Rallin B-ryhmä jutustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mjk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
BX 4TC:llä ei muuten koskaan ajettu MM-rallissa viiden nopeimman joukkoon erikoiskoeajoissa. Parhaimmillaan autolla yllettiin, niin lopputuloksissa - Andruet Ruotsissa - kuin erikoiskokeillakin, kuudenneksi. Tähän pystyivät Andruet neljästi (EK15 ja EK16 Ruotissa, EK1 ja EK2 Akropoliksessa) ja Wambergue kerran (EK17 Ruotsissa).
 
Viimeksi muokattu:
Moottori bx 4 tc:ssä taisi olla samaa perua kuin 505 turbo pösössä, talbot tagorassa ja matra murenassa. Konsernilla oli kyllä käytössään myös alumiinilohkoinen douvrin-moottori, joka oli 80-luvulla turboahdettuna kisakäytössä rellulla. Peugeot ajatti 505 turboa radalla, joten olisiko valinta kohdistunut siksi jo valmiiksi koeteltuun pakettiin. Turbopösössä kansi oli 8-venttiilinen, mutta lohkoon on olemassa myös 16v versio. Onko tietoa oliko sitikan moottori 8 vai 16 venttiilinen?
 
Tämä on itseasiassa väärä ketju, koska B-ryhmästä ei ollut vielä tietoakaan vuonna 1980, mutta en nyt keksinyt parempaakaan paikkaa, joten laitetaan tänne. Pläräilin tässä 80-luvun alkupuoliskon ek-tilastoja, ja osui silmään Korsika 1980. Kisa on ollut ainoastaan kaksipäiväinen, mutta ek-kilometrejä on saatu siinäkin ajassa ajettua kunnioitettavat 1128,10. Kilpailun ensimmäisellä lenkillä oli lisäksi kaksi yli tunnin pätkää peräkkäin (EK5 ja EK6). Näistä jälkimmäiselle, 114,20 kilometrin mittaiselle "rykäisylle" Jean Ragnotti ajoi vielä kevyesti minuutin ja 16 sekunnin pohjat.

Kun aiemmin oli BX 4TC:n osalta puhetta siitä, mihin autolla pätkäaikojen suhteen yllettiin, niin tuli tässä tuloksia tarkemmin selatessa mieleen, että jos ihan ne pienimmät B-ryhmään luokitellut laitteet jätetään pois laskuista (Daihatsu Charade, Citroen Visa jne.), niin ovatkohan Mazda RX7, BMW M1 ja tuo jo mainittu BX 4TC ainoat ko. ryhmään luokitellut autot, joilla ei kyetty MM-tasolla pohja-aikaan?
 
DC sanoi:
Kun aiemmin oli BX 4TC:n osalta puhetta siitä, mihin autolla pätkäaikojen suhteen yllettiin, niin tuli tässä tuloksia tarkemmin selatessa mieleen, että jos ihan ne pienimmät B-ryhmään luokitellut laitteet jätetään pois laskuista (Daihatsu Charade, Citroen Visa jne.), niin ovatkohan Mazda RX7, BMW M1 ja tuo jo mainittu BX 4TC ainoat ko. ryhmään luokitellut autot, joilla ei kyetty MM-tasolla pohja-aikaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Porsche 911 scrs. Nissanin 240 RS:lle en löytänyt äkkiseltään kuin yhdet pohjat 1983 Uudesta Seelannista. Jos toki Nissanilla ajettiin afrikassa, mutta Safari ja Norsunluurannikko ei olleetkaan erikoiskoe ralleja.
 
Audi_sport_UK sanoi:
Porsche 911 scrs. Nissanin 240 RS:lle en löytänyt äkkiseltään kuin yhdet pohjat 1983 Uudesta Seelannista. Jos toki Nissanilla ajettiin afrikassa, mutta Safari ja Norsunluurannikko ei olleetkaan erikoiskoe ralleja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta, Bernard Beguinin kolmet pohjat Korsikalla 1982 tehtiin vielä nelosryhmän 911:llä. Sinänsä hämmentävää, ettei samainen mies saanut Korsikalla 1985 yhtäkään pohja-aikaa nimiinsä.

240 RS:llä ajettiin yhdet pohjat myös Akropoliksessa 1983 Giorgos Moschousin toimesta.
 
Kuinkas Waldegårdin ja Kankun seikkailut Toyotalla? TwinCam Turbolla ajettiin 83 Suurajot, Norsunluurannikko ja RAC, 84 Portugali, Uusi Seelanti, Safari, Suurajot ja RAC ja 85 Safari, Uusi Seelanti, Suurajot, Norsunluurannikko ja Olympus.

Walde voitti Toitsulla 84 Safarin ja oli 85 toinen, mutta silloin ei ajettu varsinaista EK-rallia vaan päiväetappeja.

TwinCam Turbon edeltäjällä, 4-ryhmän viistokeulaisella 2000 GT:lla Walde voitti 82 Uudessa Seelannissa Pärre Eklundin säestäessä 2. tilalla.
 
Don Vito sanoi:
Kuinkas Waldegårdin ja Kankun seikkailut Toyotalla? TwinCam Turbolla ajettiin 83 Suurajot, Norsunluurannikko ja RAC, 84 Portugali, Uusi Seelanti, Safari, Suurajot ja RAC ja 85 Safari, Uusi Seelanti, Suurajot, Norsunluurannikko ja Olympus.
Klikkaa laajentaaksesi...

1984 RAC:ssa sekä Waldegård (2), Eklund (1) että Kankkunen (1) ylsivät ek-voittoihin.

Aiemmin mainitun 240 RS:n osalta löytyi vielä yhdet, Salosen ajamat pohjat Uudessa-Seelannissa 1984.
 
DC sanoi:
Totta, Bernard Beguinin kolmet pohjat Korsikalla 1982 tehtiin vielä nelosryhmän 911:llä. Sinänsä hämmentävää, ettei samainen mies saanut Korsikalla 1985 yhtäkään pohja-aikaa nimiinsä.

240 RS:llä ajettiin yhdet pohjat myös Akropoliksessa 1983 Giorgos Moschousin toimesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kehitys oli kehittynyt ja vuodesta -82 vuoteen -85 oli kulunut kolmisen vuotta. Porsche taasen ei ollut juuri kehittynyt. Oikeastaan uskaltaisin melkein väittää, että 4-ryhmän Porsche on joillain osa-alueilla (aerodynamiikka) jopa parempi kuin b-ryhmän.

Salosen uuden seelannin pohjat -84 oli kyllä kova saavutus.
 
Eipä muuten b-ryhmän Ferrari 308 gtb:lläkään ajettu yhtään pohjaa. Muistelin Waldegårdin ajaneen hyvin San Remossa, mutta ei sieltäkään yhtään pohjaa tullut.
 
Nyt kun päästiin 70-80 lukujen ranskalaiskuskeihin, niin mitä mieltä ollaan Jean Ragnottista ja Bruno Sabysta? Itselleni on Ragnottista piirtynyt kuva sataprosenttisesta assukuskista. Korjatkaa, jos olen väärässä. Miten Jean pärjäsi/ajoi soralla? Saby taas oli sellainen "Ihan hyvä" luokkaan kuuluva. Luotettava sotaratsu ja tallipisteiden kerääjä. Mutta eipä juuri muuta. Jotain puuttui, että ihan se viimeinen steppi sille kaikkein korkeimmalle huipulle jäi ottamatta.
 
Minullakin on sellainen fiilis, että tuohon aikaan pystyi ajamaan kansallisia sarjoja lähes kokonaan asfaltilla ja MM-ralllien tiimeillä oli asfalttispesialistit. Muita tässä kaanonissa Francois Chatriot ja Piero Liatti. Auriol ja Sainz oli ensimmäisiä eteläeurooppalaisia, jotka osasi ajaa kovaa myös soralla ja jopa lumella.

Sabyn parhaat sorakisat on San Remossa toinen 1987 (toki osittain assua) ja Akropoliksessa kolmas 1986 (toki hitain superauto, neljäntenä oli Al-Hajrin Porsche 911)

Ragnottilta kovin suoritus Portugalin kakkossija 1987 etuvetoisella Renault 11 Turbolla, jossa oli erinomainen teho-painosuhde, ja jonka vuoksi ilmeisesti sääntöjäkin vähän muutettiin seuraavalle kaudelle. Myös saman vuoden San Remossa kolmas. Tosin kummassakin taakse jäi lähinnä kaksivetoisia ja yksityiskuskeja (Portugalissa Kankkusella oli teknisiä ongelmia hidasteena)

Sabylle ja Ragnottille tuli molemmille myös kyseenalainen kunnia voittaa Korsika Lancia-kuskin kuoleman seurauksena. Toki Ragnotti sentään voitti 1985 Sabyn ja Vatasen Pösöt, mutta Saby sai ihan vaan körötellä 1986 maaliin. Lisäksi Ragnottilla on voitto Montesta vuodelta 1981.
 
Viimeksi muokattu:
AnttiL sanoi:
Minullakin on sellainen fiilis, että tuohon aikaan pystyi ajamaan kansallisia sarjoja lähes kokonaan asfaltilla ja MM-ralllien tiimeillä oli asfalttispesialistit. Muita tässä kaanonissa Francois Chatriot ja Piero Liatti. Auriol ja Sainz oli ensimmäisiä eteläeurooppalaisia, jotka osasi ajaa kovaa myös soralla ja jopa lumella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Osittain samaa mieltä. Auriol ja Sainz olivat kiistatta ensimmäisiä, jotka hallitsivat voittovauhdin veroisesti kaikki alustat ja olosuhteet. Biasion oli tavallaan tässä evoluutiokaaressa se edellinen vaihe, vaikka oli sitä ennenkin yksittäistapauksia; esim. Bernard Darniche meni paikoitellen soralla kovaa (mm. Akropolis 1979, jota Mikkola ihmetteli tuolloin myös omalla palstallaan VM:ssa). Mutta tosiaan, asiaa ei ainakaan edesauttanut se, että Ranskassa "päämestaruussarja" ajettiin puhtaasti assulla (?) jotain Ranskan ympäriajon soraosuuksia lukuunottamatta.

Kun asfalttispesialisteista puhutaan, niin Yves Loubet ja Bernard Beguin kuuluvat myös listalla korkealle - kumpikaan ei koskaan tainnut edes osallistua puhtaasti soralla ajettavaan MM-ralliin?

AnttiL sanoi:
Ragnottilta kovin suoritus Portugalin kakkossija 1987 etuvetoisella Renault 11 Turbolla, jossa oli erinomainen teho-painosuhde, ja jonka vuoksi ilmeisesti sääntöjäkin vähän muutettiin seuraavalle kaudelle. Myös saman vuoden San Remossa kolmas. Tosin kummassakin taakse jäi lähinnä kaksivetoisia ja yksityiskuskeja (Portugalissa Kankkusella oli teknisiä ongelmia hidasteena)

Sabylle ja Ragnottille tuli molemmille myös kyseenalainen kunnia voittaa Korsika Lancia-kuskin kuoleman seurauksena. Toki Ragnotti sentään voitti 1985 Sabyn ja Vatasen Pösöt, mutta Saby sai ihan vaan körötellä 1986 maaliin. Lisäksi Ragnottilla on voitto Montesta vuodelta 1981.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ragnottin "kohtaloksi" koitui varmaan ensisijaisesti Renault. Veikkaan, että toisenlaisissa olosuhteissa (ajaessaan tallille, jolla olisi ollut uskottava MM-ohjelma) Ragnotti olisi hyvinkin voinut niittää MM-tasolla ihan toisenlaista menestystä. Vaikkei se lista nytkään huono toki ole, kuten yllä mainitut esimerkit hyvin osoittavat.

Ragnottin puolustukseksi on sanottava, että hän olisi mahdollisesti kyllä pessyt Korsikalla 1985 myös Lanciat, jotka olivat Bettegan onnettomuushetkellä (neljän ek:n jälkeen) perässä sekä Ragnottia että Vatasta (ehkä myös Sabya). Alenin aika ykköselle ei ole itselläni tiedossa, mutta parhaimmillaan se on voinut olla 25:43 (Auriol oli pätkän viides ajalla 25:42, ja Markku puolestaan oli pätkän kuudes). Mikäli tuon oletetaan olleen Alenin aika, niin kärki oli neljän pätkän jälkeen:

1. Ragnotti 1:13.17
2. Vatanen + 32
3. Alen + 1.04
4. Saby + 1.11
 
Viimeksi muokattu:
Ragnotti oli tosiaan sataprosenttinen Renault-mies. Sabyhan pääsi yrittämään mm. Peugeotilla ja Lancialla. Mutta pääsikö noihin, aikansa parhaisiin tiimeihin vain koska ketään muutakaan ei ollut saatavilla. Esim. Peugeot soppari kaudelle 86. Kun Vatanen oli sairasvuoteella, Alen päättikin jäädä Lancialle (esisoppari Pösön kanssa oli jo sainattu) ja muutkin vaihtoehdot oli lukittu, niin Todt päätti ottaa Salosen ja Kankkusen rinnalle Sabyn? Vai miten kuvio meni? Toisaalta, Saby oli varmasti hyvä, kokenut ja luotettava kolmoskuski. Ja näin ollen looginen valinta talliin juuri merkkimestaruuspisteiden vuoksi.
Peugeotin sopimuskuviot tuntuvat muutenkin melko mielenkiintoisilta. Alenillahan oli tosiaan jo esisoppari kaudesta 86 allekirjoitettuna, muuta viime hetkellä Markku päättikin jäädä Lancialle. Syy Peugeot loikkaan oli Lancian kupastelu nelivedon kanssa. Tämä episodi, siirron peruminen ja Lancialle jääminen jäädyttivät Alenin ja Todtin välit pitkäksi aikaa. Näin muistelisin. Markku itse on sanonut tuosta tapauksesta: "Kun esisopimus oli menossa umpeen, isot pojat alko hoitaa asiaa ja se ei ollu enää mun päätettävissä." Eli Lancian johtoportaassa oli päätetty, että Alen jää talliin. Yksi esisopimus Peugotin kanssa sinne tai tänne.
On sellainenkin mielikuva, että jossain vaiheessa myös Röhrl ja Toivonen olisivat olleet Todtin hankintalistalla? Mahtoivatko olla kaudelle 85 vai 86, kun Todt etsi mahdollisia korvaajia Vataselle?
 
Kemper sanoi:
Ragnotti oli tosiaan sataprosenttinen Renault-mies. Sabyhan pääsi yrittämään mm. Peugeotilla ja Lancialla. Mutta pääsikö noihin, aikansa parhaisiin tiimeihin vain koska ketään muutakaan ei ollut saatavilla. Esim. Peugeot soppari kaudelle 86. Kun Vatanen oli sairasvuoteella, Alen päättikin jäädä Lancialle (esisoppari Pösön kanssa oli jo sainattu) ja muutkin vaihtoehdot oli lukittu, niin Todt päätti ottaa Salosen ja Kankkusen rinnalle Sabyn? Vai miten kuvio meni? Toisaalta, Saby oli varmasti hyvä, kokenut ja luotettava kolmoskuski. Ja näin ollen looginen valinta talliin juuri merkkimestaruuspisteiden vuoksi.
Peugeotin sopimuskuviot tuntuvat muutenkin melko mielenkiintoisilta. Alenillahan oli tosiaan jo esisoppari kaudesta 86 allekirjoitettuna, muuta viime hetkellä Markku päättikin jäädä Lancialle. Syy Peugeot loikkaan oli Lancian kupastelu nelivedon kanssa. Tämä episodi, siirron peruminen ja Lancialle jääminen jäädyttivät Alenin ja Todtin välit pitkäksi aikaa. Näin muistelisin. Markku itse on sanonut tuosta tapauksesta: "Kun esisopimus oli menossa umpeen, isot pojat alko hoitaa asiaa ja se ei ollu enää mun päätettävissä." Eli Lancian johtoportaassa oli päätetty, että Alen jää talliin. Yksi esisopimus Peugotin kanssa sinne tai tänne.
On sellainenkin mielikuva, että jossain vaiheessa myös Röhrl ja Toivonen olisivat olleet Todtin hankintalistalla? Mahtoivatko olla kaudelle 85 vai 86, kun Todt etsi mahdollisia korvaajia Vataselle?
Klikkaa laajentaaksesi...

Oliko tämä homma vieläpä niin,että Markku lähti Toscanasta kesken Lancian testien Pariisiin palaveriin Todtin kanssa? Vauhdin Maailmassa juttua joskus taannoin.Varmaan 2010-luvun puolella kuitenkin.Johonkin asiaan liittyvään Lancian palaveriin Markku,Ilkka ja Fiorio matkasivat kolmistaan hiljaisuuden vallitessa..
 
Kemper sanoi:
Ragnotti oli tosiaan sataprosenttinen Renault-mies. Sabyhan pääsi yrittämään mm. Peugeotilla ja Lancialla. Mutta pääsikö noihin, aikansa parhaisiin tiimeihin vain koska ketään muutakaan ei ollut saatavilla. Esim. Peugeot soppari kaudelle 86. Kun Vatanen oli sairasvuoteella, Alen päättikin jäädä Lancialle (esisoppari Pösön kanssa oli jo sainattu) ja muutkin vaihtoehdot oli lukittu, niin Todt päätti ottaa Salosen ja Kankkusen rinnalle Sabyn? Vai miten kuvio meni? Toisaalta, Saby oli varmasti hyvä, kokenut ja luotettava kolmoskuski. Ja näin ollen looginen valinta talliin juuri merkkimestaruuspisteiden vuoksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sabyhan ajoi Peugeotilla jo 1985, eli Vatasen loukkaantuminen ei ainakaan sen vuoden ohjelmaan vaikuttanut. Eikä varmaan liiemmin vaikuttanut seuraavankaan kauden ohjelmaan. Ehkä joku Akropolis olisi jäänyt Sabylta väliin, mutta muuten Arin onnettomuus tuskin hirveästi vaikutti ranskalaisen ajoihin. Kankkusen ohjelmaanhan se vaikutti sitten sitäkin enemmän. Alkuperäinen tarkoitus kai oli, että Salonen ja Vatanen ajaisivat kokolailla täyden sarjan (vaikka Salonen olikin neuvottellut mestaruushuumassa itselleen hieman kevyemmän ohjelman - Safari ja Argentiina pois - ja Vatanenkin oli juuri ennen Argentiinaa kirjoittanut L'Equipe-lehden palstallaan ajavansa 1986 vähemmän MM-ralleja kuin 1985) Sabyn ja Kankkusen (jolle oli muistaakseni luvattu joku 6-7 kisaa) vuorotellessa kolmosautossa.

Suurin syy juuri Sabyn valintaan oli varmaan se, ettei parempia ranskalaisia ollut sillä hetkellä tarjolla, saatavilla tai ylipäänsä olemassa. Ja tämä ei ole millään tavalla tarkoitettu vähättelemään Sabyn ajotaitoja. 1984 kolme rallia Peugeotilla ajanut Nicolas - joka vastasi suurelta osin myös auton kehitystyöstä - ei varmaan ollut enää halukas laajempaan ohjelmaan ja Ragnotti oli tiukasti Renaultilla. Varmaan "vaatimus" on kuitenkin PSA:n puolelta ollut, että yksi ranskalainen kuljettaja tulee tallista löytyä. Ja vielä tuolloin Vatanen ei mennyt ranskalaisesta :D
 
DC sanoi:
Sabyhan ajoi Peugeotilla jo 1985, eli Vatasen loukkaantuminen ei ainakaan sen vuoden ohjelmaan vaikuttanut. Eikä varmaan liiemmin vaikuttanut seuraavankaan kauden ohjelmaan. Ehkä joku Akropolis olisi jäänyt Sabylta väliin, mutta muuten Arin onnettomuus tuskin hirveästi vaikutti ranskalaisen ajoihin. Kankkusen ohjelmaanhan se vaikutti sitten sitäkin enemmän. Alkuperäinen tarkoitus kai oli, että Salonen ja Vatanen ajaisivat kokolailla täyden sarjan (vaikka Salonen olikin neuvottellut mestaruushuumassa itselleen hieman kevyemmän ohjelman - Safari ja Argentiina pois - ja Vatanenkin oli juuri ennen Argentiinaa kirjoittanut L'Equipe-lehden palstallaan ajavansa 1986 vähemmän MM-ralleja kuin 1985) Sabyn ja Kankkusen (jolle oli muistaakseni luvattu joku 6-7 kisaa) vuorotellessa kolmosautossa.

Suurin syy juuri Sabyn valintaan oli varmaan se, ettei parempia ranskalaisia ollut sillä hetkellä tarjolla, saatavilla tai ylipäänsä olemassa. Ja tämä ei ole millään tavalla tarkoitettu vähättelemään Sabyn ajotaitoja. 1984 kolme rallia Peugeotilla ajanut Nicolas - joka vastasi suurelta osin myös auton kehitystyöstä - ei varmaan ollut enää halukas laajempaan ohjelmaan ja Ragnotti oli tiukasti Renaultilla. Varmaan "vaatimus" on kuitenkin PSA:n puolelta ollut, että yksi ranskalainen kuljettaja tulee tallista löytyä. Ja vielä tuolloin Vatanen ei mennyt ranskalaisesta :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja Auriol vissiin noihin aikoihin vielä liian nuori ja kokematon.
Ja juu, olihan Saby tosiaan Peugeot mies jo vuonna 85. Aina vain, kun tuosta kaudesta ja Peugeot tallista puhutaan, esiin nousee lähes poikkeuksetta vain Vatasen ja Salosen nimet.
 
Kemper sanoi:
Ja Auriol vissiin noihin aikoihin vielä liian nuori ja kokematon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, taisi Korsika '85 olla oikeastaan ensimmäinen kerta, kun Auriolin nimi nousi kansainväliseen tietoisuuteen (vaikka kisa kesken jäikin). Seuraavana vuonnahan Didi sitten putsasi pöydän Ranskan sarjassa Metrolla ja loppu onkin historiaa.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös