Rallin B-ryhmä jutustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mjk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Abarth 037

bf35091a05.jpg

Eräs Lancia 037:n prototyyppejä.
Lisää kuviä täällä.
 
Itseäni on monasti ihmetyttänyt se seikka miten Kankun talliin on tuo s4 päätynyt kun ei itse koskaan sillä kilpaa ajanut. Normaalistihhan, ainakin tuohon aikaan en sitten tiedä nyky käytännöstä, maailman mestari sai voitto auton palkinnoksi. Johon kategoriaan näistä Kankkusen autoista mennee ainoastaan pösö. Onko hän sen ostanut keräily tarkoituksessa vai mikä on ollut ajatuksena. Lancialla ei vissiin tuota palkintoauto toimintaa juurikaan harrastettu vai muistanko oikein?

Varmaan aiemminkin ollut tässä ketjussa juttua tästä,Kankkusellahan on B-ryhmän vehkeistä ainakin myös Audi S1,eiköhän ne ole ihan keräilymielessä hankittu,ellei S4:ää ole sitten saatu palkkioina A-ryhmän aikaan tulleista mestaruuksista,vaikea mennä sanomaan :confused:
 
Varmaan aiemminkin ollut tässä ketjussa juttua tästä,Kankkusellahan on B-ryhmän vehkeistä ainakin myös Audi S1,eiköhän ne ole ihan keräilymielessä hankittu,ellei S4:ää ole sitten saatu palkkioina A-ryhmän aikaan tulleista mestaruuksista,vaikea mennä sanomaan :confused:

Kankkunen sai -91 mestaruusauton Lancialta, mutta en kyllä usko että tuo S4 mikään lahja on..
 
Kankkusen A-ryhmän kalustossa oli ainakin vuoden 1993 Celica ja vuoden 1996 Mitsu Lancer, jolla Mäkinen voitti mestaruuden. Vanhempaa autokalustoa oli sitten ainakin Escorttia ja Mirafioria
 
Kankkunen sai -91 mestaruusauton Lancialta, mutta en kyllä usko että tuo S4 mikään lahja on..

Muistaakseni Kankkuselta löytyvä Ferrari F40 oli Lancian lahja vuoden 1991 mestaruudesta, saattoi toki saada samalla mestaruusautonkin.
 
Jotenkin näin se meni, että Kankkunen ajoi 1987 Lancialla A-ryhmää. Ja sai sieltä kautta hankittua S4:sen jolla sitten Alamäen Matti ajeli osaksi vissiin Lancian tuella ja kun autolla ei enää crossia ajettu siirtyi se takaisin Kankkuselle. Vissiin oli Kankkusen omistama silloinkin kun Alamäki ajeli sama juttu vissiin Pösö kans.
 
Jotenkin näin se meni, että Kankkunen ajoi 1987 Lancialla A-ryhmää. Ja sai sieltä kautta hankittua S4:sen jolla sitten Alamäen Matti ajeli osaksi vissiin Lancian tuella ja kun autolla ei enää crossia ajettu siirtyi se takaisin Kankkuselle. Vissiin oli Kankkusen omistama silloinkin kun Alamäki ajeli sama juttu vissiin Pösö kans.

Alamäki on Wikipedian mukaan ajanut vuodet 1986-1987 Lancialla, mikä ei oikein sovi tähän kaavaan. Ellei vaihtanut jostain tuntemattomasta Lanciasta Kankkusen Lanciaan ensimmäisen kauden jälkeen.
 
Alamäki ajoi rallicross kauden 1986 sitä kaikkien tuntemaa keltaista neliveto Porschea, jonka kauden päätteeksi hukkasi Jokisen Maunolle. Kauden 1987 ajoi sitten sillä punaisella Delta S4:lla, joka päätyi muistaakseni Jarmo Lähteenmäelle.Kaudelle 1988 Matti vaihtoi siihen punaiseen Pösö 205:een ,joka on tätä nykyä sitten Kankkusen Juha omistuksessa.
 
Jep, Alamäestä kertovassa Wikipedia-artikkelissa on siis virhe. :thumbdown Ainakin englanninkielinen lista Rallicrossin mestareista vahvistaa että vuonna 1986 ajoi vielä Porschea.
 
B-ryhmän kieltämisen jälkeen hiilikuitu on kai ollut eräänlainen kielletty hedelmä ralliautojen koreissa, sitä mielellään käytettäisiin keveytensä ja kestävyytensä vuoksi, mutta kun rallimaailmassa tuntuu elävän sitkeä päähänpinttymä: -Vain pelti on turvallista.
No, ensi kauden DTM-autot rakentuvat kaikki tällaisen hiilikuitupulkan ympärille:
DTM-Monocoque-2012-fotoshowImage-b91758f8-549655.jpg

jollaista on kai joskus harkittu myös WRC-autoihin, joten pitäisiköhän näkemyksiä tarkastaa ja jo turvallisuuden vuoksi antaa ralliautojen suosiolla vieraantua lisää vakioautoista myös koriltaan? :dunno:
 
pitäisiköhän näkemyksiä tarkastaa ja jo turvallisuuden vuoksi antaa ralliautojen suosiolla vieraantua lisää vakioautoista myös koriltaan? :dunno:

Tuskin niinkään turvallisuus seikka kuin kustannus kysymys. Ei tuonlainen hiilikuitumonokokki ainakaan halvempi ole kuin nykyiset ratkaisut... Ja rasitukset rallissa on hieman erilaiset verrattuna radalle. Pellin korjaaminenkin on hieman edullisempaa kuin tuon hiilarin. Osuman jälkeen vaihdetaan pala peltiä ja mutkalla olevat putket mutta tuossa on vaihdettava koko höskä...
 
Tuskin niinkään turvallisuus seikka kuin kustannus kysymys. Ei tuonlainen hiilikuitumonokokki ainakaan halvempi ole kuin nykyiset ratkaisut... Ja rasitukset rallissa on hieman erilaiset verrattuna radalle. Pellin korjaaminenkin on hieman edullisempaa kuin tuon hiilarin. Osuman jälkeen vaihdetaan pala peltiä ja mutkalla olevat putket mutta tuossa on vaihdettava koko höskä...

Onko kellään mitään tietoa esittää että miten tuollainen hiilikuitu kestää jatkuvaa tärinää, hyppyjä ynm.??

Nopeassa ja kovassa törmäyksessähän se on ainankin turvallisempaa kuin metalli?
 
Onko kellään mitään tietoa esittää että miten tuollainen hiilikuitu kestää jatkuvaa tärinää, hyppyjä ynm.??

Nopeassa ja kovassa törmäyksessähän se on ainankin turvallisempaa kuin metalli?

No ei se tietty ihan pienessä kuormassa F1:kään ole eli kyllä senkin saa kestämään ihan kuten muuallakin. Kuten sanoin tuo kustannus taitaa olla suurin syy. Kun ei noilla peltilehmilläkään ole enää missään järjellisissä mitoissa kustannukset niin noilla monokokki-ralliautoilla hinnan saisi varmaan kertoa vielä piillä...
 
Kovempi stressi hytille tuolta rata-ajon puolelta tulee.

Ja jos tossa Riksun kupeessaki on ihan kotimaisellaki pajalla saatu tehtyy toimiva ja kestävä kuitukennohytti ni eiköhän toi pitäis ihan tehtaan miehiltäkin onnistuu.

Siitä et sitten tiedä et minkäsverran tollasessa on sitä jäykkyyttä enää sen ekan osuman jälkeen verrattuna peltiin. Tosin kaariputkethan varmastikin jatkuu ton kennon sisällä.
 
Onko kellään mitään tietoa esittää että miten tuollainen hiilikuitu kestää jatkuvaa tärinää, hyppyjä ynm.??

Nopeassa ja kovassa törmäyksessähän se on ainankin turvallisempaa kuin metalli?

"Turvallinen" on ehkä vähän väärä adjektiivi. Hiilikuidun lujuus ja jäykkyys on kyllä parempi kun (normaali)teräksellä, mutta kenen etu se sitten on. Ralliauton hytti on nykyisellään ihan riittävän jäykkä äkkipysäyksiä silmällä pitäen. Kaarien KUULUU antaa periksi ja absorboida energiaa äkkipysäyksessä. "Jäykän" hiilikuitukorin vauriomekanismi on hivenen julmempi, se tahtoo käsittääkseni murtua ja katketa jostain kohtaa ja sellasilla voimilla on kehon rasitukset jo aivan hirveitä.

Ja miksikö formuloissa sitten on hiilikuitumonokokki kuskin ympärillä? No kun siellä mennään äärimmäisen harvoin poikittain puihin ynnä muihin.
 
Kyllä myös mielestäni tuon täytyy olla lähinnä kustannus suhteessa hyötyyn juttu. Kun miettii että minimi painoon päästään nykyisilläkin materiaaleilla tulisi hiilikuidusta lähinnä etua painon muodossa. Joka sitten luonnollisesti helpottais painon jakauman suhteen mutta mikä sitten todellisuudessa olisi saavutettu etu, tuskin kovin merkittävä suhteessa kasvaneisiin kustannuksiin nähden.

Itsellä on kokemusta hiilikuidusta maastopyörän suhteen ja mitä olen isommilta pojilta kuullut varoituksia niin todellakin kuiturunkoinen kun antaa periksi niin se napsahtaa kerta katkeamisella poikki. Rakenteeseen alkaa tulemaan hiushalkeamia ja siten jossain kohtaa antaa periksi vähän pienemmästäkin iskusta.
Rallissa se puolestaan johtaa siihen että jokainen hyppy ja jokainen kaato johtaa monokokin vaihtoon joka taas nostaa kustannuksia jotta voidaan taata että monokokki kestää taas seuraavan kaadon.
 
Ylös