Säästöjä tai lisätuloja valtiolle

[Archie]

En nyt oikein tajuu mitä haet, mutta koulutukseen satsaus kannattaa aina.

Tämän todistaa lukuisat tutkimukset ympäri maailman. Juuri koulutuksen ansiosta suomen kilpailukyky on maailman parhaita.

Suomessa on jo nyt roistomaisen korkea polttoainevero!

Selvästi korkeampi vero ajaisi yritykset vaikeuksiin (bussiyhtiöt, taksit, autoliikkeet, yms.). Verojen korotus näkyisi kuluttajille myös muiden tuotteiden hintojen nousuna, kun korkeammat kuljetuskustannukset on jotenkin kompensoitava.

Mielestäni hoitotakuu on hyvä veto... Eli jos ei julkiselta puolelta löydy resursseja on terveyskeskusten ohjattava potilas yksityiselle.

Hyvä potilaalle, mutta kunnat ne ovat edelleen maksumiehiä. Niille hoitotakuu voi tulla odottamattoman kalliiksi, jos yksityisiin joudutaan turvautumaan laajemminkin.

 

[Giffen:[]

Mä en ymmärrä. Ensiksi haluat ottaa ja sitten antaa takaisin toisessa muodossa, mutta siten, että siitä hyötyisivät eniten lapsettomat perheet. Tehdäänkö suomessa liikaa lapsia vai onko lapset elämässä sellainen rikkaus, että sen jälkeen rahalla ei ole väliä?

En jaksa uskoa että kovin monen lapsenteko elintason alentumisesta (varsinkaan keski- ja suurituloisissa) riippuu.. Pois vaan typeriä tulonsiirtoja ja rahojen valtion kautta kierrättämisiä.

 

[patriot]

Hyvä potilaalle, mutta kunnat ne ovat edelleen maksumiehiä. Niille hoitotakuu voi tulla odottamattoman kalliiksi, jos yksityisiin joudutaan turvautumaan laajemminkin.

Joo nyt kun hallitus valmistelee kuntien palvelurakenteen uudistamista voitaisiin miettiä kenen vastuulle terveydenhuollon järjestäminen kuuluu.. Kunnille vai kenties kokonaan valtiolle.

 

[Archie]

En jaksa uskoa että kovin monen lapsenteko elintason alentumisesta (varsinkaan keski- ja suurituloisissa) riippuu.. Pois vaan typeriä tulonsiirtoja ja rahojen valtion kautta kierrättämisiä.

Mutta sun ehdotus kuitenkin on tulonsiirto lapsiperheiltä lapsettomille. Sen logiikkaa en ymmärrä.

Suomessa kyllä kannattaisi harkita sellaista mallia, jossa ei välttämättä olisi suoria lapsilisiä, mutta lapsiperheet saisivat joitankin verohelpotuksia. Näin taitaa olla esim. ranskassa. Lapsia olisi hyvä tehdä, että joku meidätkin vielä kiikuttaa dementiaosastolle..

 

[Sam]

En jaksa uskoa että kovin monen lapsenteko elintason alentumisesta (varsinkaan keski- ja suurituloisissa) riippuu.. Pois vaan typeriä tulonsiirtoja ja rahojen valtion kautta kierrättämisiä.

Tiedän hyvin monia pareja jotka pohtivat sitä missä vaiheessa heillä on sellainen taloudellinen tilanne että voivat hankkia lapsia. Varsinkin uraa suunnitteleville naisille lasten hankkiminen tuntuu olevan todella hankala paikka. Tämä on havaittavissa synnyttävien naisten ikäjakaumasta. Ei muuta kuin tutustumaan nykyiseen trendikehitykseen.

 

[jaska]

mööttestä kotiutuneena ei jaksa jarnata. Mutta sen voisin todeta, että verotus voisi olla talous, eikä henkilökohtaista. Se auttaisi juuri esim. Sam:n kaltaisia tapauksia!

 

[Sam]

mööttestä kotiutuneena ei jaksa jarnata. Mutta sen voisin todeta, että verotus voisi olla talous, eikä henkilökohtaista. Se auttaisi juuri esim. Sam:n kaltaisia tapauksia!

Totta, tästä on puhuttu aikaisemminkin. Vaarana on kuitenkin keinotekoisten talouksien luominen ja sitä kautta lievä veronkierto.

 

[Archie]

Harva lääke vaihdetaan halvimpaan

Apteekit saavat alennuksia lääkealan yrityksiltä, jos ne sitoutuvat suosittelemaan tiettyjä lääkkeitä. Vain harva lääke vaihdetaan enää halvimpaan mahdolliseen. Helsingin Sanomien mukaan apteekkarit sopivat lääketeollisuuden kanssa tarjoavansa asiakkaalle vaihtokelpoisten lääkkeiden joukosta juuri tiettyä lääkettä, joka on usein kalleinta tai lähes kalleinta. Sopimusten tekeminen on apteekeille erityisen kannattavaa, sillä apteekit eivät lain mukaan saa siirtää tukkuhintojen alennusta vähittäismyyntihintoihin. Lääkevaihdon mahdollisista säästöistä jääkin nyt jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa lääketeollisuuden ja apteekkareiden taskuihin.
Lääkkeitä alettiin vaihtaa halvempiin rinnakkaisvalmisteisiin apteekeissa 2003. Tuolloin asiakkaalle tarjottiin lähes aina halvinta vaihtokelpoista lääkettä.

Tähän ryöstöön olisi valtiovallan syytä puuttua raskaalla kädellä. Lääkekulut ja niiden kasvu on yksi kansantalouden suurimmista riesoista. Tuosta apteekkien ja lääkeyhtiöiden epäeettisestä toiminnasta kärsii sekä yksittäiset ihmiset että koko yhteiskunta.

 

[Giffen:[]

Lääkevaihtohan oikeastaan leikkasi osan lääkemenojen kasvusta noin yhdeltä vuodelta, ei mitään sen kummempaa. Ei tarvinnut olla kovinkaan kummoinen poppamies arvatakseen, ettei farmaseutin vallan lisääminen reseptilääkekaupassa tuo yhtään mitään hyvää tullessaan. Ruotsissa tehtiin juuri tutkimus, jonka mukaan 7 % apteekin asiakkaista lääkitään nykyään jollain tavalla virheellisesti lääkevaihdon seurauksena, ja huonompana korvaavan lääkkeen tehon kokee 16 %. Juttu menee niin että vaikka farmaseutti kuinka tuntisi lääkkeen, asiakkaan terveydentilasta hän ei tiedä niin paljoa kuin potilaan oma lääkäri. Paljon järkevämpää olisikin (potilaan kannalta), jos noita rahoja käytettäisiin laajempaan uusista lääkkeistä tiedottamiseen lääkäreille, jotta he voisivat tehdä mahdolliset lääkesäästöt jo vastaanotolla.

 

[AMS82]

Paljon järkevämpää olisikin (potilaan kannalta), jos noita rahoja käytettäisiin laajempaan uusista lääkkeistä tiedottamiseen lääkäreille, jotta he voisivat tehdä mahdolliset lääkesäästöt jo vastaanotolla.

Itseasiasa valtiovallan pitäisi panostaa siihen, että jo pari vuosikymmentä sitten käyttökelpoisiksi osoittautuneet kolesteroli ja verenpainelääkkeet nousisivat ensisijaiseksi valinnaksi sekä lääkärin että apteekkarin puolella. Pelkästään näiden kahden lääkeryhmän osalta vuosittainen säästö olisi yli 50 miljoonaa euroa. Norjassa on jo lääkkeiden valinta suositukset laitettu ajan tasalle ja säästöjä alettaneen saada parin seuraavan vuoden kuluessa, ellei muutosvastarinta ole odotettua suurempaa.

Julkisen vallan panostuksia tarvitaan siksi, koska lääkärit eivät tiedä mitään noista vanhemmista lääkkeistä, kun heidän tietonsa tulee lähinnä lääketehtaiden seminaareista, joissa vanhoista ja kannattamattomista lääkkeistä ei puhuta edes viitteen omaisesti. Objektiivisten tutkimusten perusteella uusien lääkkeiden hyödyt ovat todellisuutta vain pienen potilasryhmän osalta. Ennemmistön kohdalla samat tulokset saavutettaisiin murto-osalla nykyisistä kustannuksista. Uusista lääkkeistä tiedottamiseen ei ts. kaivata senttiäkään lisää rahaa. Lääketehtaat huolehtivat siitä puolesta jo nyt liiankin tehokkaasti.

 

[Giffen:[]

Itseasiasa valtiovallan pitäisi panostaa siihen, että jo pari vuosikymmentä sitten käyttökelpoisiksi osoittautuneet kolesteroli ja verenpainelääkkeet nousisivat ensisijaiseksi valinnaksi sekä lääkärin että apteekkarin puolella. Pelkästään näiden kahden lääkeryhmän osalta vuosittainen säästö olisi yli 50 miljoonaa euroa. Norjassa on jo lääkkeiden valinta suositukset laitettu ajan tasalle ja säästöjä alettaneen saada parin seuraavan vuoden kuluessa, ellei muutosvastarinta ole odotettua suurempaa.

Julkisen vallan panostuksia tarvitaan siksi, koska lääkärit eivät tiedä mitään noista vanhemmista lääkkeistä, kun heidän tietonsa tulee lähinnä lääketehtaiden seminaareista, joissa vanhoista ja kannattamattomista lääkkeistä ei puhuta edes viitteen omaisesti. Objektiivisten tutkimusten perusteella uusien lääkkeiden hyödyt ovat todellisuutta vain pienen potilasryhmän osalta.

Ihan turhaan sinä Norjaan saakka lähdet näitä "tulevia kustannussäästöjä" metsästämään, samoja tavoitteita oli ihan täällä Suomessakin ja yllätys yllätys, ei ollut taaskaan byrokraattien laskelmissa käytännössä mitään todellisuuspohjaa. Kustannuskasvun tilapäinen lasku yhdeltä vuodelta on varsin laiha lohtu, varsinkin kun vastapainoksi saadaan kalliita ja haitallisia kaksoislääkityksiä, virheellisiä annostuksia jne.

Ja mitä tulee noihin sydän- ja verisuonitautilääkkeisiin... Minä olen itsekkin ollut mukana yhdessä verenpainelääkkeen esittelyssä (Teveten), joten en todellakaan voi todellakaan yhtyä tuohon "ei puhuta edes viitteen omaisesti" kun koko esityksen ajan esittelijä vertasi uutta lääkettä vanhaan vastaavaan (ja placeboon). Toki yksipuolinen informaatio on ajoittain vakavakin ongelma, mutta käytännössä vaihtoehtoa sille ei ole. Kuntatyönantaja ei tule ikinä järjestämään koulutusta työntekijöilleen, jos sillä on mahdollisuus saada huonompaa ilmaiseksi.

Yleensäkkin sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden kustannukset eivät ole läheskään pahin ongelma: se on syöpä- ja neurologisten lääkkeiden kustannusten kasvu.

 

[Giffen:[]

2) Turha koulutus pois! Lukio koulutusta vähemmän ja sen seurannaisena "valmistutaan suoraan työttömyyteen!"-koulutuslinjat korkeakouluista pois. Valtion kustantaman ilmaisen koulutuksen tulee aina perustua koulutuksen hyötyyn yhteiskunnassa.

Insinööriopiskelijat ovat marssineet ulos oppilaitoksistaan.
-

Insinööriopiskelijaliitto vastustaa mielenilmauksella ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärän kasvua. Iltapäivän ulosmarssilla liitto haluaa kiinnittää huomiota opiskelun mielekkyyteen ja insinöörien työtilanteeseen.Liitto haluaa vähentää alan opiskelijoiden aloituspaikkoja rajusti.

Alue-asiamies Ulla-Mari Tiainen arvioi, että aloituspaikkoja saisi vähentää jopa 5000-6000.

- Tuhat paikkaa saisi vähentää vuosittain seuraavan viiden vuoden ajan, jotta valmistuville riittäisi töitä. Koulut saavat rahaa sen mukaan, paljonko opiskelijoita tulee sisään, joten totta kai sen ymmärtää heidän kannaltaan että sisäänottomäärät ovat korkeita. Rahoituksessakin olisi sitten myös korjaamisen varaa.

Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen on ilmaissut tukensa insinööriopiskelijoiden mielenilmaukselle. Viljanen vaatii myös aloituspaikkojen vähentämistä.

(MTV3-STT)

Mää en kyllä vaan sitten suoraan sanoen ymmärrä tätä valtion touhua välillä. Mikä järki tässä on?

Tuo insinöörien tilanne on ollut jo vuosia tiedossa, eikä vieläkään olla mihinkään toimenpiteisiin ryhdytty. Opiskelijat ovat ihmisryhmänä ehkä kaikkein huonoiten järjestäytynein ja tämä onkin nyt ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Lääkispellejenkin koulutusmäärää saisi jo rueta alentamaan, tosin ei ihan tuollaisissa mittakaavoissa...

 

[Archie]

Lääkispellejenkin koulutusmäärää saisi jo rueta alentamaan, tosin ei ihan tuollaisissa mittakaavoissa...

Perustele..

 

[jps]

Mää en kyllä vaan sitten suoraan sanoen ymmärrä tätä valtion touhua välillä. Mikä järki tässä on?

Tuo insinöörien tilanne on ollut jo vuosia tiedossa, eikä vieläkään olla mihinkään toimenpiteisiin ryhdytty. Opiskelijat ovat ihmisryhmänä ehkä kaikkein huonoiten järjestäytynein ja tämä onkin nyt ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Lääkispellejenkin koulutusmäärää saisi jo rueta alentamaan, tosin ei ihan tuollaisissa mittakaavoissa...

Olen naureskellut tätä jo omilta lukioajoilta asti. Koulutuspaikkoja pitäisi olla pirusti, ennenkuin itse on päässyt sisään. Sen jälkeen aloituspaikkojen määrää voikin laskea reilusti.

Yksi ratkaisu on jättää koko hoito markkinoiden ratkaistavaksi tai sitten ranskalaistyyppinen sydeemi, jolloin sisään pääsee kaikki, mutta ulos viuhahtaa äkäiseen ellei edisty tarpeeksi hyvin.

 

[Giffen:[]

Perustele..

Kaksi syytä:

1) Koulutusmäärä on nykyisellään liian suuri. Lääkärivajeen korjaamiseen tarvittavat liikkeet on tehty ja nykyinen noin kuudensadan vuosittainen sisäänottomäärä ei vastaa nykyistä tarvetta. Lääkärit ovat ylivoimaisesti koulutetuin ammattiryhmä hurjalla n. 250 opintoviikon peruskoulutuksellaan, mahdollisilla 6 vuoden erikoistumisillaan ja korkealla väittelyprosentillaan. Tämän ja korkean käytännön opetuksen yhdistelmä tekee koulutuksesta erittäin kalliin.

2) Koulutusmäärien nostaminen on heikentänyt käytännön opetuksen tasoa. Ryhmät kasvavat ajoittain aivan liian suuriksi, kun opetushenkilökuntaakin on liian vähän.

n. 15 % tai vähän alle 100 paikkaa on nykyisellään vähennettävissä. Yhteiskunnalle suoraa selvää säästöä.

 

[Archie]

1) Koulutusmäärä on nykyisellään liian suuri. Lääkärivajeen korjaamiseen tarvittavat liikkeet on tehty ja nykyinen noin kuudensadan vuosittainen sisäänottomäärä ei vastaa nykyistä tarvetta.

Nykyinen tarve onkin toissijainen asia, koska lääkäreitä koulutetaan tulevia tarpeita varten. Nyt opiskelunsa aloittavat ovat palveluksessa vasta 6-10 vuoden kuluttua. Mikä on tämän hetkinen lääkärivaje, noin lukumääräisesti? Sehän tiedetään, että melkein kaikki kunnat ja sairaanhoitopiirit kärsivät lääkäripulasta. Kuinka moni lääkäriksi valmistunut päätyy lääkäriksi, eikä esim. tutkijaksi?

 

[Sam]

Olen naureskellut tätä jo omilta lukioajoilta asti. Koulutuspaikkoja pitäisi olla pirusti, ennenkuin itse on päässyt sisään. Sen jälkeen aloituspaikkojen määrää voikin laskea reilusti.

Itsellänihän kävi juuri päinvastoin. Kun hain kouluun, aloituspaikkoja oli noin 30 ja vastaavaa koulutusta Suomessa sai vain harvoissa paikoissa. Seuraavana vuonna oman koulun aloituspaikat tuplaantuivat ja tämän jälkeisenä vuotena otettiin tuo tuplamäärä kahdesti lukuvuoden aikana. Samaan aikaan alamme koulutusta lisättiin monilla paikoilla ympäri Suomea. Opiskelijoiden tasoero oli raju jo ensimmäisen paikkalisäyksen jälkeen, mikä sitten näkyikin keskeyttäjien määrässä. Viimeistään vuonna -97 näki jo selvästi, että alallemme koulutetaan enemmän väkeä kuin töitä riittää. :nope:

 

[Giffen:[]

Olen naureskellut tätä jo omilta lukioajoilta asti. Koulutuspaikkoja pitäisi olla pirusti, ennenkuin itse on päässyt sisään. Sen jälkeen aloituspaikkojen määrää voikin laskea reilusti.

En ole itseasiassa ollut ikinä tuota mieltä. En itseasiassa ole ikinä kuullut kenenkään muunkaan lukionsa suorittaneen suusta tuollaisia mielipiteitä. Taisit olla ihan sinä ja kaverisi vain, minä ainakin ymmärsin jo silloin, ettei jokainen voi tehdä mitä haluaa missä haluaa.

Yksi ratkaisu on jättää koko hoito markkinoiden ratkaistavaksi tai sitten ranskalaistyyppinen sydeemi, jolloin sisään pääsee kaikki, mutta ulos viuhahtaa äkäiseen ellei edisty tarpeeksi hyvin.

Voisit varmaan tarkentaa, miten markkinat voivat koulutusmääriä kontrolloida... Ja tuo ranskalaistyyppinen systeemi ei kuulosta erityisen järkevältä: hukkavuosia opiskelussa, rakennetyöttömyyttä ja ylisuuria ryhmäkokoja (alentavat tutkinnon tasoa).

 

[Giffen:[]

Mikä on tämän hetkinen lääkärivaje, noin lukumääräisesti? Sehän tiedetään, että melkein kaikki kunnat ja sairaanhoitopiirit kärsivät lääkäripulasta.

Ei pidä paikkaansa,: yli puolessa Suomen terveyskeskuksissa ovat kaikki lääkärinpaikat täytettyinä. Terveyskeskusten lääkärivaje on vain muutaman sadan viran luokkaa ja sairaaloissa ehkä toinen samanlainen... Tulevat suuret kandikurssit ratkaisevat tämän pulman hyvin helposti.

Kuinka moni lääkäriksi valmistunut päätyy lääkäriksi, eikä esim. tutkijaksi?

Aivan liian harva päätyy muualle: opetus- ja tutkimustyössä toimii reilusti alle 10 % kaikista lääkäreistä. Tätä osuutta haluttaisiin nostaa.

 

[Archie]

... Tulevat suuret kandikurssit ratkaisevat tämän pulman hyvin helposti..

Sehän nähdään, voi nimittäin olla että kysyntä kasvaa lääkärien määrää nopeammin. Melkeinpä löisin kossusta vetoa, että 10 vuoden päästä kärsitään edelleen lääkäripulasta...