Rallikuskien vaatimattomuus

[carl]

Vähän pohdintaa tästä laajasti tunnetusta ilmiöstä koko lajin historian ajalta. Rallikuljettajia on perinteisesti pidetty vaatimattomina, reiluina "jalat maassa"-tyyppeinä, jotka eivät tee itsestään suurta numeroa varsinkin verrattuna F1-kuljettajiin, joita taas pidetään melkeinpä vastakohtana tälle. Ajatuksia, mistä tämä johtuu?
Onko tämä jonkinlainen perinne, jossa aina tulevat rallisukupolvet ottavat esimerkkiä vanhemmista kuljettajista vai hakeutuuko tietyntyyppiset luonteet tämän lajin pariin? Ainahan tietysti poikkeuksia löytyy niin rallissa kuin formuloissakin, mutta suorastaan hämmästyttävän monen kuljettajan kohdalla tämä perinteinen kaava toteutuu vuodesta toiseen.
Tänne voi laittaa myös esimerkkitapauksia eri kuljettajien kohdalla, julkisuudesta tunnettuja tapahtumia tai omakohtaisia kokemuksia.
Heti ensimmäisenä tulee mieleen Bruno Thiry, vuoden 1995 Jyväskylän Suurajot ja Hassin EK:n ikävä onnettomuus. Voi tietysti tuntua itsestään selvältä, että tuollaisen onnettomuuden jälkeen kuka tahansa on järkyttynyt, mutta tarkemmin mietittynä Thiryn toiminta oli kyllä todella inhimillistä ja epäitsekästä. Vaikka ralliautoissa on turvavarusteet, niin ei välttämättä jokaisella ihmisellä olisi kanttia kääntää n.100km/h vauhdista autoa empimättä metsään, välttääkseen törmäyksen katsojaan. Turvavarusteista huolimatta siinä on silti omakin loukkaantuminen hyvin mahdollista. Ja vaikka Thiry ei onnettomuuteen syyllinen ollutkaan, silti hän oli haastattelussa aidosti pahoillaan ja järkyttynyt onnettomuudesta.

Toinen tapaus; Puolan MM-ralli 2016. Ott Tänak ajaa elämänsä kisaa ja on lähellä ottaa uransa ensimmäisen MM-voiton. Viime metreillä hän menettää pelin rengasrikkoon ja putoaa toiseksi. Virolainen on viimeisen pätkän maalissa aivan murtunut ja kävelee kauas autosta itkemään. Sebastien Ogier ja muut kuljettajat rientävät paikalle lohduttamaan ja kantavat Tänakin kultatuolissa takaisin autolleen. Tämäkin tapaus hyvä esimerkki epäitsekkyydestä ja reilusta, inhimillisestä käytöksestä.

 

[Antti82]

Osittain ero johtuu varmasti ihan lajien historiasta: Formula ykkösiä ovat harrastaneet miljonäärit ja aateliset, rallia maajussit. Formuloita ei ole koskaan voinut ajaa persaukinen, vaan jostain on pitänyt tulla miljoonia, rallia sen sijaan pääsee harrastamaan autonraadolla jota itse korjataan. Sittemmin molempia lajeja on myös markkinoita näillä lähtökohdilla. Formuloissa kuvataan glamouria ja säihkettä, rallissa jengiä kaivamassa autoa hangesta.

Sitten eroa tekee varmasti näkyvyys, kärjistäen F1 näkyy kaikkialla, ralli lähinnä Suomessa. On helpompi olla nöyrä kun kukaan ei tunnista.

Mitä tulee viimeiseen ja kuskien keskinäisiin väleihin, niin on varmasti helpompi pysyä kaverina kun kisassa ei fyysisesti koskaan kohdata. Ei tule kiilaamisia ja muita toimia mitkä aiheuttavat pahaa verta.

 

[Sörsselsön]

Tänne voi laittaa myös esimerkkitapauksia eri kuljettajien kohdalla, julkisuudesta tunnettuja tapahtumia tai omakohtaisia kokemuksia.

Walesin 2005 tapahtumista mainittava Sebastien Loebin ratkaisu. Olisi voittanut kisan ja ratkaissut sillä 2. peräkkäisen mestaruuden. Mies kuitenkin otti ennemmin 2min aikasakon koska ei halunnut voittaa mestaruutta noinkin surullisen lopputuloksen takia.

 

[Pärre]

Mielenkiintoinen aihe. Ainakin toistaiseksi nuo mainitsemasi piirteet ovat säilyneet ralliautoilun lajikulttuurissa. Miten lie sitten tulevaisuudessa? Kova kilpailu tuo joskus esille niitä vähemmän ritarillisia piirteitä ja kun riittävän moni huomaa, että "käyhän tämä näinkin", häikäilemättömyys ja kärjistynyt oman edun ja glorian tavoittelu seljättää ritarillisuuden 6-0. Kehtaisiko tätä tuoda esiin? Noh......ralliautoilun alkuperäiset tähdet olivat pääosin suomalaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia, ja heistä suurin osa varsin maanläheistä rentoa porukkaa. Kyllä se jättää jälkensä lajikulttuuriin. Saatan olla väärässäkin?

 

[AnttiL]

En tiedä liittyykö suoraan vaatimattomuuteen, mutta rallissa ei koskaan ajeta konkreettisesti toisia vastaan, vaan ainoastaan kelloa vastaan. Radalla toisten ohittamiset, perässä ajamiset ja törmäykset aiheuttavat usein skismaa (toki rallissakin tunteet kuumenee helposti jos joutuu ajamaan toisen pölyssä). Rallikuskit on usein hyviä kavereita keskenään yli tallirajojen (tuoreimpana esimerkkinä Tänak ja Ogier, jotka lentävät samalla lentokoneella ralleihin edelleen).

 

[AnttiL]

Noh......ralliautoilun alkuperäiset tähdet olivat pääosin suomalaisia, ruotsalaisia ja englantilaisia, ja heistä suurin osa varsin maanläheistä rentoa porukkaa. Kyllä se jättää jälkensä lajikulttuuriin. Saatan olla väärässäkin?

Ranskalaisia ei pidä unohtaa. Tässä on muuten myytti, jota tv-selostajatkin toistelee, mutta jos katsoo kauden 1973 kisoja niin ranskalaiset on voittaneet niin soralla kuin asvaltilla.

 

[Pärre]

Ranskalaisia ei pidä unohtaa. Tässä on muuten myytti, jota tv-selostajatkin toistelee, mutta jos katsoo kauden 1973 kisoja niin ranskalaiset on voittaneet niin soralla kuin asvaltilla.

Merde! Ranskalaisia ei sovi unohtaa, vaikka on tässä ollut jokunen vuosi kun ranskalaisia on tullut liiankin paljon muistettua

 

[carl]

Osittain ero johtuu varmasti ihan lajien historiasta: Formula ykkösiä ovat harrastaneet miljonäärit ja aateliset, rallia maajussit. Formuloita ei ole koskaan voinut ajaa persaukinen, vaan jostain on pitänyt tulla miljoonia, rallia sen sijaan pääsee harrastamaan autonraadolla jota itse korjataan. Sittemmin molempia lajeja on myös markkinoita näillä lähtökohdilla. Formuloissa kuvataan glamouria ja säihkettä, rallissa jengiä kaivamassa autoa hangesta.

Sitten eroa tekee varmasti näkyvyys, kärjistäen F1 näkyy kaikkialla, ralli lähinnä Suomessa. On helpompi olla nöyrä kun kukaan ei tunnista.

Mitä tulee viimeiseen ja kuskien keskinäisiin väleihin, niin on varmasti helpompi pysyä kaverina kun kisassa ei fyysisesti koskaan kohdata. Ei tule kiilaamisia ja muita toimia mitkä aiheuttavat pahaa verta.

Hyviä pohdintoja. Luulen, että vaatimattomuuden kulttuurin ovat aloittaneet etenkin suomalaiset, joille nämä piirteet ovat varsin tyypillisiä. 60-luvulta lähtien mm. herrasmiehet Lampinen, Aaltonen, Mäkinen ja kumppanit ovat olleet monen idoleita ja heidän tavoistaan ovat alkaneet seuraavat sukupolvet ottamaan mallia. Jopa ranskalaiset ovat hiukan omaksuneet tämän tyylin, vaikka vaatimattomuus ja ranskan kansalaisuus ei kuulostakaan ihan tyypilliseltä yhdistelmältä. Mutta onhan esim. Loeb varsin epätyypillinen ranskalainen, ainakin mitä julkisuudessa hänestä nähdään.
Eräs tyypillinen ilmiö oli joskus 70-80-luvulla Suurajojen nuotituksissa ja testeissä, että suomalaiset huippukuljettajat tutustuivat reitin varren maatilojen asukkaisiin ja joka vuosi poikkesivat jopa kahvilla jutustelemassa heidän kanssaan. Ari Vatanen kunnostautui tässä erityisen hyvin. Taisi sellainenkin tarina olla jossain, että Ounissa Kakariston risteyksen maatalossa leivottiin mustikkapiirakkaa varta vasten, kun Vatanen ja Toivonen poikkesivat kahville. Tuohon aikaan nuotitus oli muutenkin aika puuduttavaa hommaa, kun reittiä tahkottiin kolmekin viikkoa putkeen. Pienet sosiaaliset juttutuokiot metsän keskellä olivat varmaan ihan tervetullut piristys kuskeillekin.

 

[AnttiL]

Hyviä pohdintoja. Luulen, että vaatimattomuuden kulttuurin ovat aloittaneet etenkin suomalaiset, joille nämä piirteet ovat varsin tyypillisiä. 60-luvulta lähtien mm. herrasmiehet Lampinen, Aaltonen, Mäkinen ja kumppanit ovat olleet monen idoleita ja heidän tavoistaan ovat alkaneet seuraavat sukupolvet ottamaan mallia. Jopa ranskalaiset ovat hiukan omaksuneet tämän tyylin, vaikka vaatimattomuus ja ranskan kansalaisuus ei kuulostakaan ihan tyypilliseltä yhdistelmältä. Mutta onhan esim. Loeb varsin epätyypillinen ranskalainen, ainakin mitä julkisuudessa hänestä nähdään.
Eräs tyypillinen ilmiö oli joskus 70-80-luvulla Suurajojen nuotituksissa ja testeissä, että suomalaiset huippukuljettajat tutustuivat reitin varren maatilojen asukkaisiin ja joka vuosi poikkesivat jopa kahvilla jutustelemassa heidän kanssaan. Ari Vatanen kunnostautui tässä erityisen hyvin. Taisi sellainenkin tarina olla jossain, että Ounissa Kakariston risteyksen maatalossa leivottiin mustikkapiirakkaa varta vasten, kun Vatanen ja Toivonen poikkesivat kahville. Tuohon aikaan nuotitus oli muutenkin aika puuduttavaa hommaa, kun reittiä tahkottiin kolmekin viikkoa putkeen. Pienet sosiaaliset juttutuokiot metsän keskellä olivat varmaan ihan tervetullut piristys kuskeillekin.

Niin, ja sille mustikkapiirakkatuokiolle oli myös aikaa, kun oli se kuukausi nuotitusta putkeen. Nyt jos poikkeat kahville niin koko reittiä ei ehdi nuotittaa. Vatanenhan näitä muisteli VM:n Suurajo-Oppaiden pätkäesittelyissä.

 

[henkka_ok]

Niin, ja sille mustikkapiirakkatuokiolle oli myös aikaa, kun oli se kuukausi nuotitusta putkeen. Nyt jos poikkeat kahville niin koko reittiä ei ehdi nuotittaa. Vatanenhan näitä muisteli VM:n Suurajo-Oppaiden pätkäesittelyissä.

Ja kun niitä pätkiä on hangattu "harjoitusautoilla" aika reilua kyytiä öisin, niin on mahtanut olla ihan fiksua käydä pitämässä hyviä suhteita yllä päiväsaikaan.

 

[Pärre]

Samaa tendenssiä on muuten havaittavissa myös 2-pyöräpuolella. Johtuukohan tämä kaikki sorasta ja rupularenkaista?

 

[carl]

Pari melko tunnettua tapausta tuli taas mieleen:
*Mads Östberg Jyväskylässä 2009? luisui pitkäksi talon pihaan ja pyyteli maalissa anteeksi ralliradion välityksellä talon omistajilta, kun kaatoi heiltä pihasta marjapuskia.

*Mikko Hirvonen ajoi testeissä postilaatikon kumoon. Kyseisessä laatikossa oli juuri postissa tullut digikamera, joka lensi kaaressa pitkälle metsikköön säpäleiksi. Mikko hommasi reiluna miehenä tilalle uuden omaan (tai tallin) piikkiin.
Vähän vastaava tapaus sattui myös Kankkuselle Korsikan nuotituksissa, tosin vähän isommassa mittakaavassa. Mutkaisella vuoristotiellä eteen ilmestyi yhtäkkiä hitaasti ajava auto, matkailuvaunu perässään. Kankkunen täräytti suoraan läpi vaunun seinästä. Myöhemmin kun kyseinen ranskalainen pariskunta palasi kotiinsa, odotti pihassa tuliterä, edellistä parempi asuntovaunu. Kustannukset hoiti omatoimisesti J.Kankkunen.

 

[BudLightJaguar]

Samaa tendenssiä on muuten havaittavissa myös 2-pyöräpuolella. Johtuukohan tämä kaikki sorasta ja rupularenkaista?

Tämäpä kanssa. Enskan maailmanmestarit saavat suht rauhassa työnnellä ostoskärryjään Prismassa, MotoGP:n vastineilla tilanne lienee eri.

Osittain ero johtuu varmasti ihan lajien historiasta: Formula ykkösiä ovat harrastaneet miljonäärit ja aateliset, rallia maajussit. Formuloita ei ole koskaan voinut ajaa persaukinen, vaan jostain on pitänyt tulla miljoonia, rallia sen sijaan pääsee harrastamaan autonraadolla jota itse korjataan.

Ja ennen muutosprosenttirajoja taisi olla suht normaalia, että niillä samoilla 1-ryhmän (ehkä jopa 2-ryhmän) peleillä joilla ajettiin viikonloppuna ralli, mentiin sitten taas maanantaina töihin.

 

[nordic man]

Pari melko tunnettua tapausta tuli taas mieleen:
*Mads Östberg Jyväskylässä 2009? luisui pitkäksi talon pihaan ja pyyteli maalissa anteeksi ralliradion välityksellä talon omistajilta, kun kaatoi heiltä pihasta marjapuskia.

*Mikko Hirvonen ajoi testeissä postilaatikon kumoon. Kyseisessä laatikossa oli juuri postissa tullut digikamera, joka lensi kaaressa pitkälle metsikköön säpäleiksi. Mikko hommasi reiluna miehenä tilalle uuden omaan (tai tallin) piikkiin.
Vähän vastaava tapaus sattui myös Kankkuselle Korsikan nuotituksissa, tosin vähän isommassa mittakaavassa. Mutkaisella vuoristotiellä eteen ilmestyi yhtäkkiä hitaasti ajava auto, matkailuvaunu perässään. Kankkunen täräytti suoraan läpi vaunun seinästä. Myöhemmin kun kyseinen ranskalainen pariskunta palasi kotiinsa, odotti pihassa tuliterä, edellistä parempi asuntovaunu. Kustannukset hoiti omatoimisesti J.Kankkunen.

Nämä on kyllä hienoja ja hyvää mieltä tuovia tarinoita. Molemmista suomalaisista välittyi toki aito ja mukava fiilis itselle lyhyen tapaamisenkin aikana. Uskon myös Östbergin olevan samaa luokkaa, en ole vain ikinä hänen kanssaan edes sanaa vaihtanut.

 

[Pärre]

Eipä silti, ja vaikka nyt kurvataankin sileille gummeille, kyä mua lämmittää eräiden ratakuskienkin toimet ja kannanotot. Siinä on oma hienoutensa kun käyttää asemaansa ja laajalle kuuluvaa ääntänsä (ja fyffeä) auttaakseen niitä, joilla on syystä tai toisesta nihkeämpää.

 

[carl]

Eipä silti, ja vaikka nyt kurvataankin sileille gummeille, kyä mua lämmittää eräiden ratakuskienkin toimet ja kannanotot. Siinä on oma hienoutensa kun käyttää asemaansa ja laajalle kuuluvaa ääntänsä (ja fyffeä) auttaakseen niitä, joilla on syystä tai toisesta nihkeämpää.

Kyllä sitä poikkeuksia ratapuoleltakin löytyy. Vaikka rallikuskeista pitikin keskustella, niin pakko silti laittaa esimerkki F1-puolelta Daniel Ricciardon hienosta toiminnasta;
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/fani-julkaisi-sydanta-riipaisevan-kuvan-kiusaamisen-seurauksista-sitten-tuli-f1-tahden-yllattava-yhteydenotto/8170402#gs.7oojop

 

[carl]

Palataan takaisin rallikuskien puolelle;
Vaikka Thierry Neuville ei mikään malliesimerkki olekaan reilusta ja vaatimattomasta rallikuskista, niin tällaiset jutut on hienoa luettavaa. Pieni juttu Neuvillelle, mutta tarinan pikkupojalle varmasti iso juttu:

https://www.rallit.fi/rallitahti-jarjesti-ikimuistoisen-hetken-pikkupojalle-videosta-huikea-hitti/