saa harjaamalla pois.
Taitaapa olla juurikin tuollaista härmätuotetta se.
En tiedä osaako joku rintamamiestaloexPertti sanoa, mutta mä voin omalta osaltani ilmaista tässä, että jos se sun rintsikan alakerta on pääosin kiveä (niinku olis teknisesti ja rakennusfysikaalisesti katsoen parasta), ei tollaset kertaluonteiset kostumiset haittaa mitään. Appiukkoni rintsikan kellariin tulee joka kevät lumien sulaessa pari senttiä vettä lattioille, mutta ei se mitään aiheuta, kun ei siellä ole mitään mätänevää. Betonilattiat ja betoniseinät. Ukko pumppaa veden sellasesta lattiaan tehdystä kuopasta pois ja asia on taas kunnossa. Eihän se kivaa ole, jos lattialla on sentti vettä kerran vuoteen, mutta ei ole viitsinyt moisen takia ryhtyä salaojaremppoihin.
Nuan yleisesti tässä maassa on pirusti rintsikoita, joiden kellarin seinien alaosat ja lattia on jatkuvasti 99...100% kosteudessa, ja ne on ollu sitä yli 60 vuotta. Ei siitä kannata eikä tarvitse olla kauhean huolissaan. Niin kauan kun kellaria ei ole rakennusfysikaalisessa mielessä "remontoitu pilalle" mm. vuoraamalla ulkoseinät eristeillä ja rakennuslevyillä ja levittelemällä huoneiden lattioille muovimattoa. Sen jälkeen rakenteiden tulee nimittäin oikeasti toimia niin, ettei sisäsuuntaan pukkaa kosteutta sen puoleen alhaalta kuin sivultakaan. Muuten on totaalinen homepommi kypsymässä.
Tämän perusteella noiden sateiden ja erittäin kosteiden säiden ja irroneen kaatoputken jälkeen, pari lätäkköä kellarissa ei tosiaan kuulosta enää pahalta. Sekin vaikutti asiaan, kun siellä oli sellainen kuntosaleilta tuttu paksu kokolattiamatto betonin päällä kera styroksieristyksen. Se vesi päässy sieltä alta mihkään. Se kun poistettiin, niin johan alkoi kuivua.
Toisessa kellaritilassa on laminaattia, joka on myös poistolistalla, kunhan ehdin. Eihän sekään hengitä...
No ei se sieltä rintamamiestalon kellarista haitallisissa määrin ykköskerroksen runkoon kyllä nouse.
Joku 70-luvun talo on ihan eri juttu, jossa perustukset on lähes yhtä korkeella kuin seinän alaosa.
Ok, huojentava tieto!
Suunnitelmia on tietty hyvä olla. Oikeat liikkeet on nyt kyseessä tässä.
4. Kaivaa talon ympäri vaan kun kerran ryhtyy.
Ok.
Älä vaivaa ittees sillä kosteusmittauksella.
Se on tulkinnan osalta semmosten puuhaa, joka osaa niistä tuloksista oikeasti tehdä johtopäätöksiä.
*tuuppaa*
OK! Ei niistä kyl muuta ilmaantunutkaan kuin ko. tilan ilman keskivertokosteus. Asuinkerroksessa n. 35 %, asuinkerroksenv essassa noin 40 %, kellarissa 50-55%.
Kannattaa tosiaan kaivaa se talo ympäri eikä paikata salaojitusta paikallisesti, kuten tuolla ylempänä meinasit.
OK.
Isodrän/Fuktisol on kellarin seinärakenteen/perusmuurin fysikaalisen toiminnan kannalta paras ratkaisu. Googlettamalla löytyy kosolti aiheesta.
Pidetään mielessä ja Forumilla.
Kuulostaa helvetin hyvältä.
Älkää vaan vuoratko sitä kellarianne pilalle missään sisustusinnossanne. Mahdollisimman yksinkertainen rakenne (=betoni) toimii parhaiten kellarissa. Eikä betonirakenteiden kastuminen/märkyys haittaa oikeasti mitään.
Tarkentava kysymys. Onko "helvetin hyvä" tässä tapauskessa sarkasmia, joka tarkoittaa että tosi paska homma vai sillai, et oikein mainoi juttu! Avokkaan kanssa lisäsuunniteltiin meinaan, että vedettään sähköinen lattialämmitys tohon tilaan, mihin vettä nyt tulee ja uus valu päälle? Onko tämä hyvä vai huono?
Jääräpää jos olet niin mittaile ny sitten. Älä vaan ala tulkitsemaan niitä mittauslukemia.
Mittailin. En osannut tulkita, jatkoin elämääni toistaiseksi onnellisena.
Kuva olis tietty foto.
Kamerat hajalla.