Mutta ei mitään siihen verrattuna kun olin joskus 90-luvulla vierailulla Seinäjoen ystävyyskaupungissa Velikie Lukissa Venäjällä eli silloin Neuvostoliitossa. Ristus kaupoissa ei ollut mitään limsaa eikä edes vettä. Kraanavettä ei saanut juoda. Hädässä ostettiin torikauppiaalta ilman yhteistä kieltä (tark. sen kauppiaan kanssa) juotavan näköinen pullo. Se osoittautuikin sittemmin kasvisöljyksi. En juonut. Kieli oli kuiva kuin piipunrassi. Yritä siinä sitten sanoa vaikka ässä. Oli pakko juoda votkaa. Siis pakko. Janoon. Oltiin siellä kolme päivää. Ruuan kanssa tietty sai vettä. Kieli imi aina ensimmäiset kolme lasillista kuin pesusieni, sihinä vai kuului ja sitten yleensä vesi olikin pöydästä loppu. Ja sitten piti juoda votkaa. Mukava reissu. Ei jäänyt mieleen kuin jano ja eräs kommunistimuseon opas. Oli muuten maailman kaunein nainen. Ja oli ilman meikkiä vielä. Sen pituinen se.
Jaa, jotain muistoja heräsi, niin laitetaas...:alppu:
Juu, eka kerran Leningradissa 15 v;na 1975. Noin kuukautta ennen ETYKiä. Amerikkalaisia vaihto-oppilaita tai jotain leijona/rotary-vaihdokkeja n 20 Suomessa kuukauden verran eri perheissä ja sitten ne ja yksi jäsen jokaisesta isäntäperheestä parin kolmen päivän reissu Leningradiin. Meillä majaillut kaveri oli New Yorkista, ehkä jokunen "kulttuurisokki" tuli hällekin vastaan. Jotain "ystävyysseura"tapahtumia oli, joissa vettä ei tainut olla tarjolla... Oiskohan ollut jopa niin, että ekat kohmelonpoikaset oli tuolla reissulla...
Tällä tai vastaavalla reissulla muistelen, että jos pöytäseurue joi sen vesi/mehukannun ruokaillessa loppuun ja halusi lisää, niin seuraavasta kannusta piti maksaa jokunen kopeekka... Muuten kai ne ruokailut oli maksettu "etukäteen".
Joskus 84-85 Kiova ja Odessa lentäen Tallinnasta. Silloiset Aeroflotit pysyi jopa ilmassa! Porukka jakaantui jostain syystä kahtia, ja osa lensi jossain pienessä posti/liikemiessuihkassissa ( n 32 paikkaa ) Kiovasta Odessaan.
Taisi meillä olla "lentolounas" omasta takaa. Kassillinen jostain paikalliselta nakkiputkalta/maalaistorilta ostettuja rasvaisia sämpylä/lihakääreitä, ja tietysti palanpainikkeena vodkaa. Onneksi porukassa ei ollut oikeita kännääjiä, jotka olisi ottaneet "liian paljon". Oltiinkohan vähän retsoja "maailmanmiehiä"...
Silloin osasi jo hieman maan tapoja. Hotellihuoneeseen yöksi valot, niin russakat eivät tulleet "valaistulle alueelle"... Vettä ei voinut juoda/käyttää vieläkään, niin hampaanpesuun aamuisin ( ja ns "kissanpaskan maun" poishuuheluun) soveltui erinomaisesti venäläinen samppanja. Ei tarvinnut paljon purskutella, niin kuohui kummasti hammastahnan kanssa...
Laaja on maa, ehkä joku kerta pitää vielä Pietarissa käydä katsomassa, voiko sitä vettä juoda...