Rallin B-ryhmä jutustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mjk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ja jonkinlainen maistiainenhan tästä olisi ollut mahdollista saada silloin Korsikalla 1986. Okei, Didi oli liikkeellä Metrolla, joka ei tietysti mistään päin ollut S4:n kaltainen hirviö, mutta kovaa Auriol olisi varmasti mennyt ellei 6R4:n kone olisi poikinut jo ykkösen maalissa (Didier oli muuten pätkällä kaikesta huolimatta 10. nopein, vaikka Metron meno lähes kaikissa saatavilla olevissa klipeissä onkin jo aika tukkoista). Jos ajatellaan minkälaista jälkeä yhdistelmä Auriol+Metro teki Ranskan sarjassa 1986, niin kyllä kaikki mahdollisuudet olisivat olleet olemassa, että Didi olisi ollut ainakin Chatriot'n ja Alenin edellä. Miten lähelle Biasionia ja Sabya kyyti olisi sitten riittänyt... sitä voidaan spekuloida. Mene ja tiedä-osastoa.
 
1egOtFB.jpg


Salosen ja Harjanteen tunnelmia Peugeot-ajan alkuvaiheilta. Kertomus Portugalista on kieltämättä puistattava, joskaan ei toki missään mielessä yllättävä.



YM8RBsI.jpg

VM 4/85
 
Miksi Balestre FISA:n johtajana ei tehnyt Portugalin suhteen mitään? Miksi se ylipäätään sai järjestää mm-rallin, kun yleisön ja järjestäjien käytös ja asenne oli tuota tasoa. Maalla ei ollut omaa huippukuskia, eikä se autoteollisuuden kannalta nyt kovinkaan iso markkina-alue ole.
 
Kemper sanoi:
Miksi Balestre FISA:n johtajana ei tehnyt Portugalin suhteen mitään? Miksi se ylipäätään sai järjestää mm-rallin, kun yleisön ja järjestäjien käytös ja asenne oli tuota tasoa. Maalla ei ollut omaa huippukuskia, eikä se autoteollisuuden kannalta nyt kovinkaan iso markkina-alue ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pöydän alta jaettu raha Balestren fikkaan?
giphy.gif
 
Kemper sanoi:
Miksi Balestre FISA:n johtajana ei tehnyt Portugalin suhteen mitään? Miksi se ylipäätään sai järjestää mm-rallin, kun yleisön ja järjestäjien käytös ja asenne oli tuota tasoa. Maalla ei ollut omaa huippukuskia, eikä se autoteollisuuden kannalta nyt kovinkaan iso markkina-alue ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Portugalin rallin isähahmo ja kilpailunjohtaja César Torres oli Balestren hyvä kaveri ja ehkä myös Balestren tärkein taustatuki FISA:ssa. Torres oli jo mukana auttamassa Balestrea muodostamaan kattojärjestön uuteen uskoon FISA:ksi (1978) ja otti sitten varapresidentin paikan Balestren kakkosmiehenä.

Eli käytännössä Portugalin paikka sarjassa oli siihen aikaan täysin kiveen hakattu...oli sitten järjestelyt hoidettu millä lailla tahansa, ei mitään väliä. Täytyy muistaa, että samaan aikaan pieni Portugali sai myös F1-kisan järjestettäväkseen (1984-1996). Tämäkin varmasti suurelta osin Torresin suhteiden ansiosta. Torres oli suosikki FIA:n presidentiksi Balestren manttelinperijäksi, mutta suostui kuitenkin sitten lopulta toimimaan Max Mosleyn varapresidenttinä.

Torres kuoli syöpään 1997 ja sen koommin ei olekaan sitten F1-kisaa Estorilissa nähty. Rallikin jäi hetkeksi tauolle muutama vuosi Torresin kuoleman jälkeen ja palasi takaisin täysin erilaisena. Nyt vasta taas ihan viime vuosina on palattu ajamaan takaisin pohjoisen legendaarisille pätkille.
 
Viimeksi muokattu:
Ayrton-Ana sanoi:
Portugalin rallin isähahmo ja kilpailunjohtaja César Torres oli Balestren hyvä kaveri ja ehkä myös Balestren tärkein taustatuki FISA:ssa. Torres oli jo mukana auttamassa Balestrea muodostamaan kattojärjestön uuteen uskoon FISA:ksi (1978) ja otti sitten varapresidentin paikan Balestren kakkosmiehenä.

Eli käytännössä Portugalin paikka sarjassa oli siihen aikaan täysin kiveen hakattu...oli sitten järjestelyt hoidettu millä lailla tahansa, ei mitään väliä. Täytyy muistaa, että samaan aikaan pieni Portugali sai myös F1-kisan järjestettäväkseen (1984-1996). Tämäkin varmasti suurelta osin Torresin suhteiden ansiosta. Torres oli suosikki FIA:n presidentiksi Balestren manttelinperijäksi, mutta suostui kuitenkin sitten lopulta toimimaan Max Mosleyn varapresidenttinä.

Torres kuoli syöpään 1997 ja sen koommin ei olekaan sitten F1-kisaa Estorilissa nähty. Rallikin jäi hetkeksi tauolle muutama vuosi Torresin kuoleman jälkeen ja palasi takaisin täysin erilaisena. Nyt vasta taas ihan viime vuosina on palattu ajamaan takaisin pohjoisen legendaarisille pätkille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos. Tämä selittääkin oikeastaan kaiken. Siellä ovat Balestre ja Torres sangriakannun äärellä vähän sopineet asioista.
 
Mennään taas karskisti ohi B-ryhmän aikaikkunan, mutta olkoot. Tietokilpailukysymys-ketjussa sivuttiin Portugalin rallia 1981 ja ainakin itseltäni on jäänyt tyystin huomiotta, että tulosten takaa löytyy ihan mielenkiintoisia tapahtumia. Lopulta kisan voitto meni tunnetusti alussa sählänneelle Alenille yhdeksän minuutin erolla Toivoseen, mutta vielä kisan kolmannelle lenkille lähdettäessa kärjessä oli Mikkola ja toisena paahtoi Vatanen. VM:n kisaraportin mukaan tässä vaiheessa suomalaisleirissä jo vähän vitsailtiinkin, että Safarissa tulee hankaluuksia pitää samasta suoritustasosta kiinni, kun Ruotsissa oli napattu kolmoisvoitto ja nyt oli neloisvoitto ikään kuin tarjottimella. Noh, eipä tarvinut sitä kauaa murehtia, kun kolmannen lenkin alkupätkillä (EK26) Hannun Audista laukesi moottori. Näin Ari näytti olevan vastustamattomasti matkalla voittoon, mutta heti seuraavalla pätkällä tapahtui jotain, mitä VM kutsuu "käsittämättömäksi kömmähdykseksi"; Ari vetää helpossa paikassa pihalle eikä Escortia saada enää takaisin tielle. Näin johtoon nousee vuorostaan Markku, mutta takaa tulee Henkka vieläkin kovempaa. Eroa miesten välillä on enää kaksi sekuntia, kun Talbotin vetoakseli katkeaa ja Henkka menettää kymmenen minuuttia. Jos oli hurja temppu Henkalta edellisenä syksynä voittaa Hannu RAC:ssa, niin ihan samaa sarjaa olisi ollut kyllä Markun kengittäminen Portugalissa.
 
DC sanoi:
Stigun RS200 hyytyi kisan nelospaikalta la-aamun ekalle pätkälle, EK12. Saman pätkän jälkeenhän kisan kärjestä putosi pois myös Henkka. Blomqvistilla oli ajassaan ilmeisesti rasitteena jonkin verran AT-pisteitä perjantailta, sillä puhtaasti pätkäaikojen perusteella hänen olisi pitänyt olla kisassa toisena, 26 sekuntia Kankkusen edellä.

...

Muistan jostain lukeneeni sellaisen anekdootin, että pitkän seiskapätkän lähdössä Salonen totesi Harjanteelle, että "nyt vedetään Seppo minuutin pohjat". Harmi että jäi näkemättä.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://areena.yle.fi/audio/1-50514025

Uusin "Tomin nuoteista" ja Salosen muistelut. Aivan riemastuttavaa kuunneltavaa (tosin viimeinen n. puolituntinen vielä kuuntelematta). Timolla vaikuttaa olevan yksityiskohdat (autot, kisat, vuosiluvut) muistissa paremmin kuin monella aikalaisellaan.

Lisäksi tuossa tulee anektoodin vahvistuksen ohella eräänlainen selvyys tuohon yllä mainittuun Blomqvistin tilanteeseen Ruotsissa 1986. Pätkäaikojen perusteella Stigu olisi tosiaan ollut ensimmäisen päivän jälkeen toisena, mutta näemmä huollossa ennen Saloselle kohtalokasta seiskapätkää oli Fordiin jouduttu tekemään jotain isompaa remppaa, eikä Blomqvist ehtinyt omalla ajallaan pätkän lähtöön.
 
DC sanoi:
https://areena.yle.fi/audio/1-50514025

Uusin "Tomin nuoteista" ja Salosen muistelut. Aivan riemastuttavaa kuunneltavaa (tosin viimeinen n. puolituntinen vielä kuuntelematta). Timolla vaikuttaa olevan yksityiskohdat (autot, kisat, vuosiluvut) muistissa paremmin kuin monella aikalaisellaan.

Lisäksi tuossa tulee anektoodin vahvistuksen ohella eräänlainen selvyys tuohon yllä mainittuun Blomqvistin tilanteeseen Ruotsissa 1986. Pätkäaikojen perusteella Stigu olisi tosiaan ollut ensimmäisen päivän jälkeen toisena, mutta näemmä huollossa ennen Saloselle kohtalokasta seiskapätkää oli Fordiin jouduttu tekemään jotain isompaa remppaa, eikä Blomqvist ehtinyt omalla ajallaan pätkän lähtöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oli hyvä jakso kyllä. Salosen puhetyyli ja ulosanti on samanlaista kuin miehen yleinen olemus, letkeän rentoa. Häntä kuuntelee mielellään.
Pari stiplua siellä taisi tosin olla. Vuodet ja kilpailut menivät molemmilta vähän sekaisin. Kun muistelivat kautta 85 Suurajoja ja tuota kautta ylipäätään, niin taisi Timo sanoa, että Blunkka ajoi Jyskälässä kolmatta Peugeotia ja, että hän voitti tuona vuonna RAC-rallin. Nämä molemmat asiat toki tapahtuivat, mutta vuotta myöhemmin.
Ja Korsikan-86 muisteloissa puhuivat, että Henkan onnettomuuden jälkeen kaikki huippunimet olisivat vetäytyneet kisasta. Tässä sekoittivat Portugalin ja Korsikan keskenään. Portugalissa nimimiehet vetäytyivät yhteisellä päätöksellä sen katsojien henkiä vaatineen onnettomuuden jälkeen. Korsikalla Peugeot (Saby) jatkoi ihan normaalisti. Tai ei välttämättä normaalisti, mutta ajeli loppupätkät läpi. Lancia luonnollisesti vetäytyi Corte-Taverna pätkän tapahtumien jälkeen kisasta. Ja mitään voittoseremonioita ei luonnollisestikaan järjestetty.

Muutama huomio ja ajatus Salosen kaudesta 86. Hänhän sanoi ennen kauden alkua ja vielä kauden aikanakin, ettei edes yritä toista mestaruutta, eikä aja täyttä kautta. Ohjelmassa oli yhdeksän rallia. Oletataan, että Ruotsista olisi tullut voitto. Ja samoin Korsikalta. LIsätään pakettiin vielä hyvät sijoitukset Kreikasta ja Uudesta-Seelannista. Olisiko mieli voinut muuttua mm:n jahtaamisen suhteen. Olisiko tullut sellainen, "No hitto yritetään. kun kerran tarjolla on" - fiilis päälle. Toisaalta olisiko Jean Todt tässä tapauksessa pakotettu ottamaan tallimääräykset käyttöön, jotta Kankkunen ja Salonen eivät olisi syöneet toisiltaan pisteitä. Ja jos olisi, niin kumman hyväksi? In real life, kun Salosen kausi oli varsin epäonninen, Todt välttyi antamasta tallimääräyksiä. Niitä ei käytetty oikeastaan muualla kuin Jyskälässä, jossa tilanne jäädytettiin sunnuntaina Alenin ulosajon jälkeen.
 
Kolme tehdaskuskia ajoivat sen 86 Korsikan maaliin asti: Pösön Saby, Rellun Ragnotti ja Volkkarin Kenneth Eriksson. Syystä tai toisesta Rellun merkkimestaruuspisteistä ajava Renault Elf oli jo tuolloin vapaaehtoisesti siirtynyt A-ryhmän R11 kalustoon ja jättänyt B-ryhmän R5 Turbot ja Maxi Turbot yksityistiimielle. Kakkoseksi Maxi Turbolla ajanut Chatriot ja Societe Diac eivät keränneet merkkimestaruuspisteitä. Tuossa kisassa oli muutes useampikin yksityiskuljettaja liikkeellä 205 T16:a Evo 1:lla. Syystä tai toisesta niitä ei riittänyt täkäläisille yksityiskuljettajille Suomalaisten yksityiskuljettajien B-ryhmäläiset oli yleensä vanhoja ur-Quattroja tai Nissanin RS:ia tai luokkaa Lada VFTS ja nimellisesi B-ryhmäläisiä BDA-Eskoja.
 
Don Vito sanoi:
Kakkoseksi Maxi Turbolla ajanut Chatriot ja Societe Diac eivät keränneet merkkimestaruuspisteitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä Renault tuosta Chatriot'n kakkostilasta sai pisteet - vaikka ei sillä valmistajien sarjan kannalta ollut toki mitään merkitystä. Tuolloin ei merkkipisteisiin vaadittu merkiltä erillistä ilmoittautumista MM-sarjaan saati tehtaan ilmoittajana olemista yksittäiseen kilpailuun.
 
Kemper sanoi:
Oli hyvä jakso kyllä. Salosen puhetyyli ja ulosanti on samanlaista kuin miehen yleinen olemus, letkeän rentoa. Häntä kuuntelee mielellään.
Pari stiplua siellä taisi tosin olla. Vuodet ja kilpailut menivät molemmilta vähän sekaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, oli siellä muutama kohta, mutta tässä heittäisin pallon enemmän Tuomisen suuntaan, jolla vaikutti olevan tulokset aika hukassa. Äkkiähän ne toki ewrc:stä tarkistaa, mutta ehkä keskustelua voisi ennemmin ohjata niin, että ne tulokset olisivat siinä pohjalla kuin että niiden muistelu jätetään tyystin vieraan varaan ja tarkistetaan sitten jos siltä sattuu tuntumaan.

Kemper sanoi:
Muutama huomio ja ajatus Salosen kaudesta 86. Hänhän sanoi ennen kauden alkua ja vielä kauden aikanakin, ettei edes yritä toista mestaruutta, eikä aja täyttä kautta. Ohjelmassa oli yhdeksän rallia. Oletataan, että Ruotsista olisi tullut voitto. Ja samoin Korsikalta. LIsätään pakettiin vielä hyvät sijoitukset Kreikasta ja Uudesta-Seelannista. Olisiko mieli voinut muuttua mm:n jahtaamisen suhteen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kyllä mestari itse vaikutti ainakin melko järkkymättömältä :D
 
Yksi usein väärinymmärretty asia Salosen urassa on, että tie 1985 mestaruuteen olisi auennut Vatasen Argentiinnan onnettomuuden myötä, mutta Salonen oli tuolloin jo pisteissä edellä ja Uudessa-Seelannissakin ajamalla nopeampi.

Yksi tutkimisen arvoinen asia olisi Salosen ja Kankkusen keskinäinen vauhti kaudella 1986. Nopeasti arvioiden näyttäisi että Salonen oli jatkuvasti nopeampi. Molemmilla toki oli teknisiä ongelmiakin. Salonen ajoi ulos Korsikalla ja San Remossa, Kankkunen Argentiinassa ja RAC:ssa.
 
AnttiL sanoi:
Yksi usein väärinymmärretty asia Salosen urassa on, että tie 1985 mestaruuteen olisi auennut Vatasen Argentiinnan onnettomuuden myötä, mutta Salonen oli tuolloin jo pisteissä edellä ja Uudessa-Seelannissakin ajamalla nopeampi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisäksi Uuden-Seelannin osalta monesti (kuten yllä mainitussa jaksossa sekä myöskin Superautojen Aika-videolla) puhutaan, miten kisa oli Salosen ja Vatasen tiukka kaksinkamppailu. Alussa Röhrl vei kisaa, kunnes osin saksalaisen rengasongelmien vauhdittamana Salonen nousi kärkeen. Kärkeen päästyään Timo kelasi ennen viimeistä päivää liki parin minuutin johdon Röhrilin ja itseasiassa Vatanen ohitti Walterin vasta kisan viimeisenä päivänä.

AnttiL sanoi:
Yksi tutkimisen arvoinen asia olisi Salosen ja Kankkusen keskinäinen vauhti kaudella 1986. Nopeasti arvioiden näyttäisi että Salonen oli jatkuvasti nopeampi. Molemmilla toki oli teknisiä ongelmiakin. Salonen ajoi ulos Korsikalla ja San Remossa, Kankkunen Argentiinassa ja RAC:ssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se San Remo taisi olla kauden 1986 ainoa puhtaasti "oma moka" Saloselta (Korsikan ohitustilanteen voi toki myös laittaa kuskin piikkiin tietyin varauksin). Niissä kisoissa, missä molemmat olivat mukana, taisi Salonen olla ajamalla nopeampi Montessa, Ruotsissa, Akropoliksessa, Suomessa ja RAC:ssa. Täytyy illalla katsoa U-Seelannin ja San Remon pätkäaikoja, että oliko Kankkunen niissä sitten niskan päällä.
 
Muistaakseni Kankkunen sanoo Tuplamestarit-videolla, että olivat San Remossa podiumilla kun tuli hylkäys koko tallille.

U-Seelannissa taas Salosella oli kolari siirtymällä, putosi kauas taakse ja sen jälkeen nousi viidenneksi. Kankkunen kyllä ajoi enemmän pohjia (16-6)
 
Kyllähän Salonen 99 % varmuudella olisi sen 85 mestaruuden vienyt ilman sitä Vatasen onnettomuuttakin. Se oli vain viimeinen piste iin päälle. Sanotaan näin, että onnettomuuden myötä Ari menetti mm-hopean. Uskon, että kyllä hän sen olisi klaarannut.
Mielestäni Salonen kärsii vähän samasta asiasta arvostuksen suhteen kuin muutamaa vuotta myöhemmin tuplamestaruuteen ajanut Biasion. Mestaruus sarjan ylivoimaisesti parhaalla autolla ilman oikeastaan minkäänlaista vastusta.
Ja toinen seikka tietysti se, että b-ryhmän loppumise ja Peugeotin vetäytymisen jälkeen meni (joutui?) alitehoiselle Mazdalle. Eli se aika todellisessa huipputallissa, jossa oli realistiset mahdollisuudet ajaa voitoista ja mestaruudesta jäi lopulta melko lyhyeksi.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös